Esteellisyys

Esteellisyys ei ole suinkaan yksikäsitteinen asia kunnallisessa päätöksenteossa. Jos luottamushenkilö on äänestämässä esimerkiksi koulun lakkautuspäätöksestä, joka vaikuttaa välillisesti hänen lähisukulaisensa määräaikaiseen opetusvirkaan, ei luottamushenkilö välttämättä ole jäävi. Esteellisyys on useilta osiltaan melko ympäripyöreä käsite, eivätkä tuomioistuinten ratkaisut ole valitettavasti yhtään yhdenmukaistaneet tätä käsitettä.

Varmaa on ainoastaan se, että virkamiehen tai luottamushenkilön tiedossa oleva ennakkokäsitys päätettävään asiaan liittyen ei ainakaan tee henkilöstä esteellistä. Ei myöskään asianosaisuus kaikilta osin.

Jokaisen kunnan virkamiehen ja kaikkien luottamustoimessa olevien oikeus ja velvollisuus on selvittää oma esteellisyytensä vireillä olevaan asiaan liittyen Kuntaliiton lakimiehiltä. Lakimiehet antavat pyydettäessä lausunnon heille asiasta. Jokainen kuntalainen voi vaatia siis ennen asian käsittelyä tarvittaessa tietyiltä virkamiehiltä tai luottamushenkilöiltä omatoimista asian selvitystä Kuntaliitosta.

Selvitä ajantasaisesta Hallintolaista virkamiestä ja luottamushenkilöä koskevat esteellisyysperusteet. Alla nykyisin voimassaolevat perusteet Hallintolaista:

28 §
Esteellisyysperusteet

Virkamies on esteellinen:

1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen;
2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen;
4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
6) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai
7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

Läheisellä tarkoitetaan 1 momentissa:

1) virkamiehen puolisoa ja virkamiehen lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa, isovanhempaa ja virkamiehelle muuten erityisen läheistä henkilöä samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa;
2) virkamiehen vanhempien sisarusta sekä hänen puolisoaan, virkamiehen sisarusten lapsia ja virkamiehen entistä puolisoa; sekä
3) virkamiehen puolison lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa ja isovanhempaa samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa sekä virkamiehen puolison sisarusten lapsia.
Läheisenä pidetään myös vastaavaa puolisukulaista. Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä.

29 §
Esteellisyyden ratkaiseminen

Virkamiehen esteellisyyttä koskeva kysymys on ratkaistava viipymättä.

Virkamies ratkaisee itse kysymyksen esteellisyydestään. Monijäsenisen toimielimen jäsenen ja esittelijän esteellisyydestä päättää kuitenkin toimielin. Monijäseninen toimielin päättää myös muun läsnäoloon oikeutetun esteellisyydestä. Jäsen tai esittelijä saa osallistua esteellisyyttään koskevan asian käsittelyyn vain, jos toimielin ei olisi ilman häntä päätösvaltainen eikä hänen tilalleen ole ilman huomattavaa viivytystä saatavissa esteetöntä henkilöä.
Esteellisyyttä koskevaan päätökseen ei saa hakea erikseen oikaisua eikä muutosta valittamalla.

30 §
Asian käsittelyn jatkaminen

Esteellisen virkamiehen tilalle on viipymättä määrättävä esteetön virkamies. Virkamies saa kuitenkin käsitellä kiireellisen asian, jonka ratkaisuun esteellisyys ei voi vaikuttaa.