Kuntaliitokset ja kouluverkko

Pääsääntöisesti kuntaliitokset ovat uhka kunnan kouluverkon säilymiselle, koska ne ovat yleensä johtaneet koulujen lakkautuksiin ja suurempiin yksikkökokoihin. Mutta näin ei tapahdu itsestäänselvyytenä. Kuntaliitos voi olla myös mahdollisuus kuntalaisille, koululaisille, perheille ja opettajille.

Taitavista tai toisaalta rutiininomaisista kuntaliitoksista voi lukea vaikkapa Sisäministeriön sivuilta filosofian tohtori Arto Kosken laatimana raporttina täältä. Raportti kannattaa lukea loppuun saakka.

Kuntaliitoksia voidaan toteuttaa kahden tai useamman kunnan kesken. Alla olevissa vinkeissä viitataan kahden kunnan kuntaliitokseen, jossa toinen on huomattavasti isompi toista.

Kannanotoilla on merkitystä

Vanhempainyhdistykset, kyläyhdistykset sekä yksittäiset kuntalaiset voivat vaikuttaa kannanotoillaan kuntaliitoksien selvitystyöhön sekä kuntaliitosten seuraamuksiin. Siihen, millainen lopputulos kuntaliitoksella tai ilman sitä saavutetaan.

Miten kunnan tulee toimia?

Jos kotikuntasi aloittaa kuntaliitosselvitystyön toisen tai toisten kuntien kanssa, huomioi seuraavaa:

- Kuntasi tulee virallisesti pyytää kuntalaisten ja kunnan henkilöstön lausuntoja ja kannanottoja hyvissä ajoin
- Kuntasi tulee järjestää asianmukaiset keskustelu- ja kuulemistilaisuudet kuntalaisille kuntaliitokseen liittyen
- Vaadi julkaistavaksi ja kuntalaisten nähtäväksi esimerkiksi kuntasi Internet-sivuille kaikki kuntaliitosselvitystyöhön liittyvät asiakirjat, raportit ja pöytäkirjat
- Mieti, miten mahdollinen kuntaliitos vaikuttaa lastesi koulunkäyntiin, lähiösi tai kyläsi toimintaan, kouluusi tai opettamiisi koululaisiin ja laadi oma kannanottosi kuntaliitokseen liittyen.

Edellytä ja vaadi kuntasi päätöksentekijöiltä sekä kuntaliitosta valmistelevilta virkamiehiltä tai konsulteilta seuraavia asioita:

- Kuntaliitoshankkeen tulee olla lakien mukainen, eli Kuntajakolaki vuodelta 1997 löytyy täältä ja laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta vuodelta 2007 löytyy täältä. Lisäksi Sisäministeriö edellyttää esimerkiksi yhteistä kuntarajaa, siitä lisää täällä.
- Kuntaliitosselvityksessä tulee hahmottaa myös vaihtoehtoisia strategioita ja tulevaisuutta. Kuntaliitoksen sijaan kunnat voivat tiivistää yhteistyötään monin eri tavoin, jotka ehkä tuovat yhtälailla tehokkuutta ja tuloksellisuutta kunnan toimintaan sekä varmistavat samalla kuntalaisten palveluiden saatavuuden ja kunnan elinvoiman.
- Kuntaliitosselvitystyön lopputuloksena on löydyttävä selkeä lista liitokseen liittyvistä eduista ja haitoista kotikuntasi kaikkien eri väestöryhmien sekä kunnan eri toimialuiden (koulutoimi, tekninen toimi, kulttuuritoimi, sosiaali- ja terveystoimi jne.) kannalta.
- Kuntaliitoksen edut ja haitat on listattava ainakin liittyen kunnan henkilöstön asemaan, tulevaan veroprosenttiin, saataviin valtionosuuksien muutoksiin, kuntalaisten maksamien maksujen suuruuteen ja erilaisiin kuntalisiin, omaishoidontukeen tms. sekä palveluiden saatavuuteen ja sijaintiin liittyen.

On huomioitava se, että kun näkyvissä olevat edut ja haitat listataan konkreettisesti, niihin voidaan myös systemaattisesti vaikuttaa hyödyntämällä etuja ja yrittämällä minimoida tai eliminoida haittoja.

Kuntaliitosten investointiavustukset ja yhdistymisrahat

Kunnat saavat kuntaliitosten yhteydessä valtiolta anomiinsa henkkeisiin myös ns. investointiavustusta. Vaadi sitä, että kotikunnallasi on oltava selkeä suunnitelma siitä, millaisiin kehityshankkeisiin ja investointeihin kuntasi alueeseen liittyen aiotaan hyödyntää tätä valtion kuntaliitoksille myöntämää investointi- ja kehityshanketukea.

