Lapsen etu?

31.8.2007 pidettiin Jyväskylässä Yhdenvertaisuus-seminaari Keski-Suomen kulttuuriyhdistyksen järjestämänä.

Seminaarissa puhui mm. Itä-Suomen lääninhallituksen sivistystoimentarkastaja Kari Lehtola yksityishenkilönä.

Ohessa Lehtolan kirjoitus sekä linkki itse seminaarin esitykseen.

"Lasten perusoikeuksia poljetaan Suomessa surutta

Elinkelpoisen koulun lakkauttaminen haja-asutusalueella on rikos ihmisoikeuksia (YK), lapsen oikeuksia (lapsen oikeuksien julistus, YK) ja perusoikeuksia (Suomen perustuslaki) vastaan. Perusoikeuksista on rikottu yhdenvertaisuus-periaatetta, sivistyksellisiä oikeuksia sekä lapsen hyvinvoinnista ja yksilöllisen kasvun turvaamisesta huolehtimista vastaan. Julkisen vallan, ensisijaisesti lainsäätäjän, olisi turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Jollei näin tapahdu, olisi sen (valtio/ eduskunta) ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin asiantilan korjaamiseksi. Kunnille annettu itsehallinnollinen asema esim. perusopetuksen järjestämisessä ei poista valtion ensisijaista vastuuta perusoikeuksien turvaamisessa kaikille kansalaisille – etenkin lapsille, joiden pitäisi olla valtiovallan erityisen huolenpidon ja suojelun alla.

Viimeisten 15 vuoden aikana on Suomessa lakkautettu noin 100 koulua joka ikinen vuosi. Koululakkauttamisia on perusteltu ensisijaisesti oppilaiden vähenemisellä ja toissijaisesti kuntatalouden säästövelvoitteilla.

On täysin selvää, että jos koulusta loppuvat oppilaat, on perusteltua lakkauttaa koulu. Nyt on käynyt vain niin, että oppilasvähenemistä on käytetty keppihevosena, jotta on päästy eroon ”turhista” ja ”rahaa vievistä” maaseudun kouluista. Kuvitellut säästöt ovat pääsääntöisesti jääneet kuvitelluiksi.
Lakkauttamiset eivät ole olleet missään järkevässä suhteessa oppilaiden vähenemiseen. Kunnat ovat tehneet koululakkautuksia etupainotteisesti. On järkevää tehdä kouluverkkoselvityksiä, mutta lakkautuksia ei saisi laittaa toimeen ennen kuin faktinen raja on tullut vastaan. Esim. ns. multi-age-opetusratkaisulla voitaisiin opetus toteuttaa laadukkaasti ja kustannustehokkaasti jopa 10 oppilaalle.

Tarkasteltaessa vuosia 2002–2006 nähdään, että maan perusopetuksen oppilaiden määrä väheni 18 438 (597 356 – 578 918), eli -3 %. Saman ajan kuluessa Suomen peruskoulujen määrä väheni 480 (3873 - 3393), vähenemistä oli 12 %. Suhdeluku on siis 1:4, eli koululakkauttamisia tehtiin maassamme nelinkertainen määrä oppilaiden vähenemiseen nähden.

Itä-Suomen läänin osalta oppilasmäärä laski 5208 (65 457 – 60 249), eli -8 %. Kouluja lakkautettiin 98 (414 – 316), eli koulujen määrä tippui 24 %. Suhdeluku on siis Itä-Suomen kohdalla 1:3, eli kouluja lakkautettiin kolminkertainen määrä oppilaiden vähenemiseen verrattuna. Itä-Suomen perusoppilaista jo 31 % on kuljetusoppilaita. Edellisen eduskunnan tekemän pienkoululisän lopettamispäätöksen seurauksena, 1.1.2006 alkaen, kuljetusoppilaiden osuus Itä-Suomessa kasvoi 7 % ja koko maassa lakkautettiin ennätysmäärä kouluja, 186 kpl. Luulen, että kansanedustajia harhautettiin.

Ihmisten yhdenvertainen kohtelu on oikeusjärjestelmämme kulmakiviä. Perusoikeusuudistuksen (v. 2000) yhteydessä korostettiin julkisen vallan velvollisuutta edistää tosiasiallista tasa-arvoa yhteiskunnassa. Lainsäädäntötyö ja voimavarojen kohdentaminen olisivat tehokkaita keinoja yhdenvertaisuuden edistämiseksi yhteiskunnassa. Oppilaiden vähenemistä on pidetty hyväksyttävänä yhteiskuntaintressinä erilaisen kohtelun oikeutukselle. Sitä se olisikin, jos oppilaiden väheneminen ja koulujen lakkauttaminen tapahtuisi samassa suhteessa. Kuntien etujärjestö on alkanut puhua ”riittävästä” yhdenvertaisuudesta; tämän stilisaation jälkeen ei yhdenvertaisuus-käsitteeseen jää mitään objektiivista sisältöä. Keväällä aloittaneen uuden hallituksen ohjelmassa todetaan, että ”jatketaan oppilaitosverkon sopeuttamista väestönmuutoksiin” – tätä sopii todella toivoa.

Koululakkauttamisia on kunnissa perusteltu säästösyillä. Vuosien 2000–2004 aikana perusopetuksen menot nousivat 24 % ja tuottavuus laski 13 %. Menojen suuri nousu selittyy erilaisten oppilashuolto- ja erityisopetusmenojen sekä kuljetuskustannusten kasvulla. Kuntakeskuksissa säästöt ovat selkeimmin näkyneet opetusryhmäkokojen kasvamisena. Kunnista on puuttunut kokonaisstrateginen palvelusuunnittelu. Sektori-suharimainen osittaisoptimointilinja on ollut tuhoisaa kunnan kokonaistaloudelle.

Enemmistövaltaan perustuvan demokratian hampaattomuus turvata kansalaisten perusoikeudet ja yhdenvertaisuus näkyy hyvin koululakkautuspäätöksenteossa. Eturistiriitatilanteessa kuntakeskusten enemmistö jyrää maaseudun vähemmistöt matalaksi. Mistään ei löydy rohkeita poliitikkoja puolustamaan vähemmistön oikeuksia. Ymmärrettävää se on sikäli, että tällainen toiminta olisi todennäköisesti poliittinen itsemurha. Koululakkautuksissa on usein luotu kuva, että kriisitilanteessa olisi muka uhrautuvasti ja rohkeasti pystytty tekemään kunnan pelastanut päätös. Maksumiehiksi on jätetty haja-asutusalueen pienet kansalaiset. Valtion olisi tultava selkeällä ja konkreettisella normiohjauksella ja sitä tukevalla resurssiohjauksella väliin turvaamaan kansalaisten perusoikeudet. Toivo lepää uudessa eduskunnassa ja hallituksessa.

Suomi on luvannut kaikessa päätöksenteossaan ottaa ensisijaisesti huomioon lapsen etu. Käytännössä ei edes suoraan lapsiin liittyvässä päätöksenteossa ole näin toimittu. Vaikka julkilausumissa ja edellisessä hallitusohjelmassa (Vanhasen I hallitus) luvattiin vahvistaa ihmisten yhdenvertaisuutta, alueiden välistä tasa-arvoa ja lähikouluperiaatetta, ovat toimenpiteet ja niin myös tulokset olleet päinvastaiset. Viestintäkulttuuriimme on pikku hiljaa hiipinyt vaikutteita totalitaristisista valtioista. Neuvostoliitossa ja Kiinassa (jms.) oli vakiintuneena viestintätapana röyhkeä, estoton ja sujuva valehtelu. Järjestelmän ja ideologian vahvistamisesta tuli uudelleenarvottamisen tuloksena ainut moraalinen ohjenuora. Julkilausumilla ja teoilla ei tarvinnut edes lähtökohtaisesti olla yhteyttä toisiinsa. Siihen asti moraalikoodistossa ollut puhutun ja kirjoitetun sanan suoruuden ja totuudellisuuden ehdoton vaatimus ohitettiin porvarillisena naiiviutena. Kansallissosialistit taas kehittivät eufemistisen sanankäytön huippuunsa. Siinä kielteiset tai moraalisesti kyseenalaiset asiat peitellään neutraalin tai positiivisen arvolatauksen sisältävien käsitteiden taakse. Toisin sanoen pyritään hämäämään sanoilla. Esimerkiksi seuraavat nykyajasta otetut poiminnot, kuten ”kouluverkkoa tarkastellaan”, ”perusopetuksen tehoa ja laatua parannetaan” ja ”kouluverkkoa vahvistetaan”, sisältävät kaikki piilotetun viestin palvelun heikentämisestä tai leikkaamisesta.

Kuntien etujärjestö on peräänkuuluttanut innovatiivisia ja ennakkoluulottomia tapoja peruspalvelujen järjestämisessä. Perusopetuspalvelupuolella heidän oma vastauksensa tähän on ollut antaa tietoutta, kuinka koulu lakkautetaan siten, että vältytään ikäviltä kunnallisvalituksilta. Nettisivuilla on julkaistu ”Koululakkauttamisen ABC”, jossa rautalankamallilla kuntia ohjeistetaan, kuinka koululakkautusprosessissa tulee edetä ja kuinka lain kirjainta ei rikota; haasteena erityisesti hallintolain edellyttämän kansalaisten kuulemisen toteuttaminen siten, että valitusperustetta ei synny.

Harvan aikuisen ns. aluepalvelu on huonoimmillaankaan sitä, mitä tuhansien lasten ns. lähipalvelu on tänä päivänä. Huomattavaa on, että lapsi käy 190 kertaa vuodessa hakemassa tätä peruspalvelua. Väitän, ettei millekään aikuisryhmälle onnistuisi tehdä tällaista huononnusta elinolosuhteissa kuin näille yli 6-vuotiaille lapsille on onnistuttu tekemään. Mitä tämä kaikki on merkinnyt maaseudun elinkelpoisuuden säilyttämistavoitteiden ja väestömuuton kannalta on kokonaan oma lukunsa.

Kari Lehtola
Mikkeli
(Kirjoittaja työskentelee sivistystoimentarkastajana Itä-Suomen lääninhallituksessa. Hän kirjoittaa yksityishenkilönä.)"

