Koulujen monimuotoisuus turvattava

Helsingin Sanomat uutisoi kyläkoulujen lakkautusuhasta Etelä-Suomen kunnissa (7.11.). Kirjoituksessa esitetään ajatus kunnan profiloitumisesta kyläkoulut säilyttävänä kuntana. Tästä löytyykin jo esimerkkejä, sillä muutamat kunnat ovat oivaltaneet, että kyläkoulut vetävät lapsiperheitä ja samalla veronmaksajia paikkakunnalle;ikääntymiskierre saadaan oikaistua.

Vielä kuitenkin monissa kunnissa haetaan lyhytnäköisesti vain säästöjä. Niiden laskentaperusteita ei pystytä luotettavasti esittämään eikä näin ollen osoittamaan oikeiksi tai vääriksi. Hätiköiden tehdyt päätökset voivat osoittautua virheiksi, jotka merkitsevät vain tappioita; inhimillinen, kulttuurinen, sosiaalinen pääoma ohenee, mikä heijastuu ennen pitkää myös talouteen.

Kyläkoulun kustannuksia ei voida sälyttää yksinomaan opetuksesta aiheutuviksi, sillä koulu palvelee kaikkia kyläläisiä. Kustannuksia voidaan alentaa sallimalla kouluille enemmän autonomiaa. Talkootyön osuus voi olla huomattavan suuri.

Paikalliset olosuhteet vaihtelevat, mutta kyläkoulu voi tarjota tiloja päivähoidolle ja sen yhteydessä voidaan järjestää myös vanhusten ateriapalveluja ym. Ydinpalvelujen järjestämisessä tulee voida yhdistää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimintoja. Tässä tarvitaan innovatiivisuutta ja hallinnollista joustavuutta.

Yhteisöllisyyden merkitystä on vaikea rahassa mitata, mutta se lisää ihmisten hyvinvointia ja on todellista. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että suomalaiset lapset ja nuoret kärsivät muita useammin yksinäisyydestä ja turvattomuudesta.

"Pikasäästöt" voivat osoittautua jonkin ajan kuluttua kustannuksiksi, sillä koulutus on sijoitus, joka tuottaa tulosta vuosikymmenien kuluessa; se on sijoitus osaamiseen, lasten terveyteen, fyysiseen kuntoon ym. Pitkät koulumatkat voivat uhata lasten terveyttä. Säästöt voitaisiin saada nopeasti jollakin muulla hallinnonalalla esim. siirtymällä kotimaisen energian käyttöön.

Kunnat saavat koulutuksen järjestämiseen valtionapua, mutta se voidaan käyttää, mihin kuntapäättäjät haluavat. Tämä ns. korvamerkinnän poistuminen lainsäädännöstä edellisen talouslaman yhteydessä on johtanut tilanteeseen, jossa lasten sivistykselliset perusoikeudet ovat uhattuna. Tähän kiinnitti vakavaa huomiota oikeuskansleri Nikula jo vuonna 2000; tilanne on tästä heikentynyt koko ajan.

Päättäjät ovatkin arvovalintojen edessä ja heiltä edellytetään vahvaa historian tajua, sivistystahtoa ja kokonaisvaltaista ajattelua, mikä tähtää tulevaisuuteen. Kaikkialta tätä ei ole löytynyt, sillä kouluja on lopetettu selvästi enemmän kuin oppilasmäärän väheneminen olisi edellyttänyt. Siksi tarvitsimme selkeää lainsäädännön tukea, ja läpinäkyvyyttä esim. valtionosuuksien laskentaperusteiden määräytymiseen ja niiden käyttöön kunnissa.

Koulujen olosuhteet eri puolilla maata vaihtelevat. Siksi kaiken opetuksen standardointi on vakava uhka opetuksen laadulle. Keskittämiseen tähtäävän koulutuspolitiikan kustannuksista Suomen olosuhteissa emme vielä tiedä. Miksi emme salli monimuotoisuutta myös koulutuksen järjestämisessa. Suomi on Euroopan harvaanasutuin maa. Se on otettava huomioon palveluja järjestettäessä.

Koulutuksen taloudesta kertovat tilastot osoittavat jo, että säästöjä ei ole syntynyt kouluja lopettamalla, sillä kustannukset ovat esim. vuosina 2000 - 2004 nousseet lähes neljänneksen. Erityisopetusta on ollut pakko lisätä, oppilashuollon menot ovat räjähtäneet käsiin; myöskään koulumatkojen kustannusten nousulla ei näy olevan loppua.

Olemme tekemässä arvovalintoja. Onko viisasta hakea säästöjä pienimpien lasten perusopetuksesta, jonka merkitys on ratkaiseva juuri nyt, kun haetaan uutta suuntaa Suomen tulevaisuudelle? Ilmasto- ja energiapolitiikassa tähtäin on 40 vuoden päässä; koulutuksen kehittämisessä sen tulee olla vieläkin kauempana. Juuri nyt koulutuspolitiikka on tärkeintä tulevaisuuspolitiikkaa.

EIRA KORPINEN
kasvatustieteen, erityisesti opettajankoulutuksen, professori
Jyväskylä

Homehaitta helppo tie poistaa pieni koulu kartalta - Kauhavan Orava

Kauhavalla Oravan koulun toiminta on päätetty 19.11.2007 kunnanhallituksen kokouksessa siirtää Ylikylän koululle homevaurion vuoksi. Koulu on asetettu käyttökieltoon 1.1.2008 alkaen kunnes vauriot on korjattu asianmukaisesti. Toiminta siirtyy Ylikylän koululle kevään 2008 ajaksi.

Samantien kaupunginhallitus on ajatellut poistaa ongelman olemassaolon lopullisesti. Ote hallituksen pöytäkirjasta, joka kokonaisuudessaan täällä:

"Kaupunginjohtajan esitys: Koska Oravan koulun koulukiinteistön kosteus- ja homevaurioista aiheutuu vakava terveyshaitta, kuten tarkastuspöytäkirjasta ilmenee, päättää kaupunginhallitus, että Oravan koulun toiminta siirretään viimeistään 1.1.2008 lukien Ylikylän koulun yhteyteen. Näiden syiden vuoksi ja ottaen huomioon myös koulun alhainen oppilasmäärä koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2008 lukien. Koulun lakkauttaminen tulee koululautakunnan valmistelun jälkeen kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston päätettäväksi myöhemmin.

Kaupunginhallitus antaa koululautakunnan tehtäväksi ryhtyä välittömästi kaikkiin niihin toimenpiteisiin, joihin edellä mainittu päätös antaa aihetta."

Kaupunginhallitusta päivää myöhemmin 20.11.2007 istunut koulutuslautakunta käsittely kokouksessaan ainoastaan akuuttia oppilaiden siirtoa. Koulutuslautakunnan pöytäkirja täällä.

---

Myöskin oppilasmääriltään suurissa kouluissa on todettu homehaittoja, jotka vaativat nopeita toimenpiteitä. Näiden koulujen ovia ei ole naulattu kiinni homehaittoihin vedoten. Niissä on jopa istutettu haittojen olemassaolo tietäen sekä lapsia, että opettajia. Joten terveystarkastajalle kiitos nopeasta toiminnasta.

Kannattaisikohan Kauhavalla aivan aluksi selvittää koulun korjauskustannukset, tuleva koulun oppilasennuste, koulun korjauksen yhteistyömahdollisuudet eri tahojen kanssa sekä lähteä siitä, että puuta ja rakennustarvikkeita saa kyllä kaupasta.

Kuortaneen Mäyryssä tapahtuu - veronmaksajat äänestävät jaloillaan

Vuoden 2006 lopussa Kuortaneella kunnanhallitus oli esittänyt Mäyryn koulun lakkautusta, mutta valtuusto oli ottanut asiaan vuoden jatkoajan. 5.11.2007 kunnanhallitus on äänin 5-4 esittänyt uudestaan kyseisen koulun lakkautusta 31.7.2008 alkaen. Linkki kunnanhallituksen pöytäkirjaan tässä (pykälä 281).

Perusteena koulun lakkautukselle on kunnan heikentynyt taloustilanne sekä kunnan vähenevä oppilasmäärä. Lisäksi kh:n pöytäkirjassa todetaan: "Lisäksi muutokset kouluverkossa antavat peruskoululaitoksessa edelleen muita mahdollisuksia tehdä uudistuksia, joilla on kustannuksia pienentäviä vaikutuksia." (?)

Noin 60 mäyryläistä lasta ollaan siirtämässä mm. keskustan Alvarin kouluun, jossa opiskelee ennestään 90 ala-astelaista. Mäyry on Kuortaneen toiseksi suurin ala-aste vajaalla 60 oppilaalla.

Mäyryn asukkaat eivät ole jääneet toimettomiksi, vaan sanomalehti Ilkan 28.11.2007 uutisen mukaan Mäyrystä on uhannut muuttaa pois noin 40 veronmaksajaa, jos koulu lakkautetaan. Tämän seurauksena kunta menettäisi näiden veronmaksajien verotulot ensi vuoden ajalta, vaikka mäyryläiset päättäisivätkin muuttaa takaisin kotikuntaan jo tammikuussa.

Jos verokirjansa siirtää tämän vuoden lopulla (31.12 mennessä) toiseen kuntaan, niin kunnallisvero maksetaan ensi vuoden osalta kyseiseen kuntaan. Vero maksetaan aina siihen kuntaan, jossa henkilö on ollut kirjoilla edellisvuoden viimeisenä päivänä. Sanomalehti Ilkan uutisen mukaan muuton toteutuessa Kuortaneen kunnan veromenetykset valtionapuineen olisivat useiden satojen tuhansien eurojen luokkaa. Mäyryläiset uhkaavat laittaa myös yhteensä 18 oppilasta kouluun Lapuan Lakaluoman koululle. Lapua maksaa yli 20 kilometrin koulukyydit mäyryläisille.