Lisäksi kunnat saavat valtiolta ns. porkkanarahaa yhdistymisistä. Yhdistyvät kunnat voivat itsenäisesti päättää valtiolta saatavan yhdistymisavustuksen jakamisesta. Esimerkiksi pienen Yli-Härmän kunnan ja Lapuan kaupungin yhdistymissopimuksessa 3,6 Milj.euron yhdistämisavustus jaettiin siten, että Yli-Härmä sai siitä 80% ja Lapuan kaupunki 20%. Miten kotikuntasi kuntaliitoksen osalta on suunniteltu jaettavaksi tämä yhdistymisavustus?

Kuntaliitosten valmistelu ja siitä tiedottaminen

Tutkija Kari Leinamo toteaa kuntaliitoksista seuraavasti: ”Heikosti valmisteltuna ja ilman varsinaista syytä tehtynä tai pakolla toteutettuna kuntaliitosratkaisu saattaa sen sijaan aiheuttaa palvelujen menettämisen lisäksi epäsopua pitkiksi ajoiksi eteenpäin.”. Valmistelutyön pitäisikin olla mahdollisimman huolellista, läpinäkyvää ja julkista. Kuntalaisten, yhdistysten sekä yksityisten henkilöiden mielipiteitä, ideoita ja ajatuksia tulisi aidosti kuunnella.

Selvitystyön edetessä tulisi panostaa aktiiviseen tiedotukseen kuntalaisille, kunnan työntekijöille sekä luottamushenkilöille. Kuntaliitosselvityksestä sekä hallinnon ja palveluiden järjestämissopimusesityksestä tulisi tiedottaa hyvissä ajoin ennen päätöksentekoa kuntalaisille ja luottamushenkilöille.

Alueellinen kehittäminen ja yhteistyö naapurikuntien kanssa

Kuntien yhdistymisen edut eivät välttämättä synny automaattisesti tai itsestään, työstämättä tai tietoisesti edistämättä niiden syntymistä. Tässä tarvitaan molempien yhdistyvien kuntien ideoita, ajatuksia ja työtä. Yhdistymissopimukseen tuleekin kirjata lista niistä konkreettisista alueista ja asioista, joiden kehittämiseen myös yhdistyneessä kunnassa panostetaan. Näiden painopisteiden löytämisessä voidaan hyödyntää esimerkiksi eri kylien kyläyhdistyksiä ja kuntien erilaisia toimikuntia.

Konkreettisten kehittämiskohteiden ja toimenpiteiden kirjaaminen yhdistymissopimukseen luo paremmat edellytykset mahdollisen kuntaliitoksen suotuisalle ilmapiirille. Näitä kehittämishankkeita voidaan toteuttaa mm. valtion investointi- ja kehittämishanketuella.

Huolellisessa kuntaliitosselvitystyössä tarkastellaan myös yhdistyvien kuntien tulevaisuutta sekä niitä uhkia ja mahdollisuuksia, mitä on odotettavissa. Kunnan asukkaiden hyvinvoinnin kannalta tulee kuntaliitoksesta huolimatta tulevaisuudessa todennäköisesti tarve toteuttaa tiivimpää yhteistyötä toisten naapurikuntien kanssa, eikä itsearvoisesti suunnata palvelujen saatavuutta esimerkiksi pienemmästä kunnasta suurempaan. Myös muita yhteistyömahdollisuuksia tulee aktiivisesti selvittää ja toteuttaa jatkossakin.

Sekä koulutus ja sivistys, kulttuuri, sosiaali –että terveyspalveluiden käyttäminen tulisi toteuttaa perinteisestä kuntarajasta riippumatta palveluiden käyttäjän näkökulmasta helposti saataville ja mahdollisimman lähelle palveluiden tarvitsijaa.

Kuntaliitossopimus

Kuntaliitossopimuksesta on löydyttävä selkeät vastaukset siihen, miten pienemmän kunnan asukkaiden palvelut järjestetään konkreettisesti uudessa kunnassa. On huomioitava se, että yhdistymissopimusta ei voida rakentaa pelkän tehokkuusajattelun periaatteella. Sopimuksesta on löydyttävä pykälät myös pienemmän kunnan asukkaiden tärkeiden lähipalveluiden sekä toiminnallisuuksien turvaamiseen lähivuosien ajalle. Kuntaliitossopimukseen voidaan kirjata konkreettisesti ylös tiettyjen lähipalveluiden turvaaminen (esimerkiksi nykyinen kouluverkko) sovituksi ajanjaksoksi eteenpäin tai lähikoulujen säilyttäminen tietyn oppilasmäärän ylittyessä, jonka jälkeen koulun tulevaisuutta tarkastellaan uudelleen.