Alla ladattavissa seminaariesitys [nämä asiakirjat voit ladata omalle koneelle tuplaklikkaamalla hiirellä asiakirjan nimeä]

Erilainen, samanarvoinen oppija

Kirjoittaja: Auli Kluukeri

Äitinä haluaisin lasteni oppivan ja kasvavan erilaisuuden hyväksymisen, suvaitsevuuden, jokapäiväistämisen ja kunnioittamisen ilmapiirissä. Ihmiset, perheet, kulttuurit ja lapset ovat erilaisia. Lapset ovat erivärisiä, erikokoisia, persoonaltaan omanlaisiansa. Yksi on laiha, toinen lihava. Eräs on ujo ja kaverinsa ylivilkas. Tuolla menee terve ja toisaalla sairas tai vammainen. Joku kävelee, joku taas istuu pyörätuolissa.

Jollekin puhuvat sanat, toiselle kuvat. Korvat, silmät, suu ja aivot toimivatkin yksilöllisesti. Tämä lapsi oppii nopeasti ja vierustoverilla on oppimisvaikeuksia. Miina oppii yhdellä, Manu toisella tavalla. Jokaisen lapsen omanlaisuus on arvokasta ja samanarvoista toisiin oppijoihin nähden.

Koulussa erilaisten oppijoiden tasa-arvoisuus perustuu siihen, että koulutoverit ja opettajat toimivat omassa roolissaan tätä tasa-arvoisuutta puolustaen. Erilaisuudesta olisi ehkä myös puhuttava ja kerrottava lapselle enemmän kotona ja koulussa.

Lapsen mieli on avoin ja vastaanottava kaikille asioille, kun ne vain selitetään hänen ymmärtämillään sanoilla. Lapsi hyväksyy ja kunnioittaa erilaisuutta, kun hän ymmärtää sen. Erilaisuuden ymmärtäminen vähentää koulukiusaamista.

Suomessa erilaiset oppijat nähdään hienosti osana tavallista koulua ainakin tietyissä piireissä. Asiasta on kirjoitettu mm. Ikosen ja Virtasen teoksessa "Erilainen oppija - yhteiseen kouluun". Kirjaa saa lainata allekirjoittaneelta ilmaiseksi.

Jotta opettajalla auktoriteettinä, pedagogina ja esimerkin antajana riittää aikaa, taitoa ja voimia toimia työssään erilaisten oppijoiden kanssa, tarvitaan riittävän pieniä oppimisyhteisöjä, henkilökohtaista oppijoiden tuntemista sekä opettajan osaamista ja opettajan korvaamattoman työn arvostusta.

Näiden edellytysten toteutumista toivon äitinä valtion ja kuntien tukevan eri keinoilla. Oppimisedellytysten tukeminen on kansantaloudellisesti kannattavaa ja kasvaa kyllä korkoa:)

Erilainen oppija mielletään käsitteenä yleensä lapseksi, jolla on oppimisvaikeuksia. Ehkäpä käsitettä pitäisikin laajentaa koskemaan myös lapsia, joilla ei ole pelkästään "vaikeuksia", vaan he oppivat eri tavalla, eri tahtiin, erilaisin oppimismetodein. Joku heistä odottaa vain omaa tapaansa ja tilaisuutta oppia.

Erilaisten oppijoiden liiton sivut täällä.

Miten kehittää perusopetusta

Eira Korpinen kirjoittaa mielenkiintoisesti uudenlaisista kylä- ja lähikoulujen kehittämishankkeista. Korpisen peräämä uudistus voisi pelastaa monia lähikouluja sekä tuoda rikkautta ja monipuolisuutta sekä lasten, että kyläläisten tai lähiasukkaiden elämään. Eri tahojen tulisi herätä ajatukseen mahdollisimman pian.

Korpinen sanoo mm. seuraavasti: "Tarvitaankin uusia ratkaisuja perusopetuksen toteuttamiselle esim. maaseudulla niin, että peruskouluikäisille voidaan turvata lähikoulu. Jos pieni koulu on "liian kallis", kustannustehokkuutta voidaan kehittää, kun tehdään mahdolliseksi yhdistää yksityistä palvelutuotantoa, kolmannen sektorin toimintaa sekä julkisia palveluja. Näin voidaan tukea perusopetuksen järjestämistä."

"Kouluista voidaan kehittää monitoimikeskuksia tai palvelukeskuksia, jolloin koulukiinteistöt voivat toimia eri-ikäisten toimintakeskuksina. Ne tarjoavat vapaa-aikapalveluja aikuisille sekä nuorille, päivähoitopalveluja niitä tarvitseville perheille sekä esim. kotona asuville vanhuksille ateriapalveluja."

"Koulutuksen järjestämisessä tarvitaan luovia ratkaisuja, joissa erilaisuus hyväksytään voimavarana. Standardointi ei sovi koulutukseen, sillä se syrjäyttää monet erilaiset oppilaat; yhtä hyvin luovat lahjakkuudet kuin oppimisen ongelmista kärsivät."

---

Täällä alkuperäinen Eira Korpisen kirjoitus.

Saattaen vaihdettava

Opettajien välinen yhteistyö ja tietojen vaihto on tärkeää pienemmän ja isomman taivaltajan koulupolun turvaamiseksi. Erityisopettaja Merja Pikkarainen kirjoitti aiheesta kolumnissaan sanomalehti Keskipohjanmaassa viime vuonna otsikolla Koulupolun varrelta.

Pikkaraisen ajatusmalli on se, että lapsen siirtyessä esikoulusta kouluun tai kouluasteelta toiselle, tulisi lasta luovuttavan opetustahon siirtää arvokasta tietämystään lapsen persoonasta, kyvyistä ja tuen tarpeista vastaanottavalle osapuolelle. Näin lapsen matkan jatkuminen koulupolulla turvattaisiin mahdollisimman suotuisissa merkeissä.

Pikkarainen kuvaa ajatuksiaan mm. seuraavasti: "Turvallista koulupolkua ajatellen ei riitä, että vain esikoulun väki ja vanhemmat ovat tietoisia lapsen kyvyistä ja mahdollisista tuen tarpeista. Tieto pitää siirtää eteenpäin niille aikuisille, jotka seuraavaksi ottavat lapsen vastuulleen."

"Vanhoissa rautatievaunuissa näki joskus tekstin: Saattaen vaihdettava. Joskus tekisi mieli laittaa samanlainen lappu lapsen kaulaan, jotta hänen tarpeensa varmasti huomioitaisiin myös seuraavassa elämänvaiheessa. Saattaen vaihto tapahtuu käytännössä esimerkiksi siten, että jo keväällä istutaan yhteisen pöydän ääreen niiden kesken, jotka tuntevat lapsen ja niiden, jotka ottavat hänet seuraavana syksynä vastuulleen."

"Saattaen vaihto -palaveri voi olla paikallaan myös siirryttäessä isompiin ympyröihin 7. luokalle tultaessa tai muulloinkin, jos esimerkiksi opettaja vaihtuu. Joskus myös 9. luokalta keskiasteelle siirryttäessä voisi yhteinen palaveri säästää paljon päänvaivaa, kun opiskelijan koulunkäynnin historia ei jäisi arvailujen varaan."

"Polullaan kohti aikuisuutta lapsi ylittää monenlaisia siltoja siirtyessään elämänvaiheesta toiseen. Toivoa sopii, että asioista vastuuta kantavat aikuiset huomaavat sillan lahot kohdat ja puuttuvat astinlaudat. Ja että he kantavat vastuunsa vielä siinäkin vaiheessa, kun on tartuttava toimeen asioiden kohentamiseksi. Jokaisella meistä on oma vastuunsa yhteisessä rakennustyössä - toisella pienempi, toisella suurempi."

---

Kyseisen vaihto-operaation puuttuessa ainakin virallisesti koulujärjestelmästämme, me vanhemmat voimme jo nyt itse aktiivisesti osallistua saattamiseen. Opettajalta pyydetty kirjallinen tai sanallinen kertomus (ei siis pelkkä koulutodistus) lapsen persoonasta voidaan äitien ja isien kautta välittää uudelle opettajalle tai kasvatustyöhän osallistuvalle. Tämä kertomus tehdään nimenomaan opetuksellisesta näkökulmasta.

Tärkeintä kertomuksessa olisi kuvata lapsen henkilökohtaista persoonallisuutta sekä erityisesti niitä taitoja, joissa lapsi tarvitsee tukea, ja niitä valmiuksia, joissa lapsella on eniten kehitettävää. Tämä edellyttää tietenkin avointa ja rehellistä vuorovaikutusta vanhempien ja opettajan välillä. Lisäksi vastaanottavan opetustahon on haluttava, jaksettava ja kyettävä käyttää saamansa tietous lapsen tukemiseksi. Se on sitä opettajan etiikkaa.

Saattaen vaihtaminen auttaa myös omalta osaltaan lasta selviämään särkymättä isoksi asti:

Niin pieni.
Herkkä.
Niin haavoittuva.
Altis kaikille tuulille
polun kiville
pahoille sanoille.

Miten selvitä
särkymättä
isoksi asti.
Vahvaan aikuisuuteen

Maaria Leinonen

Hoivaa ja helli pientä koululaista

Mannerheimin Lastensuojeluliitto on julkaissut hienon oppaan pienten koululaisten vanhemmille. Hoivaa ja helli pientä koululaista -opas löytyy täältä. Samasta osoitteesta löytyy myös vinkkejä ja tukea eri tilanteisiin, kuten koulun aloittamiseen tai oppimisvaikeuksiin.

Oppaassa korostetaan erityisesti kodin ja opettajan välistä tiivistä, rehellistä ja avointa yhteydenpitoa, jonka avulla esimerkiksi mahdollisiin oppimisvaikeuksiin tai kiusaamistapauksiin voidaan puuttua aikaisessa vaiheessa.

Taksimaksujen korotukset syövät säästöt

Taksimaksujen korotukset syövät yhä suuremman osan kouluverkon supistamisen säästöistä. Ohessa STT:n uutinen asiasta.

---

Taksimaksujen korotukset sivaltavat kuntia rankemmalla kädellä kuin kuluttajia.

Kuntaliitto on jo saanut yhteydenottoja kunnilta, joissa koulukyytien hinnat ovat yllättäen nousseet huomattavasti kuluttajille lankeavaa, liikenne- ja viestintäministeriön hyväksymää 3,3 prosentin korotusta enemmän.

– Yhteydenotoissa on tullut ilmi, että joissakin kunnissa taksikuljetusten hinta on noussut jopa kymmenisen prosenttia. Ministeriön vahvistama taksakorotus koskee vain kuluttajahintoja, mutta kuntien osalta korotukset tulevat kilpailutuksen ja markkinahinnan kautta, kertoo liikenneinsinööri Silja Siltala Kuntaliitosta.