Ilkan uutisessa todetaan myös seuraavasti: "Linjajohtaja Klaus Salonen Etelä-Pohjanmaan verotoimistosta sanoo yksikantaan mäyryläisten aikeista näin: - Suomessa on perustuslaillinen liikkumisen vapaus. Verotuskunta määräytyy edellisen vuoden viimeisen päivän asuinkunnan mukaisesti, Salonen sanoo. Entäs jos mäyryläiset muuttavat takaisin kotikuntaansa heti tammikuussa? - Sellaistahan ihmiselossa sattuu. Ihminen saattaa tulla katumapäälle, Salonen sanoo. Salonen kuitenkin korostaa, että "uudessa kotikunnassa" on oltava asuinpaikkaosoite johon voi muuttaa."

Kuortaneen kunnanvaltuusto päättää asiasta 20.12 pidettävässä talousarviokokouksessa.

Yli-Lestin kyläkoulun kohtalo vaakalaudalla

kuva sivulta http://www.lestijarvi.fi/yli-lestin-ala-aste/

Yli-Lestin koulu sijaitsee pienessä Lestijärven kunnassa Keski-Pohjanmaalla.

Kunnassa toimii Yli-Lestin kyläkoulun lisäksi keskustan ala-aste sekä yläkoulu.


Yli-Lestin koulu on parhaillaan lakkautusuhan alla. Marraskuun alussa kunnan sivistyslautakunta päätti yksimielisesti esittää koulun lakkautusta syksyllä 2008.

20.11.2007 kunnanhallitus päätti lautakunnan esityksestä poiketen esittää koulun lakkautusta syksyllä 2009.

Linkki päätöksentekoprosessiin täällä.

Lestijärven kunnanvaltuusto ei ole vielä käsitellyt asiaa.

---

Lestijärven kunnan kotisivuilla todetaan kunnan kouluista seuraavasti:

"Lestijärvellä toimii yläaste sekä kaksi ala-astetta. Opetus tapahtuu viihtyisissä luokissa. Opetusryhmät ovat pieniä. Opettajat ovat ammattitaitoisia."

"V. 2001 tehdyn valtakunnallisen henkilökohtaisesti tehtyjen oppilaiden haastattelujen perusteella todettiin, että Lestijärven yläaste oli yksi kolmesta yläasteesta Suomessa, jossa oppilaat eivät kokeneet tulleensa kiusatuiksi. Jo usean vuoden ajan kaikki yläasteelta päässeet oppilaat ovat jatkaneet opintojaan joko lukiossa tai toisen asteen koulutuksessa."

---

Olisiko pienillä ja turvallisilla lähikouluilla myös vaikutusta asiaan?

---

Paikallislehti Lestinjoki uutisoi asiasta 19.10 seuraavasti:

"Yli-Lestin kylätoimikunta käsitteli tilannetta tiistai-iltana. Se päätti käynnistää nimiadressin keräämisen koulun säilyttämisen puolesta. Kylätoimikunnan puuhamiehet Raimo Savolainen ja Pentti Untinen sanovat kyläläisten olevan lähes poikkeuksetta oman koulun kannalla. Yli-Lestillä muistetaan hyvin kunnanvaltuuston vuonna 1999 tekemä päätös, jonka mukaan kouluja ei lakkauteta, jos oppilasmäärä on yli 20. Pentti Untinen muistuttaa, että sääntöä jouduttiin käyttämään pari vuotta myöhemmin, kun oppilasmäärä laski Syrin koulussa kyseisen rajan alapuolelle. Yli-Lestillä ei näillä näkymin ole tällaista vaaraa.

Kylälle on muuttanut viimeisten vuosien aikana kymmenkunta perhettä, joilla on myös koululaisia. He ovat tulleet Yli-Lestille juuri sen vuoksi, että täällä on kyläkoulu.Yli-Lestin koulu peruskorjattiin runsaat kymmenen vuotta sitten. Silloin kyläläiset antoivat kouluremonttiin oman panoksensa talkootyön muodossa. Oppilaat voivat mennä KinnulaanPentti Untinen kertoo Ojalanperän suunnalla olleen sellaisia mietteitä, että lapset menevät kouluun Kinnulaan, jos Yli-Lestin koulu lakkautetaan. Ojalan alueelta on yhtä pitkä matka Kinnulaan kuin Lestijärven kirkonkylään.

Olemme olleet yhteydessä Kinnulaan, ja kunnanjohtaja Juha Urpilainen on toivottanut oppilaat tervetulleeksi, jos tilanne ajautuu siihen pisteeseen.Untinen sanoo myös Länsi-Suomen lääninhallituksen todenneen, että oppilaan koulupaikan valinta on lähinnä vanhempien ja naapurikunnan välinen asia.

Mitään estettä Kinnulaan siirtymiselle ei ole, vaikka joissakin yhteyksissä on sellaistakin väläytelty.Yli-Lestillä koulun mahdollista lopettamista pidetään kuoliniskuna kylälle.

Eipä tänne varmasti sen jälkeen jäisi kunnan ylläpidettäväksi kuin katuvalot, Pentti Untinen huomauttaa.Hän muistuttaa, että samalla tavalla veroja maksetaan Yli-Lestillä kuin kirkonkylässäkin.

Kyllä kunnan pitää joistakin palveluista huolehtia.Lestijärven kunnanhallitus odottaa sivistyslautakunnan selvitystä kouluverkosta ensi vuoden talousarviokäsittelyn yhteyteen." Linkki alkuperäiseen uutiseen tässä.

---

Jälkikirjoitus 15.12.2007: Lestijärven kunnanvaltuusto on lakkauttanut Yli-Lestin koulun 13.12.2007 äänin 11-3.

Hillilän koulun lakkautusprosessi eteni lainvastaisesti

kuva sivulta http://educa.kpnet.fi/himanka/koulut/Hillila/hillila.htm

Hillilän koulu sijaitsee Himangan kunnassa Keski-Pohjanmaalla.

Kunnassa toimii kaksi kyläkoulua sekä yksi keskuskoulu, jossa sijaitsee sekä ala- että yläkoulu.

Hillilän koulu on muutettu kaksiopettajaiseksi 2006. Koulun oppilasmäärä on syksyllä 2008 ennusteen mukaan 21 ja seuraavina vuosina oppilasmäärä laskee edelleen.

Hillilän kyläkoulun lakkautusprosessi on ollut meneillään kuluneena syksynä. Kunnan koululautakunta päätti esittää syyskuussa 2007 koulun lakkautusta. Linkki päätökseen tässä.

Tämän jälkeen Himangan kunnanhallitus päätti lokakuussa 2007 kokouksessaan seuraavasti: "Kunnanhallitus päättää, että ennen valtuuston kokousta järjestään kuulemistilaisuus Hillilän koulun lakkauttamisesta. Tilaisuudessa esitetään ne taloudelliset ja pedagogiset syyt, jotka johtavat lakkauttamiseen, lakkauttamisen aikataulu, miten opettajat ja koulun muu henkilökunta sijoitetaan sekä esitetään suunnitelma siitä miten laadukkaat opetuspalvelut järjestetään tulevaisuudessa. Kuulemistilaisuus pidetään 23.10.2007 Hillilän koululla."

Kuulemistilaisuuden jälkeen vain yhtä päivää myöhemmin 24.10.2007 kunnanvaltuusto päätti lakkauttaa koulun äänin 14 - 7 ja hyväksyi kunnanhallituksen esityksen Hillilän koulun lakkauttamisesta. Linkki päätökseen tässä.

Kunnanvaltuuston päätöksestä jätettiin oikaisuvaatimus Vaasan hallinto-oikeuteen. Oikaisuvaatimuksen oli allekirjoittanut noin 250 kuntalaista. Oikaisuvaatimuksen mukaan koulun lakkautuspäätös tehtiin puutteellisin tiedoin kyläläisiä riittävästi kuulematta. Eli asioiden käsittelyjärjestys ei ollut kunnassa asianmukainen.

Kunnanhallitus päätti 13.11.2007 oikaisuvaatimuksen jättämisen jälkeen (huom! vasta sitten kunnassa mietittiin, meneekö päätöksentekoprosessi laillisesti vai lain vierestä....) jättää täytäntöön panematta asian ja palauttaa sen koululautakunnalle uudelleen käsittelyä varten, koska kuulemistilaisuus on järjestetty vasta koululautakunnan ja kunnanhallituksen kokouksen jälkeen. Linkki päätökseen tässä pykälässä 44.

---

Paikallislehti Lestinjoki uutisoi asiasta mm. seuraavasti: "Sekä Ari Muuraiskangas että Tilus pitivät hallituksen nyt tekemää päätöstä hyvänä signaalina: se osoittaa, että hallitus myöntää tehneensä virheen." "Valtuutettu Tilus peräänkuuluttaa päättäjiltä myönteistä, tulevaisuuteen tähtäävää johtamiskykyä. Niin Hillilän koulun kuin kunnan kehittämisen suhteen ei hänen mukaansa pitäisi tuijottaa yksinomaan tilastoihin, vaan tehdä päätöksiä, joilla kehitys saadaan kääntymään. Pienen kyläkoulun ylläpitäminen voisi olla Himangalle myös markkinointikohde."

"Kouluasia tuodaan lautakunnan kautta hallituksen käsittelyyn marraskuun lopulla ja edelleen valtuustoon 18. joulukuuta. Uutta kuulemistilaisuutta ei koulutoimenjohtaja Heikki Sepän mukaan järjestetä."

---

Niinpä. Milloin kunnat oppivat hoitamaan kuntalaisten elinolosuhteisiin vaikuttavat päätöksensä laillisesti, tasapuolisesti ja kuntalaisia asianmukaisesti kuunnellen? Puhumattakaan asiaan liittyvästä todellisesta arvokeskustelusta.

---

Lopuksi vielä lainaus kyseisen kunnan koululautakunnan kokouksen pöytäkirjasta:

"Hillilän koulun oppilaat mahtuvat järkevästi Raumankarin koululle, eikä opetuksellinen taso heikkene kokonaisuutta ajatellen merkittävästi"

Järkevästi....Opetuksellinen taso...Heikkene....Kokonaisuutta ajatellen...Merkittävästi...

Entä lapsia ajatellen?