Hallinnon ja palveluiden järjestämisessä tai muissa käytännöissä sekä toimintatavoissa ei saisi itsestäänselvyytenä turvautua pelkästään suuremman kunnan vanhoihin käytäntöihin, vaan uusia yhteisiä toimintatapoja ja käytäntöjä pitäisi pyrkiä kehittämään ennakkoluulottomasti ja myös pienemmän kunnan näkökulma huomioiden.

Kuntaliitossopimuksessa tulee turvata pienemmän kunnan asukkaille nykyisin lähipalveluna saatavat neuvontapalvelut, asiointipalvelut, hakemuksien, lomakkeiden ja kaavakkeiden saatavuus ja niiden jättäminen kunnalle jne. Tämä voidaan toteuttaa useilla eri tavoilla, esimerkiksi ns. monipalvelupisteiden kautta. Lisäksi tulee ehdottomasti luoda edellytykset sille, että kaikki kunnan asiakirjat ovat saatavilla kaikkien asukkaiden nähtäville ilman, että sivukyläläiset joutuvat matkaamaan asian vuoksi kauas.

Luottamushenkilöt

Kuntien yhdistyessä luottamushenkilöiden yhteismäärä usein vähenee. Pienemmän kunnan kannalta tämä nähdään uhkana kaventaa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Esimerkiksi sivukyliltä ei enää saada välttämättä omia edustajia valtuustoon tai lautakuntiin.

Mahdollisen kuntaliitoksen toteutuessa Kuntajakolain 24§ mukaisesti ensimmäisenä ja toisena valtuustokautena voidaan valita enemmän valtuutettuja kuin kuntien yhteinen asukasmäärä edellyttäisi ja osa valtuustopaikoista voidaan korvamerkitä ja kiintiöidä pienemmän kunnan valtuutetuille. Samoin lautakuntien jäsenmääriä voidaan kasvattaa taaten pienemmän kunnan edustus näissä määräajaksi.

Kuntaliitoksen yhteydessä voidaan myös perustaa aivan uusia lautakuntia. Esimerkiksi Seinäjoen ja Peräseinäjoen yhdistyessä perustettiin uusi asukaslautakunta Peräseinäjoen alueelle. Tälläisen alueellisen pienemmän kunnan asioihin keskittyvän lautakunnan perustamisen mahdollisuus tulee selvittää ja tarvittaessa toteuttaa.

Päätöksenteko

Lopullisen päätöksen kuntaliitoksesta tekee kunnanvaltuusto. Näin huomattavan päätöksen ollessa kyseessä, tulisi kuitenkin kuunnella kunnan asukkaita tarkasti. Tämä voidaan toteuttaa joko kansanäänestyksellä tai neuvoa-antavalla mielipidemittauksella. Kunnassa tulisikin toteuttaa joko kansanäänestys tai neuvoa-antava mielipidemittaus, jotta kunnan luottamushenkilöt voivat muodostaa selkeän käsityksen kuntalaisten mielipiteistä asiaan.

Yhteenveto

Valtio ajaa kuntaliitoksia aktiivisesti ainoana keinona tehokkaampaan ja taloudellisempaan kuntatalouteen sekä hallinto- ja palvelurakenteen järkeistykseen ja laadukkaiden palveluiden saatavuuden turvaamiseen. Tavoite on sinällänsä hyvä.

Suuremmat kunnat, isommat rakenteet tai suurempi väestöpohja ei kuitenkaan ole tae kuntalaisten hyvinvointiin tai taloudellisesti tehokkaaseen toimintaan. Suuri yksikkö ei tutkimusten mukaan läheskään aina palvele parhaiten asiakkaitaan tai toimi tehokkaammin kuin pienempi yksikkö.

Suuruuden ihannoinnin sijasta tulisikin etsiä ennakkoluulottomasti myös toisenlaisia yhteistyömahdollisuuksia, palveluiden järjestämistapoja ja ratkaisuja kuntatalouden ongelmiin sekä kuntalaisten laadukkaiden palveluiden saatavuuden varmistamiseen.

Kuntaliitos ei ole vakuutus paremmasta huomisesta myöskään pienille kunnille. Kunnan eri alueiden kehittäminen, elinvoimaisuus ja kuntalaisten hyvinvointi jäävät mahdollisista kuntaliitoksista huolimatta oikeasti asukkaiden itsensä vastuulle. Virallinen päätöksenteko tapahtuu vain hieman kauempana. Konkreettinen toimiminen asian hyväksi jää edelleenkin lähelle.