Kuntien tämän vuoden budjeteissa ennakoitua suurempaan korotukseen ei ole osattu varautua. Kunnat joutuvat ahtaalle, sillä koulukyydit on hinnasta riippumatta järjestettävä.

– Maaseutukunnissa pulmat ovat suurimmat, kun kouluverkon harventuminen on lisännyt taksikuljetusten määrää entisestään.

Julkishallinnon osuus taksien 641 miljoonan euron kokonaisliikevaihdosta on noin kolmasosa.

---

Alkuperäinen uutinen täällä.

Koulurakennuksia Osa III

Viittaus Koulurakennuksia Osa I esipuheeseen. Tässä J -kirjaimella alkavien kuntien vanhoja koulurakennuksia.

Jaala - Jaalan koulu

Jalasjärvi - Harrin koulu

Jalasjärvi - Keskikylän koulu

Janakkala - Tanttalan koulu

Janakkala - Viralan koulu

Janakkala - Väihäkkälän koulu

Joensuu - Koveron koulu

Joroinen - Kaitaisten koulu

Joutsa - Angesselän koulu

Joutsa - Mieskonmäen koulu

Juuka - Ahmovaaran koulu

Juva - Hatsolan koulu

Jyväskylä - Puistokoulu

Jyväskylän maalaiskunta - Oravasaaren koulu

---

Rauhaisaa ja linnunlauluista juhannusta kaikille!

Koulurakennuksia Osa II

Viittaus Koulurakennuksia Osa I esipuheeseen. Tässä I -kirjaimella alkavien kuntien vanhoja koulurakennuksia.

Ii - Ylirannan koulu

Iisalmi - Otavan koulu

Iitti - Tillolan koulu

Ikaalinen - Kilvakkalan koulu

Ikaalinen - Riitialan koulu

Ilmajoki - Ahonkylän koulu

Ilmajoki - Luoman koulu

Inkoo - Barösundin koulu

Ilon pedagogiikkaa Huvudstadsbladetissa

Kuva lainattu sivuilta www.hbl.fi

Huvudstadsbladetissa on mielenkiintoinen artikkeli Halmeniemestä, pedagogi Juha "Juuso" Juurikkalasta sekä aiemmin mainitusta Ilon pedagogiikasta.

Tässä lainaus artikkelin lopusta:

"FAKTA

I Halmeniemi har man formulerat några goda råd för dem som inte vill acceptera att deras skola stängs:
Ge inte upp genast, streta emot och argumentera.
Om skolan ändå stängs: Kom ihåg att Finland har läroplikt, inte skolplikt. Ta vara på rätten att ordna hemundervisning.
Sök eldsjälar som är redo att jobba på talko.Bilda förening. Då kan man ordna penninginsamlingar och köpa skolhuset.
Sök sponsorer.
Satsa på en alternativ pedagogisk inriktning och anhåll om rätt att bli privat skola."

Koko artikkeli luettavissa täällä.

Koulurakennuksia Osa I

Joku on sanonut, että lapselle on tärkeää se, mitä hän näkee luokkahuoneen ikkunasta ulos katsoessaan.

Tässä Suomen kuntien Internet -sivuilta löydettyä kaunista koulurakennusperinnettä. Tämä osa I käsittää Suomen kunnat A -kirjaimesta H -kirjaimeen. Valitettavasti kaikkien kuntien sivuilla ei ole kuvia koulurakennuksista.

Vanhat koulurakennukset eivät ehkä aina liene kaikkein käytännöllisimpiä, mutta kauniita ja nostalgisia ne ovat.

Alavus - Sulkavan koulu

Askola - Särkijärven koulu

Haapajärvi - Ylipään koulu

Haapavesi - Humalojan koulu

Haapavesi - Vattukylän koulu

Halikko - Hajalan koulu

Hartola - Riihiniemen koulu

Hauho - Alvettulan koulu

Ilon ja surun kevätjuhla

Kevätjuhla on yleensä ilon ja haikeuden aikaa raskaan kouluvuoden jälkeen.

Opettajalle se on usein jotakin enemmän, koskettavampaa. Vuodenvaihde ja tilinpäätös tehdystä työstä. Luopumisen hetki. Toivoen parasta lähteville, avaten uutta syliä tuleville.

---

Tänäkin keväänä vietetään useissa kouluissa viimeistä kevätjuhlaa koulun lakkautuksesta johtuen. Näin on esimerkiksi Menosten koulussa Urjalassa, josta voi lukea opettaja Seppo Pirhosen kirjoituksen täältä. Kirjoituksessa sanotaan mm. seuraavasti:

"Oppilaat ovat käyneet tutustumassa tuleviin kouluihinsa. Muutos jännittää ja hieman pelottaakin. Voi vain arvata millainen myllerrys lasten sisällä on käynyt kuluneen lukuvuoden aikana. Kouluissa olemme kuitenkin pyrkineet siihen, että päivittäinen koulutyö olisi ihan normaalia. Siinä on onnistuttu pääosin, mutta aina silloin tällöin lakkautukset ja koulunvaihdot ovat nousseet puheenaiheeksi. Emme ole sitä halunneet estää, koska asioiden läpikäynti helpottaa.

Paria poikkeusta lukuun ottamatta kukaan työnantajataholta ei ole tullut kysymään, miten me selviämme ja jaksamme. Tavallisilta ihmisiltä olemme sen sijaan saaneet paljon ymmärtävää ja myötäelävää asennetta ja tukea."

---

Tässä erään runon sanat kiitokseksi lukuisille hyville opettajillemme:

"Haluaisin tehdä tänään jotain
mitä ei tehdä joka päivä.
Haluaisin kiittää sinua.
Ei tavalliseen tapaan, vain sanomalla "kiitos" .
ei, minä tahtoisin sanoa sinulle,
että olen kiitollinen sinusta."

Jörg Zink: Näillä kukilla kiitän sinua

Lammin kunnan kaikki kyläkoulut lakkautusuhan alla

Kuva Lammin kunnan Internet-sivuilta www.lammi.fi

Etelä-Suomen Sanomat kirjoittaa 29.5.2007 seuraavasti:

Lammi etsii säästöjä kaikkien kyläkoulujen lakkauttamisesta

Lammin kunnanhallituksen hyväksymä Lammin palvelut 2009 -selvitys sisältää esityksen neljän kyläkoulun lakkauttamisesta ja peruskouluopetuksen keskittämisestä kirkonkylään Konnarin kouluun ja Koulukeskukseen. Vuoden 2008 keväällä lakkautuslistalla ovat Kataloisten, Kostilan, Lieson ja Porkkalan kyläkoulut. Mommilan kyläkoulun lakkauttamispäätös on jo tehty.

Kunnanhallitus hyväksyi kevään aikana valmistellun taloudellisen selvityksen yksimielisesti. Kunnanjohtaja Aarre Järvinen korostaa kuitenkin, että tässä vaiheessa kunnanhallitus hakee valtuustolta lupaa jatkaa säästötoimien valmistelua. Erilliset päätökset kunnan palvelujen uudelleenorganisoinnista tehdään myöhemmin ja kaikki valmistelu tehdään läpinäkyvästi.

Lammin palvelujen uudelleenjärjestely liittyy Hämeenlinnan, Tuuloksen, Hauhon, Rengon ja Kalvolan suunnittelemaan kuntaliitokseen. Liitoksen toteutuminen on monilta osin muutosten edellytys.

Linkki alkuperäiseen uutiseen täällä.

---

Lammin kunnassa on asukkaita n. 5 500 ja kunnassa on kuusi perusopetuksen 1 - 6 luokan koulua. Kirkonkylässä sijaitseva Konnarin koulu on suurin, siellä koulutietänsä käy n. 250 oppilasta. Muut kunnan kyläkoulut ovat kaksiopettajaisia.

Lakkautusuhan alla ovat nyt siis Kataloisten koulu, Kostilan koulu, Lieson koulu sekä Porkkalan koulu. Lakkautuspäätöksen on jo aiemmin siis saanut Mommilan koulu.

---

Lammin kunnan Internet-sivuilla kunnanhallituksen kokouksen 28.5.2007 pöytäkirjassa ei suoranaisesti mainita kouluverkon supistuksesta yhtään mitään, vaan siinä viitataan ainoastaan "Lammin palvelut 2009" selvitykseen pöytäkirjan liitteenä. Tämä liite ei ole edes luettavissa kunnan Internet-sivuilta.

Ote Kh:n kokouspykälästä 151§: Tilintarkastukseen liittyvä taloudellinen selvitys

Liite nro 1; strategia-asiakirja LAMMIN PALVELUT 2009

Ehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy työryhmän valmisteleman LAMMIN PALVELUT 2009 -strategia-asiakirjan ja esittää valtuustolle, että valtuusto vahvistaa sen talousarvion 2008 ja taloussuunnitelman 2008 – 2010 valmistelun pohjaksi.

Lisäksi kunnanhallitus päättää, että yksittäisistä konkreettisista muutoksista palvelurakenteessa koskien mm. kouluverkkoa, päivähoidon järjestämistä sekä organisaatiouudistusta tehdään päätökset erillisen valmistelun pohjalta strategia-asiakirjassa kohdassa 12. Toimenpiteiden yksityiskohtainen suunnittelu, kuvatulla tavalla.

---

Asianmukaista olisi se, että kuntalaiset näkisivät päättävien elinten kokouspöytäkirjoista suoraan kaikki kunnan asioihin ja asukkaiden elinolosuhteisiin vaikuttavat hankkeet, vireillä olevat asiat, suunnitelmat ja asiakirjat; myös pöytäkirjojen liitteet. Tämä olisi hyvän hallintotavan ja hallintomenettelyn mukaista.

---

Kunnan antama puutteellinen informaatio nettisivuillaan on toisarvoista. Ensiarvoisen tärkeää on se, tullaanko kyseisessä kunnassa käymään kunnan päättäjien ja veronmaksajien kesken avoin arvokeskustelu siitä, myykö kunta itsensä kuntaliitokseen kouluverkkonsa kustannuksella, vai onko perusopetus lähipalveluna sille tärkeä ja suunniteltuun liitossopimukseen erikseen "turvattavien lähipalveluiden joukkoon" kirjattava asia.

---

Lämmin kiitos Lammin kunnan yhden koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtajalle vinkistä meneillään olevaan lakkautushankkeeseen!

Toivomme kuntapäättäjiltänne viisautta ja tahtoa arvokeskusteluun ja pohdintaan siitä, millaisena kuntana ja millaisine lähipalveluineeen Lammi lähtee mukaan kuntaliitosneuvotteluihin.