Sirkkamäen ja Särkisalon kyläkoulujen lakkautusta ajetaan kiivaaseen tahtiin

Kuvassa Sirkkamäen koulu (lähde: http://www.konnevesi.fi/Sirkkamaki/kuvat3.htm)

Kuvassa Särkisalon koulu (lähde: http://www.peda.net/verkkolehti/konnevesi/sarkisalo?m=content&s_id=2)

Sirkkamäen ja Särkisalon ala-asteet sijaitsevat kauniissa Konneveden kunnassa lähellä Jyväskylää.

Kunnassa toimii viisi ala-astetta sekä yksi yläkoulu. Sirkkamäen ja Särkisalon koulujen lakkautusprosessi on käynnistynyt vauhdilla.

31.10.2007 kunnan sivistyslautakunta käsitteli kouluverkkoasiaa osana seuraavan vuoden talousarviota. Suoraan kokoukseen (ei etukäteen luottamushenkilöille tutustuttavaksi) tuotiin seuraava päätösteksti ehdolle:

"Talousarvion raamiin pääseminen edellytää sivistystoimelta toimintojen rakenteellista tarkastelua". Kouluverkoston supistamisen osalta sivistystoimen johtajan esitys sivistyslautakunnalle lähtee siitä, että kunnanvaltuuston iltakoulussaan antamaan talousarvion raamiin 2008 ei ole mahdollista päästä ilman koulujen lakkautuksia, joka sekään ei riitä. "

"Talousarvioehdotuksessa esitetään kahden koulun: Sirkkamäen ja Särkisalon koulun lakkauttamista keväällä 2008. Säästöt saavutettaisiin henkilöstökulujen vähentymisen kautta. Henkilöpoistuma olisi kolme (3) henkilöä. Poistuma toteutuisi luontaisen poistuman kautta. Rakenteellisen muutoksen kautta pystyttäisiin erityisesti pitkällä aikavälillä saamaan aikaan selkeitä kustannussäästöjä. Lyhyellä aikavälillä ei isoja kustannussäästöjä ole odotettavissa."

Sivistyslautakunta hyväksyi sivistystoimenjohtajan esityksen pienin muutoksin kokouksessaan.

Lakkautusesitys on ehdollinen Sirkkamäen koulun osalta, koska sitä on suunniteltu seudulliseksi kouluksi.

Linkki lakkautuksen käsittelyyn sivistyslautakunnassa 31.10.2007 kokonaisuudessaan täällä.

Kunnanhallitus on käsitellyt asiaa osana vuoden 2008 talousarviota 26.11.2007. Kyseisen kokouksen pöytäkirjassa ei mainita erikseen koulujen lakkautuksesta sanaakaan. Esitetty talousarvio on kuitenkin hyväksytty kunnanhallituksessa. Konneveden kunnanvaltuusto käsittelee asiaa 14.12.2007.

---

Kunnan sivuilta ei löydy mitään mainintoja seuraavista asioista: Missä on lain vaatima asianosaisten kuuleminen ja vaikuttamismahdollisuuksien varaaminen? Missä avoin keskustelu asian tiimoilta? Vuoropuhelu koulupiirin asukkaiden kanssa? Tiedotus kunnan asukkaille asian vireilläolosta? Missä asianmukainen ja perusteellinen Kuntaliiton ohjeistama kouluverkkoselvitys?

---

Päätöksentekoprosessi ei vaikuta menevän aivan lakien ja asetusten mukaisesti. Puhumattakaan hyvästä hallintotavasta, jota kunnilta edellytetään.

---

Pisimmillään koulumatkaa Konneveden kunnan keskuskouluun kertyy koululaisilla yli 30 km, jos oma kyläkoulu lakkautetaan.

Myöskään sitä ei mainittu missään kunnan elinten pöytäkirjoissa. Lieneekö toisarvoinen asia päättäjien arvomaailmassa?

Säästölaskelmat koulujen lakkautuksesta

MIHIN KUNTIEN SÄÄSTÖLASKELMAT YLEENSÄ PERUSTUVAT?

Kunnan laatiessa säästölaskelmia jonkin koulun lakkautusta koskien, laskelmat koostuvat yleensä kunnan kirjanpitoon perustuvista koulun nykyisistä kokonaiskustannuksista (= KULUJEN VÄHENNYKSET jos koulu lakkautetaan) sekä arvioiduista tai tiedossa olevista säilyvistä tai lisäkustannuksista lakkautuksen tapahtuessa (=KULUJEN LISÄYKSET). Näiden erotus esitetään päättäjille lakkautuksesta koituvina nettosäästöinä (=SÄÄSTÖT)

Koulun nykyiset kustannukset laskelmissa voidaan esittää joko viimeisen täyden lukuvuoden luvuista, johon on siis koottu kahden eri kalenterivuoden luvut (esim. syyslukukausi 2006 ja kevätlukukausi 2007) tai viimeisen täyden kalenterivuoden luvuista (esim. kevätlukukausi 2007 ja syyslukukausi 2007). Kustannukset voidaan esittää toteutumiin tai talousarvioon perustuen.

Talousarvioon (TA) perustuvat laskelmat on otettu kunnan laatimasta budjetista eivätkä toteutuneista kustannuksista. Toteutuneet kustannukset ovat aina saatavissa kunnasta pyydettäessä tilikohtaisesti edelliseltä täydeltä vuodelta tai vaikkapa kuluvan vuoden osalta jo päättyneiltä kuukausilta kuten vaikkapa 1-6 kuukaudet puolen vuoden toteumana.

Perustuvatpa koulun nykyiset kokonaiskustannukset talousarvioon tai toteumiin, ne ovat yleensä faktaa, josta ei voi olla montaa eri mieltä. Sen sijaan lakkautuksesta koituvien kulujen lisäyksistä esiintyy valitettavan usein virheellisiä ja puutteellisia laskelmia kunnissa.

ESIMERKKI TODELLISESTA ELÄMÄSTÄ ERÄÄN KOULUN LAKKAUTUKSEN SÄÄSTÖLASKELMISTA

Koulu on kaksiopettajainen koulu, jossa yksi koulukäyntiavustaja sekä yksi keittäjä/siivooja. Oppilaita on n. 30. Todellisia lukuja on pyöristetty paremman luettavuuden vuoksi. Ensimmäinen säästölaskelma on koulutoimen laatima, toinen kyseisen kunnan kunnanhallituksen linjaus ja kolmas koulupiirin asukkaiden laatima laskelma. Kaikki siis samasta lakkautusuhan alla olleesta koulusta.

1) Koulutoimen tekemä säästölaskelma koulutuslautakunnalle lakkautuksen valmistelun yhteydessä. Perustuu vuoden 2006 talousarvioon.

Nykyiset koulun kustannukset:

Henkilöstökulut (palkat+sotut)___ 129 000
Palvelut, matkustus ja kuljetus____ 14 000
Ruokahuolto____ 28 000
Muut palvelut_____ 1 500
Aineet, tarvikkeet ja tavarat_____ 7 000
Sisäiset vuokrat (kiinteistöpalvelut)____ 41 000
Muut kulut______ 500
KULUJEN VÄHENNYKSET YHTEENSÄ__ 221 000

Syntyvät lisäkustannukset:

Yksi opettajanvirka siirtyy toiseen kouluun lakkautuksen myötä___ 50 000
Koulunkäyntiavustaja siirtyy toiseen kouluun___ 17 000
Siirtyvien oppilaiden aineet ja tarvikkeet toisessa koulussa____ 3 700
Kuljetuskulut (lisääntyvät pidempien matkojen vuoksi)__ 30 000
Ruokahuolto toisessa koulussa (pelkät raaka-aineet)___ 2 400
KULUJEN SÄILYMISET/LISÄYKSET YHTEENSÄ_ 102 300

NETTOSÄÄSTÖ koulun lakkautuksesta_ 119 000

2) Kunnanhallituksen tekemä linjaus samoista säästöistä kuntalaisten esitettyä oikaisuja ja korjauksia edellä esitettyyn laskelmaan. Perustuu toteutuneisiin kustannuksiin syksylukukauden 2006 osalta sekä talousarviolukuihin 2007 kevätlukukauden osalta. Huomioitavaa on siis, että kunnan eri elimet voivat perustaa laskelmansa aivan eri lukuihin!

Nykyiset koulun kustannukset:

Henkilöstökulut (palkat+sotut)___ 108 000
Palvelut, matkustus ja kuljetus_____ 8 700
Ruokahuolto____ 32 500
Muut palvelut_____ 1 600
Aineet, tarvikkeet ja tavarat_____ 2 600
Sisäiset vuokrat (kiinteistöpalvelut)____ 34 000
Muut kulut______ 800
KULUJEN VÄHENNYKSET YHTEENSÄ__ 188 000

Syntyvät lisäkustannukset:

Yksi opettajanvirka siirtyy toiseen kouluun lakkautuksen myötä___ 50 000
Valtionosuuksien menetys (13 lasta siirtyy naapurikunnan kyläkouluun)___ 36 000
Koulunkäyntiavustaja siirtyy toiseen kouluun___ 17 000
Kuljetuskulut, ruokahuolto, aineet ja tarvikkeet toisessa koulussa___ 18 000
KULUJEN SÄILYMISET/LISÄYKSET YHTEENSÄ __121 000

NETTOSÄÄSTÖ koulun lakkautuksesta___ 67 000

3) Koulupiirin asukkaiden laatimat korjaukset ja kommentit edelliseen kunnanhallituksen säästölaskelmaan.

-Kunnan laskelmissa kulujen lisäyksessä oli laskettu aineet ja tarvikkeet todellisuutta pienemmiksi. Tarvikeostot oli kunnassa keskitetty ja siitä huolimatta ko. kuluerän osuus per lapsi oli arvioitu huomattavasti pienemmäksi uudessa koulussa kuin nykyisessä.

= Puuttuva lisäkustannus n. 6 500 euroa

-Ruokahuollon osalta ei oltu huomioitu sitä, että toiseen kouluun siirtyvien lasten osalta kunnan keskuskeittiö olisi tarvinnut yli 20 000 investoinnin keittiökalustoon lisääntyvien ruoka-annosten vuoksi. Myös uusien ruoka-annosten valmistamisen vaikutus keittiöhenkilökunnan määrään oli arvioimatta.

= Puuttuva lisäkustannus 20 000 euron investointi

-Kunnan laskelmissa ei oltu huomioitu sitä, että jos koulurakennus olisi jäänyt kunnan omistukseen, niin pelkät vuosittaiset ylläpitokulut olisivat olleet n. 10 000 euroa.

= Puuttuva lisäkustannus 10 000 euroa.

-Niissä perheissä, joiden 13 lasta oli ilmoitettu naapurikunnan kyläkouluun (sillä edellytyksellä, että oma kyläkoulu lakkautetaan), oli alle kouluikäisiä lapsia tulossa reilusti lähivuosina kouluun, eli valtionosuuksien menetys olisi kunnan laskelmien lisäki tulevaisuudessa jokaisena vuotena 36 000 euroa (n. 2800 euroa / lapsi).

= Puuttuva lisäkustannus tulevaisuudessa menetetyt valtionosuudet vuosittain 36 000 euroa.

Yllä mainittujen lisäkustannusten jälkeen koulun lakkautuksesta saatava säästö hupenee lähelle ”ei mitään”.

HUOMIOITAVIA ASIOITA SÄÄSTÖLASKELMIA TARKASTELTAESSA

Jokainen säästölaskelmissa esitetty kulu- tai säästösumma on kunnan toimesta voitava purkaa auki siten, että se on kaikkien ymmärrettävissä.

Yllättävän usein säästölaskelmista puuttuu niiden investointien osuus, joita syntyy lasten siirtyessä toiseen kouluun (esim. ruokahuolto, kalusteet ja kalusto jne.).

Lakkautettavan koulun kiinteistökulut eivät katoa, jos rakennus jää kunnan omistukseen. Usein laskelmat on laadittu ainoastaan koulutoimen toimialaa koskien, mutta niissä on huomioitava myös kunnan tekninen toimi (kiinteistötoimi). Koulun lakkautusta on aina tarkasteltava koko kunnan talouden kannalta, eikä yksittäisen toimialan.

Lisääntyvien kuljetuskustannusten osalta on oltava luotettava laskelma/arvio esimerkiksi liikennöitsijältä.

RAHASSA MITTAAMATTOMAT TEKIJÄT

Myös muut kuin suoraan rahassa mitattavat vaikutukset koulun lakkautuksen myötä ON listattava ja arvotettava kunnassa. Ne ovat vähintään yhtä tärkeitä, jollei tärkeämpiä kuin numeeriset seuraukset. Ennemmin tai myöhemmin nämä asiat vaikuttavat myös kunnan talouteen. Näitä ovat mm.

1) mahdollisesti lisääntyvät odotustunnit uudessa koulussa (koulukyyditys vain tiettyihin aikoihin) 2) kuinka pitkäksi matkassa ja ajassa uusi koulumatka muodostuu 3) suurempien luokkakokojen vaikutus lisääntyvään koulunkäyntiavustajien ja erityisopetuksen tarpeeseen 4) kyläkoulut tulevaisuuden vetovoimatekijänä uusille asukkaille
5) yhteisöllisyys, turvallisuus, pienimuotoisuus ja läheisyys lähikoulun ITSEISARVONA.

Lopuksi voidaan tivata kuntapäättäjiltä sekä valmistelevilta virkamiehiltä sitä, MISSÄ on ennakkoluuloton ideointi kylä- ja lähikoulun suomista lukuisista mahdollisuuksista kunnille sen tuomien rasitusten ja säästökohteiden kiivaan etsinnän sijaan. Kyläkoulu monipuolisena kyläkeskuksena yhdistettynä muihin toimintoihin? Vaihtoehtoisen pedagogiikan ja uudenlaisen opetuksen edelläkävijä? Koko kunnan pienten lasten koulu?

Mahdollisuus, ei rasite?

Toivakan Ruuhimäen koulu lakkautusuhan alla

Toivakan kunnan Ruuhimäen kyläkoulu on lakkautusuhan alla.

Kunnan nettisivujen pöytäkirjoista tai esityslistoista asia ei tule ainakaan ensietsimällä ilmi, vaan ainoa info asiasta löytyy Ruuhimäen kylän nettisivujen koulu -linkin takaa. Uutinen täällä.

Ruuhimäen koulun etusivulta löytyvä omakuvaus lainattuna alla:

KUKAAN EI OSAA KAIKKEA,

MUTTA JOKAINEN OSAA JOTAKIN.

Tuo ajatus ohjaa toimintaamme.

Se on vähentänyt

meidän kaikkien niiskutusta

ja lisännyt hymyä.

Hetken tuota ajatusta mietittyämme

olemme taas jaksaneet

yrittää eteen päin,

ponnistella voimiemme

ja kykyjemme mukaan.

Ponnistelumme on jatkoa tämän koulun kohta sadan

vuoden toiminnalle. Koulumme on täyttänyt sille asetetun

tavoitteen eli auttanut suomalaisia lukemisen ja laskemisen

alkuun. Bonuksena on kerrottu myös muutamasta maailman

ihmeestä; avaruudesta, elämästä maapallolla, ihmisestä

ym. Niillä tiedoilla ja taidoilla oppilaamme ovat voineet

jatkaa elämänsä ja maailman rakentamista.

Lapsen etu?

31.8.2007 pidettiin Jyväskylässä Yhdenvertaisuus-seminaari Keski-Suomen kulttuuriyhdistyksen järjestämänä.

Seminaarissa puhui mm. Itä-Suomen lääninhallituksen sivistystoimentarkastaja Kari Lehtola yksityishenkilönä.

Ohessa Lehtolan kirjoitus sekä linkki itse seminaarin esitykseen.

"Lasten perusoikeuksia poljetaan Suomessa surutta

Elinkelpoisen koulun lakkauttaminen haja-asutusalueella on rikos ihmisoikeuksia (YK), lapsen oikeuksia (lapsen oikeuksien julistus, YK) ja perusoikeuksia (Suomen perustuslaki) vastaan. Perusoikeuksista on rikottu yhdenvertaisuus-periaatetta, sivistyksellisiä oikeuksia sekä lapsen hyvinvoinnista ja yksilöllisen kasvun turvaamisesta huolehtimista vastaan. Julkisen vallan, ensisijaisesti lainsäätäjän, olisi turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Jollei näin tapahdu, olisi sen (valtio/ eduskunta) ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin asiantilan korjaamiseksi. Kunnille annettu itsehallinnollinen asema esim. perusopetuksen järjestämisessä ei poista valtion ensisijaista vastuuta perusoikeuksien turvaamisessa kaikille kansalaisille – etenkin lapsille, joiden pitäisi olla valtiovallan erityisen huolenpidon ja suojelun alla.

Viimeisten 15 vuoden aikana on Suomessa lakkautettu noin 100 koulua joka ikinen vuosi. Koululakkauttamisia on perusteltu ensisijaisesti oppilaiden vähenemisellä ja toissijaisesti kuntatalouden säästövelvoitteilla.

On täysin selvää, että jos koulusta loppuvat oppilaat, on perusteltua lakkauttaa koulu. Nyt on käynyt vain niin, että oppilasvähenemistä on käytetty keppihevosena, jotta on päästy eroon ”turhista” ja ”rahaa vievistä” maaseudun kouluista. Kuvitellut säästöt ovat pääsääntöisesti jääneet kuvitelluiksi.
Lakkauttamiset eivät ole olleet missään järkevässä suhteessa oppilaiden vähenemiseen. Kunnat ovat tehneet koululakkautuksia etupainotteisesti. On järkevää tehdä kouluverkkoselvityksiä, mutta lakkautuksia ei saisi laittaa toimeen ennen kuin faktinen raja on tullut vastaan. Esim. ns. multi-age-opetusratkaisulla voitaisiin opetus toteuttaa laadukkaasti ja kustannustehokkaasti jopa 10 oppilaalle.

Tarkasteltaessa vuosia 2002–2006 nähdään, että maan perusopetuksen oppilaiden määrä väheni 18 438 (597 356 – 578 918), eli -3 %. Saman ajan kuluessa Suomen peruskoulujen määrä väheni 480 (3873 - 3393), vähenemistä oli 12 %. Suhdeluku on siis 1:4, eli koululakkauttamisia tehtiin maassamme nelinkertainen määrä oppilaiden vähenemiseen nähden.

Itä-Suomen läänin osalta oppilasmäärä laski 5208 (65 457 – 60 249), eli -8 %. Kouluja lakkautettiin 98 (414 – 316), eli koulujen määrä tippui 24 %. Suhdeluku on siis Itä-Suomen kohdalla 1:3, eli kouluja lakkautettiin kolminkertainen määrä oppilaiden vähenemiseen verrattuna. Itä-Suomen perusoppilaista jo 31 % on kuljetusoppilaita. Edellisen eduskunnan tekemän pienkoululisän lopettamispäätöksen seurauksena, 1.1.2006 alkaen, kuljetusoppilaiden osuus Itä-Suomessa kasvoi 7 % ja koko maassa lakkautettiin ennätysmäärä kouluja, 186 kpl. Luulen, että kansanedustajia harhautettiin.

Ihmisten yhdenvertainen kohtelu on oikeusjärjestelmämme kulmakiviä. Perusoikeusuudistuksen (v. 2000) yhteydessä korostettiin julkisen vallan velvollisuutta edistää tosiasiallista tasa-arvoa yhteiskunnassa. Lainsäädäntötyö ja voimavarojen kohdentaminen olisivat tehokkaita keinoja yhdenvertaisuuden edistämiseksi yhteiskunnassa. Oppilaiden vähenemistä on pidetty hyväksyttävänä yhteiskuntaintressinä erilaisen kohtelun oikeutukselle. Sitä se olisikin, jos oppilaiden väheneminen ja koulujen lakkauttaminen tapahtuisi samassa suhteessa. Kuntien etujärjestö on alkanut puhua ”riittävästä” yhdenvertaisuudesta; tämän stilisaation jälkeen ei yhdenvertaisuus-käsitteeseen jää mitään objektiivista sisältöä. Keväällä aloittaneen uuden hallituksen ohjelmassa todetaan, että ”jatketaan oppilaitosverkon sopeuttamista väestönmuutoksiin” – tätä sopii todella toivoa.