Kaikki vinkit koulujen lakkautuksiin liittyen ovat tervetulleita osoitteeseen pienetkoulut@hotmail.com.

Maaseudun kylätoimintayhdistykset saatava mukaan...

Kirjoittaja: Kasvatustieteen professori Eira Korpinen

Olisi koottava kaikki mahdolliset tahot tukemaan maaseudun kyläkouluja. Eräs merkittävä taho ovat kyläyhdistykset sekä vanhempainyhdistykset. Erityisesti Suomen kylätominta ry:llä näyttää olevan vahva ja kattava organisaatio ympäri Suomea. Koulu on tärkein instituutio, joka pitää yllä kylän dynaamiikkaa ja vaikuttaa tulevaisuuteen.

Tärkeää on myös ennalta ehkäisevä työ. Monet heräävät vasta silloin, kun koulua ollaan jo lopettamassa. Jokaiselle kyläkoululle tulisi hyvissä ajoin laatia kehittämissuunnitelma ja jokaisen koulun olisi syytä verkostoitua mahdollisimman tehokkaasti. Kyläkoulun kehittämissuunnitelma on kiinteä osa koulun opetussuunnitelman kehittämistä ja samalla kylän kehittämissuunnitelmaa. Julkisuus ja julkinen keskustelu on tärkeää, vaikka se näyttää aina herättävän myös kateutta - valitettavasti.

Kyläläisten palveluista huomattava osa voidaan rakentaa jollakin tavoin koulun yhteyteen - KOULU ON PALVELUKESKUS, TOIMINTAKESKUS, OPPIMISKESKUS, KULTTUURIKESKUS - eri-ikäisten kohtaamispaikka. Juuri nyt tarvitsemme yhteistyön foorumeita ja paikkoja, jossa tuetaan ihmisten identiteetin rakentumista ja yhteisöllisyyttä... On syytä miettiä, miten koulu voi palvella myös loma-aikoina.

Mukavaa kevätlukukauden päätösviikkoa kaikille oppilaille, opettajille ja lasten vanhemmille! Kiitos hyvästä yhteistyöstä ja kamppailusta koulujen puolesta!

Eira Korpinen
Kasvatustieteen professori
Jyväskylä

Kuntaliitokset ja kouluverkko

Pääsääntöisesti kuntaliitokset ovat uhka kunnan kouluverkon säilymiselle, koska ne ovat yleensä johtaneet koulujen lakkautuksiin ja suurempiin yksikkökokoihin. Mutta näin ei tapahdu itsestäänselvyytenä. Kuntaliitos voi olla myös mahdollisuus kuntalaisille, koululaisille, perheille ja opettajille.

Taitavista tai toisaalta rutiininomaisista kuntaliitoksista voi lukea vaikkapa Sisäministeriön sivuilta filosofian tohtori Arto Kosken laatimana raporttina täältä. Raportti kannattaa lukea loppuun saakka.

Kuntaliitoksia voidaan toteuttaa kahden tai useamman kunnan kesken. Alla olevissa vinkeissä viitataan kahden kunnan kuntaliitokseen, jossa toinen on huomattavasti isompi toista.

Kannanotoilla on merkitystä

Vanhempainyhdistykset, kyläyhdistykset sekä yksittäiset kuntalaiset voivat vaikuttaa kannanotoillaan kuntaliitoksien selvitystyöhön sekä kuntaliitosten seuraamuksiin. Siihen, millainen lopputulos kuntaliitoksella tai ilman sitä saavutetaan.

Miten kunnan tulee toimia?

Jos kotikuntasi aloittaa kuntaliitosselvitystyön toisen tai toisten kuntien kanssa, huomioi seuraavaa:

- Kuntasi tulee virallisesti pyytää kuntalaisten ja kunnan henkilöstön lausuntoja ja kannanottoja hyvissä ajoin
- Kuntasi tulee järjestää asianmukaiset keskustelu- ja kuulemistilaisuudet kuntalaisille kuntaliitokseen liittyen
- Vaadi julkaistavaksi ja kuntalaisten nähtäväksi esimerkiksi kuntasi Internet-sivuille kaikki kuntaliitosselvitystyöhön liittyvät asiakirjat, raportit ja pöytäkirjat
- Mieti, miten mahdollinen kuntaliitos vaikuttaa lastesi koulunkäyntiin, lähiösi tai kyläsi toimintaan, kouluusi tai opettamiisi koululaisiin ja laadi oma kannanottosi kuntaliitokseen liittyen.

Edellytä ja vaadi kuntasi päätöksentekijöiltä sekä kuntaliitosta valmistelevilta virkamiehiltä tai konsulteilta seuraavia asioita:

- Kuntaliitoshankkeen tulee olla lakien mukainen, eli Kuntajakolaki vuodelta 1997 löytyy täältä ja laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta vuodelta 2007 löytyy täältä. Lisäksi Sisäministeriö edellyttää esimerkiksi yhteistä kuntarajaa, siitä lisää täällä.
- Kuntaliitosselvityksessä tulee hahmottaa myös vaihtoehtoisia strategioita ja tulevaisuutta. Kuntaliitoksen sijaan kunnat voivat tiivistää yhteistyötään monin eri tavoin, jotka ehkä tuovat yhtälailla tehokkuutta ja tuloksellisuutta kunnan toimintaan sekä varmistavat samalla kuntalaisten palveluiden saatavuuden ja kunnan elinvoiman.
- Kuntaliitosselvitystyön lopputuloksena on löydyttävä selkeä lista liitokseen liittyvistä eduista ja haitoista kotikuntasi kaikkien eri väestöryhmien sekä kunnan eri toimialuiden (koulutoimi, tekninen toimi, kulttuuritoimi, sosiaali- ja terveystoimi jne.) kannalta.
- Kuntaliitoksen edut ja haitat on listattava ainakin liittyen kunnan henkilöstön asemaan, tulevaan veroprosenttiin, saataviin valtionosuuksien muutoksiin, kuntalaisten maksamien maksujen suuruuteen ja erilaisiin kuntalisiin, omaishoidontukeen tms. sekä palveluiden saatavuuteen ja sijaintiin liittyen.

On huomioitava se, että kun näkyvissä olevat edut ja haitat listataan konkreettisesti, niihin voidaan myös systemaattisesti vaikuttaa hyödyntämällä etuja ja yrittämällä minimoida tai eliminoida haittoja.

Kuntaliitosten investointiavustukset ja yhdistymisrahat

Kunnat saavat kuntaliitosten yhteydessä valtiolta anomiinsa henkkeisiin myös ns. investointiavustusta. Vaadi sitä, että kotikunnallasi on oltava selkeä suunnitelma siitä, millaisiin kehityshankkeisiin ja investointeihin kuntasi alueeseen liittyen aiotaan hyödyntää tätä valtion kuntaliitoksille myöntämää investointi- ja kehityshanketukea.

Lisäksi kunnat saavat valtiolta ns. porkkanarahaa yhdistymisistä. Yhdistyvät kunnat voivat itsenäisesti päättää valtiolta saatavan yhdistymisavustuksen jakamisesta. Esimerkiksi pienen Yli-Härmän kunnan ja Lapuan kaupungin yhdistymissopimuksessa 3,6 Milj.euron yhdistämisavustus jaettiin siten, että Yli-Härmä sai siitä 80% ja Lapuan kaupunki 20%. Miten kotikuntasi kuntaliitoksen osalta on suunniteltu jaettavaksi tämä yhdistymisavustus?

Kuntaliitosten valmistelu ja siitä tiedottaminen

Tutkija Kari Leinamo toteaa kuntaliitoksista seuraavasti: ”Heikosti valmisteltuna ja ilman varsinaista syytä tehtynä tai pakolla toteutettuna kuntaliitosratkaisu saattaa sen sijaan aiheuttaa palvelujen menettämisen lisäksi epäsopua pitkiksi ajoiksi eteenpäin.”. Valmistelutyön pitäisikin olla mahdollisimman huolellista, läpinäkyvää ja julkista. Kuntalaisten, yhdistysten sekä yksityisten henkilöiden mielipiteitä, ideoita ja ajatuksia tulisi aidosti kuunnella.

Selvitystyön edetessä tulisi panostaa aktiiviseen tiedotukseen kuntalaisille, kunnan työntekijöille sekä luottamushenkilöille. Kuntaliitosselvityksestä sekä hallinnon ja palveluiden järjestämissopimusesityksestä tulisi tiedottaa hyvissä ajoin ennen päätöksentekoa kuntalaisille ja luottamushenkilöille.

Alueellinen kehittäminen ja yhteistyö naapurikuntien kanssa

Kuntien yhdistymisen edut eivät välttämättä synny automaattisesti tai itsestään, työstämättä tai tietoisesti edistämättä niiden syntymistä. Tässä tarvitaan molempien yhdistyvien kuntien ideoita, ajatuksia ja työtä. Yhdistymissopimukseen tuleekin kirjata lista niistä konkreettisista alueista ja asioista, joiden kehittämiseen myös yhdistyneessä kunnassa panostetaan. Näiden painopisteiden löytämisessä voidaan hyödyntää esimerkiksi eri kylien kyläyhdistyksiä ja kuntien erilaisia toimikuntia.

Konkreettisten kehittämiskohteiden ja toimenpiteiden kirjaaminen yhdistymissopimukseen luo paremmat edellytykset mahdollisen kuntaliitoksen suotuisalle ilmapiirille. Näitä kehittämishankkeita voidaan toteuttaa mm. valtion investointi- ja kehittämishanketuella.

Huolellisessa kuntaliitosselvitystyössä tarkastellaan myös yhdistyvien kuntien tulevaisuutta sekä niitä uhkia ja mahdollisuuksia, mitä on odotettavissa. Kunnan asukkaiden hyvinvoinnin kannalta tulee kuntaliitoksesta huolimatta tulevaisuudessa todennäköisesti tarve toteuttaa tiivimpää yhteistyötä toisten naapurikuntien kanssa, eikä itsearvoisesti suunnata palvelujen saatavuutta esimerkiksi pienemmästä kunnasta suurempaan. Myös muita yhteistyömahdollisuuksia tulee aktiivisesti selvittää ja toteuttaa jatkossakin.

Sekä koulutus ja sivistys, kulttuuri, sosiaali –että terveyspalveluiden käyttäminen tulisi toteuttaa perinteisestä kuntarajasta riippumatta palveluiden käyttäjän näkökulmasta helposti saataville ja mahdollisimman lähelle palveluiden tarvitsijaa.