Koululakkauttamisia on kunnissa perusteltu säästösyillä. Vuosien 2000–2004 aikana perusopetuksen menot nousivat 24 % ja tuottavuus laski 13 %. Menojen suuri nousu selittyy erilaisten oppilashuolto- ja erityisopetusmenojen sekä kuljetuskustannusten kasvulla. Kuntakeskuksissa säästöt ovat selkeimmin näkyneet opetusryhmäkokojen kasvamisena. Kunnista on puuttunut kokonaisstrateginen palvelusuunnittelu. Sektori-suharimainen osittaisoptimointilinja on ollut tuhoisaa kunnan kokonaistaloudelle.

Enemmistövaltaan perustuvan demokratian hampaattomuus turvata kansalaisten perusoikeudet ja yhdenvertaisuus näkyy hyvin koululakkautuspäätöksenteossa. Eturistiriitatilanteessa kuntakeskusten enemmistö jyrää maaseudun vähemmistöt matalaksi. Mistään ei löydy rohkeita poliitikkoja puolustamaan vähemmistön oikeuksia. Ymmärrettävää se on sikäli, että tällainen toiminta olisi todennäköisesti poliittinen itsemurha. Koululakkautuksissa on usein luotu kuva, että kriisitilanteessa olisi muka uhrautuvasti ja rohkeasti pystytty tekemään kunnan pelastanut päätös. Maksumiehiksi on jätetty haja-asutusalueen pienet kansalaiset. Valtion olisi tultava selkeällä ja konkreettisella normiohjauksella ja sitä tukevalla resurssiohjauksella väliin turvaamaan kansalaisten perusoikeudet. Toivo lepää uudessa eduskunnassa ja hallituksessa.

Suomi on luvannut kaikessa päätöksenteossaan ottaa ensisijaisesti huomioon lapsen etu. Käytännössä ei edes suoraan lapsiin liittyvässä päätöksenteossa ole näin toimittu. Vaikka julkilausumissa ja edellisessä hallitusohjelmassa (Vanhasen I hallitus) luvattiin vahvistaa ihmisten yhdenvertaisuutta, alueiden välistä tasa-arvoa ja lähikouluperiaatetta, ovat toimenpiteet ja niin myös tulokset olleet päinvastaiset. Viestintäkulttuuriimme on pikku hiljaa hiipinyt vaikutteita totalitaristisista valtioista. Neuvostoliitossa ja Kiinassa (jms.) oli vakiintuneena viestintätapana röyhkeä, estoton ja sujuva valehtelu. Järjestelmän ja ideologian vahvistamisesta tuli uudelleenarvottamisen tuloksena ainut moraalinen ohjenuora. Julkilausumilla ja teoilla ei tarvinnut edes lähtökohtaisesti olla yhteyttä toisiinsa. Siihen asti moraalikoodistossa ollut puhutun ja kirjoitetun sanan suoruuden ja totuudellisuuden ehdoton vaatimus ohitettiin porvarillisena naiiviutena. Kansallissosialistit taas kehittivät eufemistisen sanankäytön huippuunsa. Siinä kielteiset tai moraalisesti kyseenalaiset asiat peitellään neutraalin tai positiivisen arvolatauksen sisältävien käsitteiden taakse. Toisin sanoen pyritään hämäämään sanoilla. Esimerkiksi seuraavat nykyajasta otetut poiminnot, kuten ”kouluverkkoa tarkastellaan”, ”perusopetuksen tehoa ja laatua parannetaan” ja ”kouluverkkoa vahvistetaan”, sisältävät kaikki piilotetun viestin palvelun heikentämisestä tai leikkaamisesta.

Kuntien etujärjestö on peräänkuuluttanut innovatiivisia ja ennakkoluulottomia tapoja peruspalvelujen järjestämisessä. Perusopetuspalvelupuolella heidän oma vastauksensa tähän on ollut antaa tietoutta, kuinka koulu lakkautetaan siten, että vältytään ikäviltä kunnallisvalituksilta. Nettisivuilla on julkaistu ”Koululakkauttamisen ABC”, jossa rautalankamallilla kuntia ohjeistetaan, kuinka koululakkautusprosessissa tulee edetä ja kuinka lain kirjainta ei rikota; haasteena erityisesti hallintolain edellyttämän kansalaisten kuulemisen toteuttaminen siten, että valitusperustetta ei synny.

Harvan aikuisen ns. aluepalvelu on huonoimmillaankaan sitä, mitä tuhansien lasten ns. lähipalvelu on tänä päivänä. Huomattavaa on, että lapsi käy 190 kertaa vuodessa hakemassa tätä peruspalvelua. Väitän, ettei millekään aikuisryhmälle onnistuisi tehdä tällaista huononnusta elinolosuhteissa kuin näille yli 6-vuotiaille lapsille on onnistuttu tekemään. Mitä tämä kaikki on merkinnyt maaseudun elinkelpoisuuden säilyttämistavoitteiden ja väestömuuton kannalta on kokonaan oma lukunsa.

Kari Lehtola
Mikkeli
(Kirjoittaja työskentelee sivistystoimentarkastajana Itä-Suomen lääninhallituksessa. Hän kirjoittaa yksityishenkilönä.)"

Alla ladattavissa seminaariesitys [nämä asiakirjat voit ladata omalle koneelle tuplaklikkaamalla hiirellä asiakirjan nimeä]

Taksimaksujen korotukset syövät säästöt

Taksimaksujen korotukset syövät yhä suuremman osan kouluverkon supistamisen säästöistä. Ohessa STT:n uutinen asiasta.

---

Taksimaksujen korotukset sivaltavat kuntia rankemmalla kädellä kuin kuluttajia.

Kuntaliitto on jo saanut yhteydenottoja kunnilta, joissa koulukyytien hinnat ovat yllättäen nousseet huomattavasti kuluttajille lankeavaa, liikenne- ja viestintäministeriön hyväksymää 3,3 prosentin korotusta enemmän.

– Yhteydenotoissa on tullut ilmi, että joissakin kunnissa taksikuljetusten hinta on noussut jopa kymmenisen prosenttia. Ministeriön vahvistama taksakorotus koskee vain kuluttajahintoja, mutta kuntien osalta korotukset tulevat kilpailutuksen ja markkinahinnan kautta, kertoo liikenneinsinööri Silja Siltala Kuntaliitosta.

Kuntien tämän vuoden budjeteissa ennakoitua suurempaan korotukseen ei ole osattu varautua. Kunnat joutuvat ahtaalle, sillä koulukyydit on hinnasta riippumatta järjestettävä.

– Maaseutukunnissa pulmat ovat suurimmat, kun kouluverkon harventuminen on lisännyt taksikuljetusten määrää entisestään.

Julkishallinnon osuus taksien 641 miljoonan euron kokonaisliikevaihdosta on noin kolmasosa.

---

Alkuperäinen uutinen täällä.

Lammin kunnan kaikki kyläkoulut lakkautusuhan alla

Kuva Lammin kunnan Internet-sivuilta www.lammi.fi

Etelä-Suomen Sanomat kirjoittaa 29.5.2007 seuraavasti:

Lammi etsii säästöjä kaikkien kyläkoulujen lakkauttamisesta

Lammin kunnanhallituksen hyväksymä Lammin palvelut 2009 -selvitys sisältää esityksen neljän kyläkoulun lakkauttamisesta ja peruskouluopetuksen keskittämisestä kirkonkylään Konnarin kouluun ja Koulukeskukseen. Vuoden 2008 keväällä lakkautuslistalla ovat Kataloisten, Kostilan, Lieson ja Porkkalan kyläkoulut. Mommilan kyläkoulun lakkauttamispäätös on jo tehty.

Kunnanhallitus hyväksyi kevään aikana valmistellun taloudellisen selvityksen yksimielisesti. Kunnanjohtaja Aarre Järvinen korostaa kuitenkin, että tässä vaiheessa kunnanhallitus hakee valtuustolta lupaa jatkaa säästötoimien valmistelua. Erilliset päätökset kunnan palvelujen uudelleenorganisoinnista tehdään myöhemmin ja kaikki valmistelu tehdään läpinäkyvästi.

Lammin palvelujen uudelleenjärjestely liittyy Hämeenlinnan, Tuuloksen, Hauhon, Rengon ja Kalvolan suunnittelemaan kuntaliitokseen. Liitoksen toteutuminen on monilta osin muutosten edellytys.

Linkki alkuperäiseen uutiseen täällä.

---

Lammin kunnassa on asukkaita n. 5 500 ja kunnassa on kuusi perusopetuksen 1 - 6 luokan koulua. Kirkonkylässä sijaitseva Konnarin koulu on suurin, siellä koulutietänsä käy n. 250 oppilasta. Muut kunnan kyläkoulut ovat kaksiopettajaisia.

Lakkautusuhan alla ovat nyt siis Kataloisten koulu, Kostilan koulu, Lieson koulu sekä Porkkalan koulu. Lakkautuspäätöksen on jo aiemmin siis saanut Mommilan koulu.

---

Lammin kunnan Internet-sivuilla kunnanhallituksen kokouksen 28.5.2007 pöytäkirjassa ei suoranaisesti mainita kouluverkon supistuksesta yhtään mitään, vaan siinä viitataan ainoastaan "Lammin palvelut 2009" selvitykseen pöytäkirjan liitteenä. Tämä liite ei ole edes luettavissa kunnan Internet-sivuilta.

Ote Kh:n kokouspykälästä 151§: Tilintarkastukseen liittyvä taloudellinen selvitys

Liite nro 1; strategia-asiakirja LAMMIN PALVELUT 2009

Ehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy työryhmän valmisteleman LAMMIN PALVELUT 2009 -strategia-asiakirjan ja esittää valtuustolle, että valtuusto vahvistaa sen talousarvion 2008 ja taloussuunnitelman 2008 – 2010 valmistelun pohjaksi.

Lisäksi kunnanhallitus päättää, että yksittäisistä konkreettisista muutoksista palvelurakenteessa koskien mm. kouluverkkoa, päivähoidon järjestämistä sekä organisaatiouudistusta tehdään päätökset erillisen valmistelun pohjalta strategia-asiakirjassa kohdassa 12. Toimenpiteiden yksityiskohtainen suunnittelu, kuvatulla tavalla.

---

Asianmukaista olisi se, että kuntalaiset näkisivät päättävien elinten kokouspöytäkirjoista suoraan kaikki kunnan asioihin ja asukkaiden elinolosuhteisiin vaikuttavat hankkeet, vireillä olevat asiat, suunnitelmat ja asiakirjat; myös pöytäkirjojen liitteet. Tämä olisi hyvän hallintotavan ja hallintomenettelyn mukaista.

---

Kunnan antama puutteellinen informaatio nettisivuillaan on toisarvoista. Ensiarvoisen tärkeää on se, tullaanko kyseisessä kunnassa käymään kunnan päättäjien ja veronmaksajien kesken avoin arvokeskustelu siitä, myykö kunta itsensä kuntaliitokseen kouluverkkonsa kustannuksella, vai onko perusopetus lähipalveluna sille tärkeä ja suunniteltuun liitossopimukseen erikseen "turvattavien lähipalveluiden joukkoon" kirjattava asia.

---

Lämmin kiitos Lammin kunnan yhden koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtajalle vinkistä meneillään olevaan lakkautushankkeeseen!

Toivomme kuntapäättäjiltänne viisautta ja tahtoa arvokeskusteluun ja pohdintaan siitä, millaisena kuntana ja millaisine lähipalveluineeen Lammi lähtee mukaan kuntaliitosneuvotteluihin.

Kaikki vinkit koulujen lakkautuksiin liittyen ovat tervetulleita osoitteeseen pienetkoulut@hotmail.com.

Kunnallisvalituksia ja hallinto-oikeuksien päätöksiä kouluasioissa

Ympäri Suomea on parhaillaan meneillään koulujen lakkautuksiin liittyviä kunnallisvalituksia hallinto-oikeuksissa. Kuluvan ja edellisten vuosien aikana on tehty myös jo useita päätöksiä valituksiin liittyen hallinto-oikeuksissa.

Tälle sivustolle kerätään linkkejä ja tallennetaan esimerkkejä tehdyistä kunnallisvalituksista, kuntien vastalausunnoista sekä hallinto-oikeuksien [tai korkeimman hallinto-oikeuden] päätöksistä.

Kunnallisvalitukset, kuntien lausunnot sekä oikeuden päätökset ovat julkisia asiakirjoja, jotka voidaan julkaista nähtäville. Jostain syystä hallinto-oikeudet eivät ole julkaisseet koulukysymyksiin liittyviä päätöksiä omilla sivuillaan.

Jos kuntasi internet-sivuilla tai muussa lähteessä on saatavilla näitä esimerkkejä, vinkit asiaan liittyen ovat tervetulleita osoitteeseen pienetkoulut@hotmail.com

Tässä esimerkkinä Turusta kaupunginhallituksen 10.4.2007 kokouspöytäkirjasta kouluverkkoselvitykseen liittyvän kunnallisvalituksen käsittely ensin hallinto-oikeudessa ja sitten korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Tässä Mäntyharjun kunnan Halmeniemen kyläkoulun koulutaisteluun 2004-2005 liittyvät tapahtumat sekä kunnallisvalitukseen liittyvät asiakirjat Halmeniemen kylän sivuilta.

Tässä Lohtajan kunnan Alaviirteen kyläkoulun lakkautuksesta tehty kunnallisvalitus, kunnan lausunto, valittajien vastalausunto sekä Vaasan hallinto-oikeuden päätös [nämä asiakirjat voidaan ladata omalle koneelle klikkaamalla hiirellä asiakirjan nimeä]:

Pro Yhtenäiskoulu Helsingissä

Kuva: Helsingin Käpylän Yhtenäiskoulun sivuilta

Helsingin kaupungin Käpylän Yhtenäiskoulu on kaupungin kouluverkkoselvityksessä lakkautettavien koulujen listalla. Koulun puolesta taistelee Pro Yhtenäiskoulu -liike. Yhtenäiskoulun sivulta löytyy hyviä esimerkkejä eri tahojen kannanotoista ja vetoomuksista koulun säilyttämisen puolesta. Esimerkeistä löytyy mm. arvovaltaisten kasvatustieteilijöiden vetoomus (pdf-tiedosto) koulun puolesta 12.4.2007. Lisäksi oman vetoomuksensa (pdf-tiedosto) ovat antaneet Professori Anto Leikola ja n. 70 muuta tunnettua tiede- ja kulttuurivaikuttajaa.

Lisäksi Helsingissä meneillään olevan kouluverkon tarkistamisen tiimoilta kirjoittavat useat vanhemmat: Minna Harjuniemen Helsingin kouluverkon kehittäminen -blogi täällä. Julia Virkkusen Perheenäiti puhisee -blogi täällä. Saana Mannisen Ihmisenkokoinen koulu -blogi täällä.

---

Viimeisempänä uutisena Yhtenäiskoulun kohtalon osalta näyttää olevan tämä: "Tiistaina 15.5. opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti äänin 9-0 olla esittämättä Yhtenäiskoulun lakkauttamista."

Toivottavasti asia etenee opetuslautakunnasta eteenpäinkin samansuuntaisesti!

---

Aktiivisella kansalaisvaikuttamisella, Pro -liikkeillä, toimivilla vanhempainyhdistyksillä, vetoomuksilla ja nimilistojen keräämisellä voi vaikuttaa ja toimia koulun oppilaiden sekä opettajien hyväksi.

Ainakin enemmän kuin olemalla tekemättä mitään. Tekemättömyys kaduttaa usein jälkikäteen. Mutta se, että yrittää tai tekee parhaansa lopputuloksesta huolimatta, kaduttaa harvoin.

Lähikoulun turvallinen koulumatka

Lopetettavaksi esitettävien helsinkiläiskoulujen lista on lyhentynyt. Opetusviraston maaliskuun esityksessä vielä ovien sulkemista odottaneet Herttoniemen ja Malminkartanon ala-asteet näyttäisivat saavan jatkaa entisissä tiloissa. Helsingin opetusvirasto julkaisi päivitetyn lakkautussuunnitelman 2.5.

Kumpulassa sijaitseva Käpylän peruskoulun sivutoimipiste on kuitenkin edelleenkin lakkautettavien listalla. Siellä vanhemmat taistelevat pienten koululaistensa oikeudesta lähikoulun turvalliseen koulumatkaan:

"Me Kumpulassa olemme kyllästyneet jatkuvaan pelkäämiseen. Pieni ala-asteen viipalekoulumme, joka on Käpylän peruskoulun sivupiste, ehdotetaan lopetettavaksi ties monennettako kertaa. Syymme puolustaa 1- ja 2-luokat sisältävää kouluamme on yksinkertainen: turvallinen koulumatka."

Lisää asiasta voi lukea täältä.

Käpylän peruskoulusta lisätietoja täällä.

Korjaus kommentoijalta 9.5.2007:

"Hei,ei Kumpulan sivukoulu ole enää ollut lakkautuslistalla, se oli ainoastaan marraskuisessa konsulttiyhtiö Net Effectin listalla. Opetusvirasto poisti sen omalta listaltaan "jo" maaliskuussa.Listalla on kyllä monta muuta koulua, joiden lakkautusehdotuksia ei voi kuin ihmetellä! "

Kiitos korjauksesta, aivan oikein. Tämänhetkinen käsittelyssä oleva suomenkielisen kouluverkon muutosesitys löytyy täältä (pdf-tiedosto).

Ilon pedagogiikkaa etsimässä

'Ilon pedagogiikkaa etsimässä - koulu hyvinvointikeskuksena' -kehittämis- ja tutkimushanke on käynnistynyt opetusministeriön rahoittamana Tutkiva opettaja -verkostossa. Hankkeeseen liittyvän samannimisen julkaisun toimittanut professori Eira Korpinen sanoo mm. seuraavaa:

"Säästämisen ja syrjäytymisen hinta

Julkaisu haastaa myös keskusteluun koulujen lakkauttamisen kustannusvaikutuksista. Kuntatalous on paininut talousvaikeuksissa, ja kouluja lakkauttamalla on haettu säästöjä, jotka jo muutaman vuoden aikana ovat muuttuneet kuluiksi.

Vuosina 2000-2004 lakkautettiin 300 koulua, mutta perusopetuksen kulut kasvoivat 24% ja tuottavuus laski 13%. Kun vuoden 2001 sivistystoimen menoja merkitään indeksiluvulla 100, huomataan, että oppilashuollon momentti on räjähtänyt käsiin, sillä vuoteen 2005 mennessä tämä indeksiluku oli noussut 180:een.

Ihmisille aiheutettujen ongelmien korjaaminen maksaa: yksi hoitopäivä lasten ja nuorten psykiatrisella osastolla maksaa 630 euroa. Yksi syrjäytynyt nuori hoitokodissa maksaa noin 100 000 euroa/vuosi.

- On tärkeää ymmärtää koulutusmenojen kehityksen taustalla vaikuttavia tekijöitä, joista merkittävimpiä on erityisopetuksen ja oppilashuollollisten tarpeiden lisääntyminen. Koulun lakkauttamisen kustannusvaikutuksien laskeminen on ollut liian vaikea yhtälö hallittavaksi, Korpinen toteaa."

Pedagogi Juha Juurikkala kirjoittaa julkaisussa mielenkiintoisesti. Hän sanoo mm.