Kuntaliitossopimus

Kuntaliitossopimuksesta on löydyttävä selkeät vastaukset siihen, miten pienemmän kunnan asukkaiden palvelut järjestetään konkreettisesti uudessa kunnassa. On huomioitava se, että yhdistymissopimusta ei voida rakentaa pelkän tehokkuusajattelun periaatteella. Sopimuksesta on löydyttävä pykälät myös pienemmän kunnan asukkaiden tärkeiden lähipalveluiden sekä toiminnallisuuksien turvaamiseen lähivuosien ajalle. Kuntaliitossopimukseen voidaan kirjata konkreettisesti ylös tiettyjen lähipalveluiden turvaaminen (esimerkiksi nykyinen kouluverkko) sovituksi ajanjaksoksi eteenpäin tai lähikoulujen säilyttäminen tietyn oppilasmäärän ylittyessä, jonka jälkeen koulun tulevaisuutta tarkastellaan uudelleen.

Hallinnon ja palveluiden järjestämisessä tai muissa käytännöissä sekä toimintatavoissa ei saisi itsestäänselvyytenä turvautua pelkästään suuremman kunnan vanhoihin käytäntöihin, vaan uusia yhteisiä toimintatapoja ja käytäntöjä pitäisi pyrkiä kehittämään ennakkoluulottomasti ja myös pienemmän kunnan näkökulma huomioiden.

Kuntaliitossopimuksessa tulee turvata pienemmän kunnan asukkaille nykyisin lähipalveluna saatavat neuvontapalvelut, asiointipalvelut, hakemuksien, lomakkeiden ja kaavakkeiden saatavuus ja niiden jättäminen kunnalle jne. Tämä voidaan toteuttaa useilla eri tavoilla, esimerkiksi ns. monipalvelupisteiden kautta. Lisäksi tulee ehdottomasti luoda edellytykset sille, että kaikki kunnan asiakirjat ovat saatavilla kaikkien asukkaiden nähtäville ilman, että sivukyläläiset joutuvat matkaamaan asian vuoksi kauas.

Luottamushenkilöt

Kuntien yhdistyessä luottamushenkilöiden yhteismäärä usein vähenee. Pienemmän kunnan kannalta tämä nähdään uhkana kaventaa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Esimerkiksi sivukyliltä ei enää saada välttämättä omia edustajia valtuustoon tai lautakuntiin.

Mahdollisen kuntaliitoksen toteutuessa Kuntajakolain 24§ mukaisesti ensimmäisenä ja toisena valtuustokautena voidaan valita enemmän valtuutettuja kuin kuntien yhteinen asukasmäärä edellyttäisi ja osa valtuustopaikoista voidaan korvamerkitä ja kiintiöidä pienemmän kunnan valtuutetuille. Samoin lautakuntien jäsenmääriä voidaan kasvattaa taaten pienemmän kunnan edustus näissä määräajaksi.

Kuntaliitoksen yhteydessä voidaan myös perustaa aivan uusia lautakuntia. Esimerkiksi Seinäjoen ja Peräseinäjoen yhdistyessä perustettiin uusi asukaslautakunta Peräseinäjoen alueelle. Tälläisen alueellisen pienemmän kunnan asioihin keskittyvän lautakunnan perustamisen mahdollisuus tulee selvittää ja tarvittaessa toteuttaa.

Päätöksenteko

Lopullisen päätöksen kuntaliitoksesta tekee kunnanvaltuusto. Näin huomattavan päätöksen ollessa kyseessä, tulisi kuitenkin kuunnella kunnan asukkaita tarkasti. Tämä voidaan toteuttaa joko kansanäänestyksellä tai neuvoa-antavalla mielipidemittauksella. Kunnassa tulisikin toteuttaa joko kansanäänestys tai neuvoa-antava mielipidemittaus, jotta kunnan luottamushenkilöt voivat muodostaa selkeän käsityksen kuntalaisten mielipiteistä asiaan.

Yhteenveto

Valtio ajaa kuntaliitoksia aktiivisesti ainoana keinona tehokkaampaan ja taloudellisempaan kuntatalouteen sekä hallinto- ja palvelurakenteen järkeistykseen ja laadukkaiden palveluiden saatavuuden turvaamiseen. Tavoite on sinällänsä hyvä.

Suuremmat kunnat, isommat rakenteet tai suurempi väestöpohja ei kuitenkaan ole tae kuntalaisten hyvinvointiin tai taloudellisesti tehokkaaseen toimintaan. Suuri yksikkö ei tutkimusten mukaan läheskään aina palvele parhaiten asiakkaitaan tai toimi tehokkaammin kuin pienempi yksikkö.

Suuruuden ihannoinnin sijasta tulisikin etsiä ennakkoluulottomasti myös toisenlaisia yhteistyömahdollisuuksia, palveluiden järjestämistapoja ja ratkaisuja kuntatalouden ongelmiin sekä kuntalaisten laadukkaiden palveluiden saatavuuden varmistamiseen.

Kuntaliitos ei ole vakuutus paremmasta huomisesta myöskään pienille kunnille. Kunnan eri alueiden kehittäminen, elinvoimaisuus ja kuntalaisten hyvinvointi jäävät mahdollisista kuntaliitoksista huolimatta oikeasti asukkaiden itsensä vastuulle. Virallinen päätöksenteko tapahtuu vain hieman kauempana. Konkreettinen toimiminen asian hyväksi jää edelleenkin lähelle.

Kunnallisvalituksia ja hallinto-oikeuksien päätöksiä kouluasioissa

Ympäri Suomea on parhaillaan meneillään koulujen lakkautuksiin liittyviä kunnallisvalituksia hallinto-oikeuksissa. Kuluvan ja edellisten vuosien aikana on tehty myös jo useita päätöksiä valituksiin liittyen hallinto-oikeuksissa.

Tälle sivustolle kerätään linkkejä ja tallennetaan esimerkkejä tehdyistä kunnallisvalituksista, kuntien vastalausunnoista sekä hallinto-oikeuksien [tai korkeimman hallinto-oikeuden] päätöksistä.

Kunnallisvalitukset, kuntien lausunnot sekä oikeuden päätökset ovat julkisia asiakirjoja, jotka voidaan julkaista nähtäville. Jostain syystä hallinto-oikeudet eivät ole julkaisseet koulukysymyksiin liittyviä päätöksiä omilla sivuillaan.

Jos kuntasi internet-sivuilla tai muussa lähteessä on saatavilla näitä esimerkkejä, vinkit asiaan liittyen ovat tervetulleita osoitteeseen pienetkoulut@hotmail.com

Tässä esimerkkinä Turusta kaupunginhallituksen 10.4.2007 kokouspöytäkirjasta kouluverkkoselvitykseen liittyvän kunnallisvalituksen käsittely ensin hallinto-oikeudessa ja sitten korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Tässä Mäntyharjun kunnan Halmeniemen kyläkoulun koulutaisteluun 2004-2005 liittyvät tapahtumat sekä kunnallisvalitukseen liittyvät asiakirjat Halmeniemen kylän sivuilta.

Tässä Lohtajan kunnan Alaviirteen kyläkoulun lakkautuksesta tehty kunnallisvalitus, kunnan lausunto, valittajien vastalausunto sekä Vaasan hallinto-oikeuden päätös [nämä asiakirjat voidaan ladata omalle koneelle klikkaamalla hiirellä asiakirjan nimeä]:

Pro Yhtenäiskoulu Helsingissä

Kuva: Helsingin Käpylän Yhtenäiskoulun sivuilta

Helsingin kaupungin Käpylän Yhtenäiskoulu on kaupungin kouluverkkoselvityksessä lakkautettavien koulujen listalla. Koulun puolesta taistelee Pro Yhtenäiskoulu -liike. Yhtenäiskoulun sivulta löytyy hyviä esimerkkejä eri tahojen kannanotoista ja vetoomuksista koulun säilyttämisen puolesta. Esimerkeistä löytyy mm. arvovaltaisten kasvatustieteilijöiden vetoomus (pdf-tiedosto) koulun puolesta 12.4.2007. Lisäksi oman vetoomuksensa (pdf-tiedosto) ovat antaneet Professori Anto Leikola ja n. 70 muuta tunnettua tiede- ja kulttuurivaikuttajaa.

Lisäksi Helsingissä meneillään olevan kouluverkon tarkistamisen tiimoilta kirjoittavat useat vanhemmat: Minna Harjuniemen Helsingin kouluverkon kehittäminen -blogi täällä. Julia Virkkusen Perheenäiti puhisee -blogi täällä. Saana Mannisen Ihmisenkokoinen koulu -blogi täällä.

---

Viimeisempänä uutisena Yhtenäiskoulun kohtalon osalta näyttää olevan tämä: "Tiistaina 15.5. opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti äänin 9-0 olla esittämättä Yhtenäiskoulun lakkauttamista."

Toivottavasti asia etenee opetuslautakunnasta eteenpäinkin samansuuntaisesti!

---

Aktiivisella kansalaisvaikuttamisella, Pro -liikkeillä, toimivilla vanhempainyhdistyksillä, vetoomuksilla ja nimilistojen keräämisellä voi vaikuttaa ja toimia koulun oppilaiden sekä opettajien hyväksi.

Ainakin enemmän kuin olemalla tekemättä mitään. Tekemättömyys kaduttaa usein jälkikäteen. Mutta se, että yrittää tai tekee parhaansa lopputuloksesta huolimatta, kaduttaa harvoin.

Moraalin ja laadun pistokokeita opettajille

Kasvatustieteen professori Kari Uusikylän kirjoitus uusimmassa Opettajien eLehdessä 11.5.07 on ajatuksia herättävä.

Uusikylä ottaa kantaa tekniikan tohtori Antero Ollilan kirjoitukseen, joka oli julkaistu 1.5.07 Helsingin Sanomissa otsikolla Myös koulutuksen laatua tulee mitata.

Tiivistelmä Ollilan kirjoituksesta:

"Suomen koulutuspolitiikka ohjataan kuten Neuvostoliitossa talouspolitiikkaa: opetusministeriö jakaa rahaa suoritettujen tutkintojen määrän perusteella, laadusta piittaamatta. Yksi ongelmakohta on lukio-opetus jonka vaatimustaso tulee monelle yllätyksenä. Elinkeinoelämä on jo ilmaissut huolensa opintonsa päättävien nuorien taitotasosta, ja ainoa tekijä joka ylläpitää Suomalaisen lukiokoulutuksen laatua on ylioppilaskirjoitukset. Mikäli ne poistetaan niin lukio-opetuksen taso romahtaa. Opetusministerillä, eli hallituksen todellisella tulevaisuusministerillä olisi nyt mahdollisuus tuoda koulutukseen erilaiset laatumittarit joidenka mukaan rahaa jaettaisiin. Jos julkinen hallinto on jo pystynyt tekemään vastaavanlaisen tempun oman toimintansa mittaamiseen niin onnistuu se myös opetuksessa. Kyse on vain siitä että halutaanko määrää vai laatua?"

Uusikylä kirjoittaa vastakommenttinsa eLehdessä otsikolla Moraalin pistokokeita opettajille.

Professori Uusikylä palauttaa tekniikan tohtoria maan pinnalle monessakin asiassa, mm. opetuksen laadun ja tuloksellisuuden mittaamisessa:

"Koululaeissa ja opetussuunnitelmissa on oppilaiden tunne-elämään, mielenterveyteen, moraaliin ja sosiaaliseen kasvuun liittyviä tavoitteita, jotka tulisi ottaa vakavasti. Niille ei ole mittareita, mutta vain mielen tasapaino ja hyvä olo mahdollistavat tehokkaan opiskelun."

Kirjoitus loppuu seuraavaan toteamukseen:

"Joillekin ei riitä, että Suomi on melkein kaikkien rankinglistojen kärjessä. Mikä heille riittäisi? Tuskin mikään. Kuka perustaa meille ensimmäisenä sikiöille tarkoitetun koulutusohjelman? Ulkomaillahan niitä jo on."

Linkki kyseiseen Kari Uusikylän kirjoitukseen tässä.

Tukea opettajien jaksamiseen

Varsinkin pienissä, mutta toki myös isommissa kouluissa opettajien jaksamista tulisi tukea kaikin tavoin.

Päivittäistä helpotusta koulutyöhön tuo sopivan aputyövoiman palkkaaminen kouluavustajiksi. Kunta voi työllistää esimerkiksi opettajankoulutuksesta, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajan koulutuksesta, sosiaalialan koulutuksesta tms. valmistuneen työttömän henkilön koululle. Avustaja voi myös olla vielä ilman ammatillista koulutusta oleva nuori tai pitkäaikaistyötön.

Kouluavustajan tehtävä määräytyy koulun tarpeiden ja kouluavustajan henkilökohtaisten ominaisuuksien mukaan. Avustajan tehtävien tulee olla sellaisia ettei niiden suorittaminen välttämättä edellytä opettajankoulutusta. Kouluavustaja voi auttaa opetusmateriaalien valmistuksessa, opetusvälineistön kunnossapidossa, tarvikkeiden järjestämisessä ja toimistotehtävissä. Lisäksi avustaja voi avustaa opettajaa oppitunneilla ja välitunti- ym. valvontatehtävissä.

Kouluavustajan palkkaaminen voidaan toteuttaa esimerkiksi työllistämis- tai työmarkkinatuella, jolloin kunnalle ei koidu ylimääräisiä palkkakustannuksia. Työllistämistukea voidaan maksaa enintään 10 kuukaudelta ja työmarkkinatukea enintään 12 kuukaudelta.

Lisätietoja ja tukien maksamisen edellytykset työvoimatoimistan sivuilta sekä oheisesta työvoimatoimiston oppaasta (pdf-tiedosto).

Lain mukaan työnantajan on selvitettävä lasten kanssa työskentelevien henkilöiden rikostausta. Työvoimatoimisto pyytää työnhakijan rikosrekisteriotteen nähtäväksi ennen työharjoittelu- tai työelämävalmennussopimuksen tekemistä.

Turussa: Salava ja Turvary

Turun Snellmanin ala-asteella toimii vanhempainyhdistys Salava ry. Salavan (Snellmanin ala-asteen vanhemmat) hallituksen jäsen, tutkija Niina Junttila kertoo seuraavaa:

"Meillä on Snellmanin koululla tällä hetkellä menossa pienellä aikavälillä jo kolmas "kouluverkkotaisto". Ensimmäinen oli vuonna 1998, silloin koulu saatiin säilymään täysin; toinen oli 2005, jolloin menetimme hallinnollisen itsenäisyytemme ja nyt parhaillaan käydään läpi kolmatta verkkoselvitystä. Vanhempainyhdistyksemme Salava ry:n sivustoilla on raportoitu ja koostettu kaikkiin näihin liittyviä lausuntoja, kannanottoja, lehtikirjoituksia, seminaareja ja mielenilmauksia."

Kyseisiltä Salavan sivuilta löytyy paljon mielenkiintoista ja hyödyllistä luettavaa. Mm. Snellmanin ala-asteen ja Salavan vaiheita täällä sekä kouluverkkoon liittyviä tapahtumia ja kirjoituksia vuodelta 2007 täällä ja vuodelta 2006 täällä.

---

Salava ry on Turun alueellisen vanhempainyhdistyksen TURVARY ry:n jäsen.

Lainaus Turvary ry:n nettisivuilta:

"Yhdistyksen päätehtävä on kodin ja koulun yhteistyötä kehittämällä toimia lasten parhaaksi.Olemme aktiivinen toimija ja keskustelukumppani mm. Turun opetustoimen ja kaupungin päättäjien suuntaan sekä informaatiokanava ja tuki vanhempainyhdistyksille. Vanhempainyhdistystoimintaa tukemalla lisäämme lasten oppimisen edellytyksiä ja kouluhyvinvointia. Tavoitteena on yhdessä toimien olla tasa-arvoinen keskustelu- ja yhteistyökumppani osana kaupungin opetus- ja kasvatustyön suunnittelua ja päätöksentekoa. "

Yhdistyksen ajankohtaisista vuodelta 2007 löytyy mm. Turvary:n mielenkiintoinen kannanotto 16.4 Turun lukio- ja perusopetus 2007 - 2015 selvitykseen. Linkki kannanottoon (pdf-tiedosto) tässä.

Itse kaupungin selvitys kouluverkosta täällä.

Yhdistyksen kannanotossa sanotaan mm. seuraavasti:

"Koulu ja luokkakokojen kasvu: Suomalaisessa perusopetusikäisten lasten oppimista ja kouluhyvinvointia tarkastelevassa tutkimuksessa (Korkeakoski, 2005) on todettu mm. seuraavaa: 1) mitä suurempi koulu, sitä huonommaksi oppilaat kokivat työrauhan; 2) mitä suurempi koulu, sitä riittämättömämmiksi oppilashuollon palvelut (ml. lääkäripalvelut, mielenterveyspalvelut, sosiaalipalvelut, puheterapeutin palvelut) koettiin; 3) pienemmissä yksiköissä erityisopetuksen tarve ja resurssit vastaavat paremmin toisiaan. Vaikka pienemmissä yksiköissä resurssit ovat usein suurempia yksiköitä vähäisempiä, on niiden subjektiivinen riittävyyden kokeminen sekä oppilaiden että opettajien kannalta olennaisempaa kuin objektiivinen määrä.

Sen sijaan, että siirryttäisiin suurempiin yksiköihin ja lisättäisiin resursseja, voitaisiin siis pitäytyä nykyisissä pienissä, joissa resurssit jo nyt koetaan riittäviksi. Taloudelliselta näkökannalta siirtyminen suuriin lisää todennäköisesti sekä tuki- ja jakotuntien, eriyttävän opetuksen että oppilashuollollisten palveluiden tarvetta ja siten myös kustannuksia."

Ja Turvaryn sivujen osoite on siis www.turvary.fi

Lähikoulun turvallinen koulumatka

Lopetettavaksi esitettävien helsinkiläiskoulujen lista on lyhentynyt. Opetusviraston maaliskuun esityksessä vielä ovien sulkemista odottaneet Herttoniemen ja Malminkartanon ala-asteet näyttäisivat saavan jatkaa entisissä tiloissa. Helsingin opetusvirasto julkaisi päivitetyn lakkautussuunnitelman 2.5.

Kumpulassa sijaitseva Käpylän peruskoulun sivutoimipiste on kuitenkin edelleenkin lakkautettavien listalla. Siellä vanhemmat taistelevat pienten koululaistensa oikeudesta lähikoulun turvalliseen koulumatkaan:

"Me Kumpulassa olemme kyllästyneet jatkuvaan pelkäämiseen. Pieni ala-asteen viipalekoulumme, joka on Käpylän peruskoulun sivupiste, ehdotetaan lopetettavaksi ties monennettako kertaa. Syymme puolustaa 1- ja 2-luokat sisältävää kouluamme on yksinkertainen: turvallinen koulumatka."

Lisää asiasta voi lukea täältä.

Käpylän peruskoulusta lisätietoja täällä.

Korjaus kommentoijalta 9.5.2007:

"Hei,ei Kumpulan sivukoulu ole enää ollut lakkautuslistalla, se oli ainoastaan marraskuisessa konsulttiyhtiö Net Effectin listalla. Opetusvirasto poisti sen omalta listaltaan "jo" maaliskuussa.Listalla on kyllä monta muuta koulua, joiden lakkautusehdotuksia ei voi kuin ihmetellä! "

Kiitos korjauksesta, aivan oikein. Tämänhetkinen käsittelyssä oleva suomenkielisen kouluverkon muutosesitys löytyy täältä (pdf-tiedosto).

Sammatin Vapaa Kyläkoulu

Kuva Sammatin Vapaan Kyläkoulun sivuilta www.sammatinvapaakylakoulu.fi

Karjalohjan ja Sammatin kuntien rajalla toimii Sammatin Vapaa Kyläkoulu. Se on Suomen ensimmäinen maaseudulla toimiva steinerpedagoginen koulu. Koulu on vanhempien perustama ja ylläpitämä.

Lainaus koulun sivuilta koskien koulun pedagogiikkaa:

"Luokanopettaja opettaa samaa opetusryhmää kahdeksan ensimmäistä kouluvuotta. Oppilaat saavat turvallisen opettajasuhteen lapsuuden ajaksi ja opettaja mahdollisuuden oppia tuntemaan oppilaansa tarjoten kullekin persoonallista tukea. Joitakin aineita opettavat myös aineenopettajat. Pääaineiden opetus on jakso-opetusta ja niitä opetetaan noin neljän viikon jaksoina.

Alaluokilla ei käytetä valmiita oppikirjoja, vaan ne laaditaan itse. Oppilaat kirjoittavat ja kuvittavat työvihkot, joihin kootaan opetuksen keskeiset sisällöt.

Käden taidot, ilmaisukyky ja asioiden sisäistäminen harjaantuvat tekemisen myötä. Sosiaalista kasvua tukevat mm. lukuisat yhteiset retket ja näytelmäprojektit. Myös vanhemmat osallistuvat useisiin tapahtumiin ja niiden järjestelyihin."