"Koulu on oppivelvollisen lapsen työpaikka. Siitä vallinnee suuri yksimielisyys. Kouluunmeno on suuri askel myös lapselle itselleen: onhan koululaisen status aivan jotain muuta kuin päiväkotilapsen. Ylivoimainen enemmistö koulutulokkaista odottaa innolla kouluun pääsyä, luku- ja kirjoitustaitoa, matematiikkaa. Mutta mitä tapahtuu kolmessa, neljässä vuodessa? Mitä me tulemme opettaneeksi lapsille työn teosta? Mihin katoaa työn ilo ja oppimisen halu?"

"Ilon pedagogiikka' on käytännön koulutyössä luotu vuorovaikutukseen perustuva konstruktiivinen käyttöteoria. Sen mukaan koululaiset ovat koulussaan työntekijöitä, kaikkine työntekijän oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Täydellä ihmisarvolla varustettuna. Heitä kuunnellaan, heidän kanssaan neuvotellaan ja tehdään sopimuksia. Heidän työnsä on aktiivinen, omaehtoinen opiskelu, tiedonhankinta, sosiaalinen kanssakäyminen. Tavoitteena on elämässä tarpeellisten tietojen ja taitojen itsenäinen oppiminen.

Opettajat ovat koululaisten työnjohtajia. Heidän tehtävänsä on olla aikuisina henkisesti läsnä, olla käytettävissä ja kuunnella herkällä korvalla; opettaa tilanteen sitä vaatiessa ja pitää työntekijänsä perustehtävän suunnassa. Tavoitteena on rikas vuorovaikutus työnjohtajan ja työntekijöiden välillä."

"Ilon pedagogiikkaa' on kehitetty ja toteutettu 400 - 450 oppilaan koulussa Vantaan Ilolassa vv. 1988 - 2003. Syyslukukaudesta 2005 alkaen sitä on noudatettu yhden opettajan versiona Mäntyharjussa Halmeniemen Vapaan Kyläkoulun reilun kymmenen oppilaan kanssa.
Ideologian peruspilari on usko lapsen haluun oppia ja kasvaa täyteen mittaansa oman sisäisen äänensä ohjaamana. Ilman palkintoja ja rangaistuksia, asioista neuvotellen ja niistä sopien.

Tässä suhteessa lapsiin luottaminen ja heille 'opintovapauden' antaminen vastoin monia ennakkokäsityksiä ei johdakaan anarkismiin ja mielettömyyteen, ajoittaiseen kaaokseen kylläkin."

Pedagogi Juha Juurikkalan artikkeli kyseisessä julkaisussa kokonaisuudessaan täällä.

---

Julkaisua myy:

KAMPUS DATA Gummeruksenkatu 6, 40100 puh.(014) 3333600 kirjamyynti@kampusdata.fi ja Jyväskylän yliopiston kirjaston Kirjavitriini puh. (014) 260 3453, fax.(014) 260 3471.

Koulumme saa jatkaa

Sanomalehti Keskipohjanmaa 24.4.2007:

Valtuusto päätti äänin 12 – 9 Alaviirteen koulu jatkaa sittenkin

Alaviirteen koulun kohtalo sinetöitiin maanantai-iltana Lohtajan valtuuston kokouksessa: Äänin 12 – 9 koulun toiminta saa jatkua ennallaan. Hallituksen esitys oli, että koulu lakkautetaan ensi elokuun alusta lähtien, ja oppilaat siirretään kirkonkylän kouluun.

Valtuutettu Seppo Niemelä (kok.) esitti, että koulua ei lakkauteta ja toiminta jatkuu ennallaan. Ensimmäisenä hänen esitystään vilkkaassa keskustelussa kannatti Anne Perander (kd.).

Valtuutettu Niemelän mukaan säästöt Alaviirten koulun lakkauttamisesta ovat minimaaliset.
– Nyt osa koulun oppilaista on lähdössä Kannukseen kouluun. Tämä tarkoittaa sitä, että aikanaan oppilasmäärä vähenee myös yläkoulussa.

Lohtajan 21-jäsenisessä valtuustossa on 14 keskustan edustajaa. Ryhmän puheenvuoron pitänyt Jouni Huhtala ei sanonut ryhmänsä kantaa, mikä on hänen mukaansa keskustaryhmän tapa muissakin asioissa. Hänen oma kantansa oli selvä: koulu on lakkautettava.

Uutinen alkuperäisenä täällä.

Erään koulutaistelun tarina

Auli Kluukeri

Kirjoitan tätä sunnuntaina 22.4.2007. Oman kyläkoulumme kohtalo ratkeaa huomenna 23.4.2007 Lohtajan kunnanvaltuuston kokouksessa. Siellä tehdään päätös koulun jatkamisesta tai lakkautuksesta.

En siis tiedä vielä, onko tämä kirjoitus osa surutyötä ja luopumista vai ilon häivähdystä ja helpotusta.

Millaista on ollut vanhempana olla mukana 1,5 vuoden koulutaistelussa verkostossa?

Lukemattomia tunteja panostettua aikaa iltaisin, viikonloppuisin ja öisin. Puhumattakaan toisten omassa koulutaistelussamme mukana olleiden ajankäytöstä. Useiden henkilöiden pyyteetöntä ja periksiantamatonta työtä koulun säilyttämiseksi.

Luettuja ja tutkittuja talousarvioita, tilinpäätöksiä, kouluverkkoselvityksiä, lakeja, koulujen lakkautusprosesseja eri kunnissa sekä perehtymistä opetussuunnitelmiin, yhdysluokkaopetukseen, tieteellisiin tutkimuksiin, koulujen tarinoihin ja kunnalliseen päätöksentekoon.

Laadittuja laskelmia, kirjoitettuja kirjeitä, puhelinsoittoja ja yhteydenottoja kunnan virkamiehiin, luottamushenkilöihin, kansanedustajiin, lääninhallitukseen, opetusministeriöön, sisäministeriöön ja toisiin koulutaistelijoihin. Monia, monia kokoontumisia aktiivien kesken.

Työskentelyä yhdessä upeiden ihmisten kanssa, jotka ovat muodostaneet verkoston koulun säilyttämisen puolesta. Suurta rikkautta saada uusia ystäviä ja tovereita sekä tutustua erilaisiin ihmisiin. Kunnioitusta ja arvostusta omassa taistelussamme ja muissa vastaavissa mukana olleita kohtaan.

Epätietoisuutta, avuttomuutta, tehtyjä virheitä, ylilyöntejä, tunnekuohuja ja osaamattomuutta.

Pettymystä ja epäuskoa kunnallisen päätöksenteon objektiivisuuteen, tarkoituksenmukaisuuteen ja laillisuuteen.

Syvempää ymmärrystä siitä, että opettajat voivat halutessaan ja osatessaan muodostaa lapsen koulupolun varrelle vahvan ja kestävän sillan. Ja että pienessä koulussa opettajan työ on raskasta, haastavaa ja antoisaa. Nöyrtymistä kiitollisena sen tosiasian eteen, että hyvä opettaja on painonsa arvoinen kultaa. Tuhat äänettömästi ja ääneen sanottua kehua, kannustusta ja kiitosta koulumme henkilökunnalle.

Huonoa omaatuntoa näiden 1,5 vuoden ajalta lapsiltani ja perheeltä varastetusta ajasta. Enemmän halua ja tahtoa toimia vanhemman roolissa koulun arjen apuna ja auttajana [muttei tarpeeksi voimia toteuttaa tätä tahtoa]. Syyllisyydentunnetta.

Väsymystä, ahdistusta, syömättömyyttä, tuskaa, voimattomuutta, katkeruutta, vihaa ja epäoikeudenmukaisuuden tunnetta. Paljon itkua ja tyynyyn pyyhittyjä kyyneleitä.

Kymmeniä kuultuja ja kuunneltuja kertomuksia vastaavassa tilanteissa olleiden ja olevien vanhempien, kyläaktiivien ja opettajien suusta samasta ahdistuksesta, loppuunpalamisesta ja sairastumisesta.

Katsomista peiliin. Lukuisia kysymyksiä itselleni siitä, ajattelenko todella nykyisten tai tulevien koululaisten parasta.

Uskoa siihen, että olen mukana ajamassa tärkeää asiaa.

---

Kävipä koulullemme huomenna miten tahansa, tunnen saaneeni matkan varrella itselleni

jotakin arvokasta ja rahassa mittaamatonta. Olen saanut paljon enemmän kuin antanut.

Ilon häivähdykset, kohdatut ihmiset ja koskettavat muistot jäävät ja säilyvät.

---

Tämän kirjoituksen kuvassa pitäisi olla lapsia.

Sen sijaan kuvassa on omat koulutaistelupaperini. Jotenkin tuntuu siltä, että numerot sittenkin hallitsevat liikaa perusopetukseen liittyvässä kunnallisessa päätöksenteossa todellisen arvokeskustelun sijaan.

Vanhojen koulukiinteistöjen omistusoikeus

"Niinikoskella on käyty koulua nykyisellä paikalla vuodesta 1884 vuoteen 2006. Koulunmäellä seisovat rinnakkain vanha ja uusi koulurakennus. Oppilaita koulussa oli viime vuosina noin 25 luokilla 1-6. Koulu oli kaksiopettajainen vuodesta 1968 sulkemiseensa 2006 saakka." Kuva ja kuvateksti lainattu Niinikosken kylältä.

Vanhojen koulukiinteistöjen osalta kaikkien lakkautettujen koulujen kylien ja kyläyhdistysten on hyvä selvittää kiinteistön (rakennukset ja tontti) todellinen omistusoikeus.

Orimattilassa Niinikosken kylässä kunta lopulta lakkautti kyläkoulun.

Mutta koulukiinteistö jäi kylälle, kun todettiin, ettei kunta ole koskaan maksanut rakennuksista mitään eikä niitä ole lahjoitettukaan.

Jos asia halutaan selvittää, pitää Tapio Kiviniemen mukaan tutkia, millä rahoilla koulu on rakennettu ja tontti hankittu. Jos kylä tai yhteisö on rakentanut koulun ja maksanut sen osalta jotakin, niin kunnan on pitänyt korvata koulusta tälle yhteisölle jotakin siinä vaiheessa, kun koulutoimi on otettu kunnan haltuun. Omistusoikeuden siirrosta tulisi myös löytyä selkeitä virallisia asiakirjoja.

Kunnalla on näyttötaakka omistukseen, jos se voidaan kyseenalaistaa.

Niinikoskella koulurakennuksen omistusoikeuden selvitti Tapio Kiviniemi (Puh. 0500-331 858), jolta tarvittaessa lisätietoja siitä, miten ja mistä omistusoikeus voidaan selvittää.

Alaviirteen koulun tarina

Alaviirre sijaitsee Lohtajan kunnassa, Keski-Pohjanmaan rannikolla. Yläsuuntimena Oulu on noin 170 kilometrin päässä, alasuuntimena Kokkola vastaavasti n. 35 kilometrin päässä.

Koulurakennus

Alaviirteen koulu on rakennettu 1980 –luvun alussa. Rakennus on hyväkuntoinen, eikä siinä ole todettu minkäänlaisia home- tai muita vaurioita. Koulu on rakennettu 3 –opettajaiseksi yhdysluokkakouluksi, eli tiloissa sijaitsee 3 opetustilaa. Lisäksi rakennuksessa on liikuntasali, puutyöluokka sekä kirjastohuone, jota voidaan myös tarvittaessa käyttää opetustilana. Koululla on erinomaiset keittiö- ja sosiaalitilat. Neliöitä koulusta löytyy 550 m2. Lähimmälle viidelle vuodelle ei ole tiedossa olevaa tarvetta minkäänlaisille investoinneille koulutilojen suhteen, koska rakennukset ovat asianmukaiset ja hyvässä kunnossa.

Koululaiset ja opettajat

Lukuvuonna 2006-2007 koulussa on n. 30 oppilasta, kaksi upeaa opettajaa, yksi henkilökohtainen kouluavustaja sekä keittäjä. Kaikki edellä mainitut ovat painonsa arvoisia kullassa. Kaksi yhdysluokkaa on jaettu siten, että 1-2 luokat ovat omassa sekä 3-6 luokat omassa tilassa. Koulun oppilasennuste vuoteen 2010 on nouseva. Tämän hetken ennusteen mukaan oppilasmäärä nousee n. 46 oppilaaseen. Alaviirteen koulun oppilasennuste on ainoana kunnan kouluista nouseva.

Alaviirteen koulussa on oppilaina kahden eri kylän, Alaviirteen ja Väliviirteen lapsia. Kaukaisimpien lasten kotoa koululle on matkaa n. 10 kilometriä. Väliviirteen lapset kulkevat kouluun linja-autolla. Jos Alaviirteen koulu loppuu, kaikkien lasten kouluksi osoitetaan Lohtajan Kirkonkylän koulu. Kirkonkylän koululle tulisi nykyisen koulupiirin kaukaisimmilla lapsilla matkaa n. 20 kilometriä.

Tapahtumat kronologisessa järjestyksessä

Syksyllä 2005 Alaviirteen koulu oli kolmeopettajainen ja koulussa oli n. 30 oppilasta. Lohtajan kunnassa oli kaikkiaan 3 ala-astetta sekä yläaste. Asukkaita kunnassa oli n. 2900.

Syksyllä 2005 koulun lakkautusta alettiin kunnassa valmistella. Asia oli esillä ns. rehtorien kokouksessa ja koulutuslautakunnassa. Kuntalaisille ja koulupiirin asukkaille vireilletulosta ei tiedotettu mitenkään.

Marraskuussa 2005 Lohtajan kunnanvaltuusto päätti koulun lakkautuksesta äänin 11-10. Koulupiirin asukkaille tieto koulun lakkautusuhasta tuli n. 14 päivää tätä aikaisemmin.

Lisäksi Alaviirteen koulu päätettiin muuttaa kolmeopettajaisesta kaksiopettajaiseksi syksyllä 2006. Minkäänlaista kouluverkkoselvitystä kunnassa ei tehty ennen valtuuston kokousta

Joulukuussa 2005 joukko koulupiirin asukkaita teki lakkautuspäätöksestä kunnallisvalituksen Vaasan hallinto-oikeuteen.

Päätöksentekoprosessi ei kunnassa edennyt lakien mukaisesti. Tammikuussa 8.1.2007 Vaasan hallinto-oikeus kumosi koulun lakkautuspäätöksen Hallintolaki 41 § vastaisena. Lakimiespalkkio määrättiin kunnan maksettavaksi, koska kyseessä oli kunnan virkamiehestä johtuva virhe.

Kunta tyytyi hallinto-oikeuden päätökseen ja vain päivää myöhemmin Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä 9.1.2007 Lohtajan kunnanhallitus teki päätöksen antaa koulutuslautakunnalle tehtäväksi valmistella koulun lakkautus uudelleen ja esittää asia kunnanhallitukselle 15.3.2007 mennessä. Tässäkään vaiheessa mitään kouluverkkoselvitystä ei päätetty toteuttaa. Kunnanhallitus antoi koulun lakkautuksen valmisteltavaksi, vaikka koulunlakkautuksesta ei siis ollut enää olemassa lainvoimaista valtuuston päätöstä.

Koulupiirin asukkaat vaativat virallisesti kouluverkkoselvityksen tekemistä osoittaen vaatimuksensa koulutuslautakunnalle, kunnanhallitukselle ja valtuustolle. Koulutuslautakunta päätti 1.2.2007 tehdä kouluverkkoselvityksen, joka valmistuikin nopeasti 2 viikon sisällä 14.2.2007 mennessä. Kunta järjesti kuulemistilaisuudet Alaviirteen koululla 15.2.2007 sekä kunnan muilla kouluilla seuraavalla viikolla.

Maaliskuussa 2007 on 15 Alaviirteen koulun oppilasta ilmoitettu perusopetukseen naapurikaupungin Kannuksen n. 50 oppilaan kyläkouluun. Lohtaja tulee menettämään jo ensimmäisenä vuotena yli 40 000 euroa opetuksen valtionosuuksia. Jatkossa määrä kasvaa vuosittain, koska naapurikaupungin kouluun tulee siirtymään yli 20 lasta.

Kunnan laatimat säästölaskelmat koulun lakkautukseen liittyen ovat kuluneiden 1,5 vuoden aikana muuttuneet alkuperäisestä n. 180 000 euron säästöistä [jonka perusteella valtuusto päätti lakkauttaa koulun], nykyiseen arvioon 67 000 euron säästöistä. Todellisuus lienee nykyistä arviota noin puolet vähemmän.

Lohtajan kunnanvaltuusto kokoontui 23.4.2007 tekemään päätöksen Alaviirteen koulun kohtalosta.

Äänin 12-9 valtuusto päätti, että koulu saa jatkaa toimintaansa.

Kunnan laatimat säästölaskelmat

Kunnan laatimat säästölaskelmat koulujen lakkautuksiin liittyen perustuvat yleensä talousarvioon tai tilinpäätöstietoihin sekä "arvioituihin lisäkustannuksiin" koulun lakkautuksen yhteydessä.

Ja kunnan luottamushenkilöt tekevät lakkautuspäätöksiä näihin laskelmiin perustuen.

Mitä on todellisuus?

Viimeinen kunnan talousarvio tai tilinpäätös voi pitää sisällänsä:

- esimerkiksi kunnan ns. sisäisiä vuokria ja kiinteistökuluja , jotka säilyvät kunnan kustannuksina koulun jatkokäytöstä riippuen
- koulun siivouskuluja, jotka esimerkiksi kyläyhdistys voi ottaa hoitaakseen tai koulun siivous voidaan sisällyttää koulun keittiöhenkilökunnan toimenkuvaan ja tehtäviin
- jonkun/joidenkin oppilaiden henkilökohtaisen avustajan palkan, joka kulueränä siirtyy oppilaan mukana toiseen kouluun lakkatuksen yhteydessä

Arvioidut lisäkustannukset:

- ovatko oppimateriaali- ja ruokahuoltokustannukset nykyistä vastaavat ja realistiset uudessa koulussa?
- perustuvatko lisääntyvät kuljetuskustannukset todellisuuteen?
- entä, jos nykyisen koulun oppilaita siirtyykin naapurikunnan kouluun, onko laskelmassa huomioitu menetetyt valtionosuudet, jotka ovat esimerkiksi n. 2 700 euroa/lapsi?
- mitä uusia kalusto-, atk- tai muita investointeja tarvitaan siinä koulussa, jonne oppilaat ovat siirtymässä?

Kaikki tekijät huomioiden, koulun lakkautus voi tuottaa helposti nettotappiota kunnalle tai säästöt jäävät todellisia seurannaisvaikutuksia ajatellen merkityksettömiksi.

Muuta huomioitavaa:

- mihin siirtyvät lakkautettavan koulun muut toiminnot eli mahdolliset päiväkerhot, kirjasto tai kokoontumistapahtumat?
- millaiseksi muodostuu uuden koulun luokkakoot? mahtuvatko oppilaat fyysisesti uusiin luokkatiloihin?
- onko uuteen kouluun odotettavissa suuria investointeja oppilasmäärän kasvamisen vuoksi [puutyöluokat, liikuntasalit, ruokailutilat...]?
- millaiseksi muodostuvat oppilaiden koulumatkat, päivien pituus ja odotustunnit?
- millaisissa olosuhteissa kuntalainen saa verorahoilleen vastinetta lastensa perusopetuksen suhteen?

Yhteenveto

Vaadi selkeitä, faktoihin perustuvia laskelmia. Laadi itse omasi, jollet ole tyytyväinen. Saat kunnasta tilinpäätös- ja talousarviotiedot koulustasi tilikohtaisesti. Ota talouden ammattilainen avuksesi.

Luottamushenkilöt ovat usein ns. maallikkojäseniä, jotka luottavat sokeasti kunnan laatimiin laskelmiin [niin heidän periaatteessa pitäisikin voida luottaa]. Tuo esille perustellut kysymykset, epäilyt ja vastalaskelmat.

---

Lisätietoja säästölaskelmista ja koulujen ylläpitokulujen laskemisesta saat Auli Kluukerilta auli.kluukeri@kotinet.com tai 040-7722 207 (iltaisin).