Koulun vanhemmat kertovat seuraavasti:

"Kyläkoulun vanhempana pääsee seuraamaan läheltä lapsensa koulunkäyntiä ja osallistumaan omien kykyjensä mukaan mahdollisimman hyvän koulun rakentamiseen. Myös käytännön työtä on paljon: vanhemmat huolehtivat mm. koululuokan valmiiksi kesän aikana tulevaa lukukautta varten, osallistuvat melko tiiviisti pidettäviin vanhempainiltoihin, käyvät tarvittaessa luokan- ja aineopettajien kanssa keskusteluja sekä kantavat koulua taloudellisesti (niin kuukausittaisten perhemaksujen ja varainkeruutalkoiden kuin kannatusyhdistyksenkin kautta).

Jos haluaa vaikuttaa tätäkin enemmän siihen, minkälainen koulu lapsellaan on, voi tehdä vielä paljon enemmänkin - kannatusyhdistyksen johtokuntaan saatetaan kaivata tuoretta näkemystä, oman lapsen luokkaan luokkavastaavaa, iltapäiväkerhoon tätiä tai setää ja opetustehtäviinkin voi olla haku päällä.

Kun siis "laittaa" lapsensa Kyläkouluun pääsee itsekin tavallaan mukaan: täällä todella toteutuu osallistuva ja aktiivinen vanhemmuus! "

---

Olisipa mielenkiintoista kuulla koulusta vanhemmilta tai opettajilta lisääkin.

Koulun sivut siis osoitteessa www.sammatinvapaakylakoulu.fi

Ilon pedagogiikkaa etsimässä

'Ilon pedagogiikkaa etsimässä - koulu hyvinvointikeskuksena' -kehittämis- ja tutkimushanke on käynnistynyt opetusministeriön rahoittamana Tutkiva opettaja -verkostossa. Hankkeeseen liittyvän samannimisen julkaisun toimittanut professori Eira Korpinen sanoo mm. seuraavaa:

"Säästämisen ja syrjäytymisen hinta

Julkaisu haastaa myös keskusteluun koulujen lakkauttamisen kustannusvaikutuksista. Kuntatalous on paininut talousvaikeuksissa, ja kouluja lakkauttamalla on haettu säästöjä, jotka jo muutaman vuoden aikana ovat muuttuneet kuluiksi.

Vuosina 2000-2004 lakkautettiin 300 koulua, mutta perusopetuksen kulut kasvoivat 24% ja tuottavuus laski 13%. Kun vuoden 2001 sivistystoimen menoja merkitään indeksiluvulla 100, huomataan, että oppilashuollon momentti on räjähtänyt käsiin, sillä vuoteen 2005 mennessä tämä indeksiluku oli noussut 180:een.

Ihmisille aiheutettujen ongelmien korjaaminen maksaa: yksi hoitopäivä lasten ja nuorten psykiatrisella osastolla maksaa 630 euroa. Yksi syrjäytynyt nuori hoitokodissa maksaa noin 100 000 euroa/vuosi.

- On tärkeää ymmärtää koulutusmenojen kehityksen taustalla vaikuttavia tekijöitä, joista merkittävimpiä on erityisopetuksen ja oppilashuollollisten tarpeiden lisääntyminen. Koulun lakkauttamisen kustannusvaikutuksien laskeminen on ollut liian vaikea yhtälö hallittavaksi, Korpinen toteaa."

Pedagogi Juha Juurikkala kirjoittaa julkaisussa mielenkiintoisesti. Hän sanoo mm.

"Koulu on oppivelvollisen lapsen työpaikka. Siitä vallinnee suuri yksimielisyys. Kouluunmeno on suuri askel myös lapselle itselleen: onhan koululaisen status aivan jotain muuta kuin päiväkotilapsen. Ylivoimainen enemmistö koulutulokkaista odottaa innolla kouluun pääsyä, luku- ja kirjoitustaitoa, matematiikkaa. Mutta mitä tapahtuu kolmessa, neljässä vuodessa? Mitä me tulemme opettaneeksi lapsille työn teosta? Mihin katoaa työn ilo ja oppimisen halu?"

"Ilon pedagogiikka' on käytännön koulutyössä luotu vuorovaikutukseen perustuva konstruktiivinen käyttöteoria. Sen mukaan koululaiset ovat koulussaan työntekijöitä, kaikkine työntekijän oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Täydellä ihmisarvolla varustettuna. Heitä kuunnellaan, heidän kanssaan neuvotellaan ja tehdään sopimuksia. Heidän työnsä on aktiivinen, omaehtoinen opiskelu, tiedonhankinta, sosiaalinen kanssakäyminen. Tavoitteena on elämässä tarpeellisten tietojen ja taitojen itsenäinen oppiminen.

Opettajat ovat koululaisten työnjohtajia. Heidän tehtävänsä on olla aikuisina henkisesti läsnä, olla käytettävissä ja kuunnella herkällä korvalla; opettaa tilanteen sitä vaatiessa ja pitää työntekijänsä perustehtävän suunnassa. Tavoitteena on rikas vuorovaikutus työnjohtajan ja työntekijöiden välillä."

"Ilon pedagogiikkaa' on kehitetty ja toteutettu 400 - 450 oppilaan koulussa Vantaan Ilolassa vv. 1988 - 2003. Syyslukukaudesta 2005 alkaen sitä on noudatettu yhden opettajan versiona Mäntyharjussa Halmeniemen Vapaan Kyläkoulun reilun kymmenen oppilaan kanssa.
Ideologian peruspilari on usko lapsen haluun oppia ja kasvaa täyteen mittaansa oman sisäisen äänensä ohjaamana. Ilman palkintoja ja rangaistuksia, asioista neuvotellen ja niistä sopien.

Tässä suhteessa lapsiin luottaminen ja heille 'opintovapauden' antaminen vastoin monia ennakkokäsityksiä ei johdakaan anarkismiin ja mielettömyyteen, ajoittaiseen kaaokseen kylläkin."

Pedagogi Juha Juurikkalan artikkeli kyseisessä julkaisussa kokonaisuudessaan täällä.

---

Julkaisua myy:

KAMPUS DATA Gummeruksenkatu 6, 40100 puh.(014) 3333600 kirjamyynti@kampusdata.fi ja Jyväskylän yliopiston kirjaston Kirjavitriini puh. (014) 260 3453, fax.(014) 260 3471.

Pieni koulu voi sijaita myös kaupungissa

Suomen Vanhempainliiton Vanhempien Sanomat 1/2007 -julkaisussa on artikkeli otsikolla Psyykkisessä kouluhyvinvoinnissa kehitettävää.

Artikkelissa on haastateltu tutkija Niina Junttilaa, joka valmistelee Turun yliopiston Oppimistutkimuksen keskuksessa kasvatustieteen väitöskirjaansa vanhemmuuden ja sosiaalisten suhteiden merkityksestä lapsen oppimiselle ja kouluhyvinvoinnille.

Artikkelissa sanotaan seuraavasti:

"Suomalaisten hyviä oppimistuloksia on totuttu selittämään pienellä luokkakoolla ja pienillä turvallisilla kouluyksiköillä. Mutta mihin ollaan menossa yhä useammalla paikkakunnalla? Pieniä kouluja lakkautetaan ja luokkakokoja kasvatetaan. - Tätä ei voi pitää hyvänä suuntana. Olemmeko rapauttamassa suomalaisen koulujärjestelmän parhaimpia perinteitä? Tämän perinnön vaalimisessa tarvitaan kunnissa myös vanhempien aktiivisuutta, huomauttaa Niina Junttila."

"- Yhteisöllisyys on tärkeää niin luokan kuin koko koulun tasolla ja se leviää myös koulun ympäristöön. Luokan yhteistyöhenki ja kaverisuhteet toimivat perinteisesti paremmin, jos luokka ei ole liian suuri. Tutkimusten mukaan yli 20 oppilaan luokissa esimerkiksi yksinäisyys on suurempi ongelma kuin pienemmissä luokissa. Myös kiusaaminen ja muut lieveilmiöt lisääntyvät luokkakoon kasvaessa."

"Pieni koulu voi sijaita myös suuressa kaupungissa. Esimerkiksi Junttilan oman kahdeksanvuotiaan pojan koulua on kuvattu pieneksi kyläkouluksi keskellä kaupunkia. Snellmanin koulu on oma yhteisönsä, jonka olemassaolon ja säilyttämisen puolesta vanhemmat ovat tottuneet taistelemaan".

"-Hyvinvoiva kouluyhteistö syntyy aika inhimillisistä ja yksinkertaisista perusasioista: sopiva luokkakoko, keskinäinen kunnioitus, erilaisuuden arvostaminen ja kodin ja koulun yhteistyö ovat hyvä perusresepti."

Kyseinen julkaisu ja artikkeli luettavissa kokonaisuudessaan täällä.

Artikkeli Turun Sanomissa yllä mainitun Snellmanin koulun puolesta tehdystä adressista vuonna 2006 löytyy täältä.

Lisätietoa Snellmanin koulusta täällä.

Koulumme saa jatkaa

Sanomalehti Keskipohjanmaa 24.4.2007:

Valtuusto päätti äänin 12 – 9 Alaviirteen koulu jatkaa sittenkin

Alaviirteen koulun kohtalo sinetöitiin maanantai-iltana Lohtajan valtuuston kokouksessa: Äänin 12 – 9 koulun toiminta saa jatkua ennallaan. Hallituksen esitys oli, että koulu lakkautetaan ensi elokuun alusta lähtien, ja oppilaat siirretään kirkonkylän kouluun.

Valtuutettu Seppo Niemelä (kok.) esitti, että koulua ei lakkauteta ja toiminta jatkuu ennallaan. Ensimmäisenä hänen esitystään vilkkaassa keskustelussa kannatti Anne Perander (kd.).

Valtuutettu Niemelän mukaan säästöt Alaviirten koulun lakkauttamisesta ovat minimaaliset.
– Nyt osa koulun oppilaista on lähdössä Kannukseen kouluun. Tämä tarkoittaa sitä, että aikanaan oppilasmäärä vähenee myös yläkoulussa.

Lohtajan 21-jäsenisessä valtuustossa on 14 keskustan edustajaa. Ryhmän puheenvuoron pitänyt Jouni Huhtala ei sanonut ryhmänsä kantaa, mikä on hänen mukaansa keskustaryhmän tapa muissakin asioissa. Hänen oma kantansa oli selvä: koulu on lakkautettava.

Uutinen alkuperäisenä täällä.

Erään koulutaistelun tarina

Auli Kluukeri

Kirjoitan tätä sunnuntaina 22.4.2007. Oman kyläkoulumme kohtalo ratkeaa huomenna 23.4.2007 Lohtajan kunnanvaltuuston kokouksessa. Siellä tehdään päätös koulun jatkamisesta tai lakkautuksesta.

En siis tiedä vielä, onko tämä kirjoitus osa surutyötä ja luopumista vai ilon häivähdystä ja helpotusta.

Millaista on ollut vanhempana olla mukana 1,5 vuoden koulutaistelussa verkostossa?

Lukemattomia tunteja panostettua aikaa iltaisin, viikonloppuisin ja öisin. Puhumattakaan toisten omassa koulutaistelussamme mukana olleiden ajankäytöstä. Useiden henkilöiden pyyteetöntä ja periksiantamatonta työtä koulun säilyttämiseksi.

Luettuja ja tutkittuja talousarvioita, tilinpäätöksiä, kouluverkkoselvityksiä, lakeja, koulujen lakkautusprosesseja eri kunnissa sekä perehtymistä opetussuunnitelmiin, yhdysluokkaopetukseen, tieteellisiin tutkimuksiin, koulujen tarinoihin ja kunnalliseen päätöksentekoon.

Laadittuja laskelmia, kirjoitettuja kirjeitä, puhelinsoittoja ja yhteydenottoja kunnan virkamiehiin, luottamushenkilöihin, kansanedustajiin, lääninhallitukseen, opetusministeriöön, sisäministeriöön ja toisiin koulutaistelijoihin. Monia, monia kokoontumisia aktiivien kesken.

Työskentelyä yhdessä upeiden ihmisten kanssa, jotka ovat muodostaneet verkoston koulun säilyttämisen puolesta. Suurta rikkautta saada uusia ystäviä ja tovereita sekä tutustua erilaisiin ihmisiin. Kunnioitusta ja arvostusta omassa taistelussamme ja muissa vastaavissa mukana olleita kohtaan.

Epätietoisuutta, avuttomuutta, tehtyjä virheitä, ylilyöntejä, tunnekuohuja ja osaamattomuutta.

Pettymystä ja epäuskoa kunnallisen päätöksenteon objektiivisuuteen, tarkoituksenmukaisuuteen ja laillisuuteen.

Syvempää ymmärrystä siitä, että opettajat voivat halutessaan ja osatessaan muodostaa lapsen koulupolun varrelle vahvan ja kestävän sillan. Ja että pienessä koulussa opettajan työ on raskasta, haastavaa ja antoisaa. Nöyrtymistä kiitollisena sen tosiasian eteen, että hyvä opettaja on painonsa arvoinen kultaa. Tuhat äänettömästi ja ääneen sanottua kehua, kannustusta ja kiitosta koulumme henkilökunnalle.

Huonoa omaatuntoa näiden 1,5 vuoden ajalta lapsiltani ja perheeltä varastetusta ajasta. Enemmän halua ja tahtoa toimia vanhemman roolissa koulun arjen apuna ja auttajana [muttei tarpeeksi voimia toteuttaa tätä tahtoa]. Syyllisyydentunnetta.

Väsymystä, ahdistusta, syömättömyyttä, tuskaa, voimattomuutta, katkeruutta, vihaa ja epäoikeudenmukaisuuden tunnetta. Paljon itkua ja tyynyyn pyyhittyjä kyyneleitä.

Kymmeniä kuultuja ja kuunneltuja kertomuksia vastaavassa tilanteissa olleiden ja olevien vanhempien, kyläaktiivien ja opettajien suusta samasta ahdistuksesta, loppuunpalamisesta ja sairastumisesta.

Katsomista peiliin. Lukuisia kysymyksiä itselleni siitä, ajattelenko todella nykyisten tai tulevien koululaisten parasta.

Uskoa siihen, että olen mukana ajamassa tärkeää asiaa.

---

Kävipä koulullemme huomenna miten tahansa, tunnen saaneeni matkan varrella itselleni

jotakin arvokasta ja rahassa mittaamatonta. Olen saanut paljon enemmän kuin antanut.

Ilon häivähdykset, kohdatut ihmiset ja koskettavat muistot jäävät ja säilyvät.

---

Tämän kirjoituksen kuvassa pitäisi olla lapsia.

Sen sijaan kuvassa on omat koulutaistelupaperini. Jotenkin tuntuu siltä, että numerot sittenkin hallitsevat liikaa perusopetukseen liittyvässä kunnallisessa päätöksenteossa todellisen arvokeskustelun sijaan.

Perusopetus ja hallitusohjelma

Uusi hallitus on julkaissut alkuviikosta hallitusohjelmansa.

Muutamia otteita siitä:

" Madalletaan esteitä käydä koulua yli kuntarajojen."

"Edistetään kansalaisten vapaata hakeutumisoikeutta palveluihin yli kuntarajojen."

---

" Oppilaitosverkkoa sopeutetaan väestökehitykseen koulutuksen saatavuus maan kaikissa osissa turvaten."

"Hallitus turvaa perusopetuksen saavutettavuuden lähipalveluna."

---

"Opettajien työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. "

---

"Ikäluokkien pienentymisestä vapautuvat voimavarat käytetään koulutuksen laadun kehittämiseen."

"Tavoitteena on ryhmäkokojen pienentäminen sekä tuki- ja erityisopetuksen, opinto-ohjauksen ja oppilashuollon vahvistaminen ja koulujen kerhotoimintaan panostaminen. "

---

Hallitusohjelma kokonaisuudessaan on luettavissa täällä (pdf-tiedosto).

Rehtori Matti Hellströmin ajatuksia opetukseen liittyvästä hallitusohjelmasta hänen blogissaan.

Vanhojen koulukiinteistöjen omistusoikeus

"Niinikoskella on käyty koulua nykyisellä paikalla vuodesta 1884 vuoteen 2006. Koulunmäellä seisovat rinnakkain vanha ja uusi koulurakennus. Oppilaita koulussa oli viime vuosina noin 25 luokilla 1-6. Koulu oli kaksiopettajainen vuodesta 1968 sulkemiseensa 2006 saakka." Kuva ja kuvateksti lainattu Niinikosken kylältä.

Vanhojen koulukiinteistöjen osalta kaikkien lakkautettujen koulujen kylien ja kyläyhdistysten on hyvä selvittää kiinteistön (rakennukset ja tontti) todellinen omistusoikeus.

Orimattilassa Niinikosken kylässä kunta lopulta lakkautti kyläkoulun.

Mutta koulukiinteistö jäi kylälle, kun todettiin, ettei kunta ole koskaan maksanut rakennuksista mitään eikä niitä ole lahjoitettukaan.

Jos asia halutaan selvittää, pitää Tapio Kiviniemen mukaan tutkia, millä rahoilla koulu on rakennettu ja tontti hankittu. Jos kylä tai yhteisö on rakentanut koulun ja maksanut sen osalta jotakin, niin kunnan on pitänyt korvata koulusta tälle yhteisölle jotakin siinä vaiheessa, kun koulutoimi on otettu kunnan haltuun. Omistusoikeuden siirrosta tulisi myös löytyä selkeitä virallisia asiakirjoja.

Kunnalla on näyttötaakka omistukseen, jos se voidaan kyseenalaistaa.

Niinikoskella koulurakennuksen omistusoikeuden selvitti Tapio Kiviniemi (Puh. 0500-331 858), jolta tarvittaessa lisätietoja siitä, miten ja mistä omistusoikeus voidaan selvittää.

Kouluhyvinvoinnista

Suomen Vanhempainliitto on julkaissut 16.4.2007 Vanhempien Barometri -kyselyn, jossa on selvitetty vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvointiin liittyvistä asioista. Keskeisiä teemoja ovat mm. koulupäivän rakenne, koulun tilat, kouluruokailu, oppilashuoltopalvelut, koulussa viihtyminen sekä kodin ja koulun yhteistyö.

Kyselyyn vastasi kaikkiaan 3 181 vanhempaa. Vastauksia tuli yhteensä 222 kunnasta.

Kiinnostavaa oli lukea, miten vanhemmat olivat vastanneet heille esitettyyn avoimeen kysymykseen siitä, mitkä asiat lisäävät kouluhyvinvointia?

Suora lainaus raportista vastauksia koskien:

"Kysymykseen vastattiin monista eri näkökulmista, joista löytyi myös selkeitä teemoja. Suurin osa vastaajista painotti vanhempien ja koulun välistä yhteistyötä oppilaiden hyvinvoinnin lisäämiseksi. Jos tieto kulkee koulun ja kodin välillä hyvin, ovat niin vanhemmat kuin opettajatkin selvillä siitä, missä mennään. Monet vanhemmat toivoivatkin lisää vanhempainiltoja.

Kodin ja koulun yhteiset tapahtumat nähtiin myös tärkeäksi. Vanhemmat pitivät hyvinä koulun tapahtumia, joihin he voivat osallistua yhdessä lapsensa kanssa. Lisäksi painotettiin sitä, että vanhempien tulisi tuntea toisensa.

Oppimisympäristöön kiinnitettiin myös huomiota. Virikkeinen ja siisti ympäristö sekä opiskelu pienessä koulussa katsottiin hyväksi. Ryhmäkokojen toivottiin pysyvän riittävän pieninä, jotta opettaja ehtii opettaa kaikkia ja työrauha luokassa säilyy. Työrauha koettiin muutenkin tärkeäksi, ja vanhemmat toivoivat, että siihen kiinnitettäisiin erityistä huomiota. Oppimisilmapiiriä toivoi osa vastaajista paremmaksi.

Koulukiusaamiseen puuttuminen oli yksi tärkeimmistä asioista, joita vanhemmat nostivat esille. Kiusaamisen vähentämiseksi ehdotettiin muun muassa tukioppilastoimintaa sekä opettajien aktiivista toimintaa kiusaamisen ehkäisemiseksi ja poistamiseksi.

Myös opettajille asetettiin vaatimuksia. Useat vastaajat katsoivat, että tasapuolisesti, mutta samalla yksilöllisesti oppilaita kohteleva ammattitaitoinen opettaja edistää parhaiten oppilaiden hyvinvointia koulussa. Opettajalta edellytettiin pätevyyttä ja kiinnostusta itsensä kehittämiseen. Lisäksi heiltä toivottiin jämäkkyyttä sekä oppimaan oppimisen taitojen opettamista."

Kyseinen, ajatuksia herättävä raportti on luettavissa kokonaisuudessaan täältä.