MIHIN KUNTIEN SÄÄSTÖLASKELMAT YLEENSÄ PERUSTUVAT?
Kunnan laatiessa säästölaskelmia jonkin koulun lakkautusta koskien, laskelmat koostuvat yleensä kunnan kirjanpitoon perustuvista koulun nykyisistä kokonaiskustannuksista (= KULUJEN VÄHENNYKSET jos koulu lakkautetaan) sekä arvioiduista tai tiedossa olevista säilyvistä tai lisäkustannuksista lakkautuksen tapahtuessa (=KULUJEN LISÄYKSET). Näiden erotus esitetään päättäjille lakkautuksesta koituvina nettosäästöinä (=SÄÄSTÖT)
Koulun nykyiset kustannukset laskelmissa voidaan esittää joko viimeisen täyden lukuvuoden luvuista, johon on siis koottu kahden eri kalenterivuoden luvut (esim. syyslukukausi 2006 ja kevätlukukausi 2007) tai viimeisen täyden kalenterivuoden luvuista (esim. kevätlukukausi 2007 ja syyslukukausi 2007). Kustannukset voidaan esittää toteutumiin tai talousarvioon perustuen.
Talousarvioon (TA) perustuvat laskelmat on otettu kunnan laatimasta budjetista eivätkä toteutuneista kustannuksista. Toteutuneet kustannukset ovat aina saatavissa kunnasta pyydettäessä tilikohtaisesti edelliseltä täydeltä vuodelta tai vaikkapa kuluvan vuoden osalta jo päättyneiltä kuukausilta kuten vaikkapa 1-6 kuukaudet puolen vuoden toteumana.
Perustuvatpa koulun nykyiset kokonaiskustannukset talousarvioon tai toteumiin, ne ovat yleensä faktaa, josta ei voi olla montaa eri mieltä. Sen sijaan lakkautuksesta koituvien kulujen lisäyksistä esiintyy valitettavan usein virheellisiä ja puutteellisia laskelmia kunnissa.
ESIMERKKI TODELLISESTA ELÄMÄSTÄ ERÄÄN KOULUN LAKKAUTUKSEN SÄÄSTÖLASKELMISTA
Koulu on kaksiopettajainen koulu, jossa yksi koulukäyntiavustaja sekä yksi keittäjä/siivooja. Oppilaita on n. 30. Todellisia lukuja on pyöristetty paremman luettavuuden vuoksi. Ensimmäinen säästölaskelma on koulutoimen laatima, toinen kyseisen kunnan kunnanhallituksen linjaus ja kolmas koulupiirin asukkaiden laatima laskelma. Kaikki siis samasta lakkautusuhan alla olleesta koulusta.
1) Koulutoimen tekemä säästölaskelma koulutuslautakunnalle lakkautuksen valmistelun yhteydessä. Perustuu vuoden 2006 talousarvioon.
Kunnan laatiessa säästölaskelmia jonkin koulun lakkautusta koskien, laskelmat koostuvat yleensä kunnan kirjanpitoon perustuvista koulun nykyisistä kokonaiskustannuksista (= KULUJEN VÄHENNYKSET jos koulu lakkautetaan) sekä arvioiduista tai tiedossa olevista säilyvistä tai lisäkustannuksista lakkautuksen tapahtuessa (=KULUJEN LISÄYKSET). Näiden erotus esitetään päättäjille lakkautuksesta koituvina nettosäästöinä (=SÄÄSTÖT)
Koulun nykyiset kustannukset laskelmissa voidaan esittää joko viimeisen täyden lukuvuoden luvuista, johon on siis koottu kahden eri kalenterivuoden luvut (esim. syyslukukausi 2006 ja kevätlukukausi 2007) tai viimeisen täyden kalenterivuoden luvuista (esim. kevätlukukausi 2007 ja syyslukukausi 2007). Kustannukset voidaan esittää toteutumiin tai talousarvioon perustuen.
Talousarvioon (TA) perustuvat laskelmat on otettu kunnan laatimasta budjetista eivätkä toteutuneista kustannuksista. Toteutuneet kustannukset ovat aina saatavissa kunnasta pyydettäessä tilikohtaisesti edelliseltä täydeltä vuodelta tai vaikkapa kuluvan vuoden osalta jo päättyneiltä kuukausilta kuten vaikkapa 1-6 kuukaudet puolen vuoden toteumana.
Perustuvatpa koulun nykyiset kokonaiskustannukset talousarvioon tai toteumiin, ne ovat yleensä faktaa, josta ei voi olla montaa eri mieltä. Sen sijaan lakkautuksesta koituvien kulujen lisäyksistä esiintyy valitettavan usein virheellisiä ja puutteellisia laskelmia kunnissa.
ESIMERKKI TODELLISESTA ELÄMÄSTÄ ERÄÄN KOULUN LAKKAUTUKSEN SÄÄSTÖLASKELMISTA
Koulu on kaksiopettajainen koulu, jossa yksi koulukäyntiavustaja sekä yksi keittäjä/siivooja. Oppilaita on n. 30. Todellisia lukuja on pyöristetty paremman luettavuuden vuoksi. Ensimmäinen säästölaskelma on koulutoimen laatima, toinen kyseisen kunnan kunnanhallituksen linjaus ja kolmas koulupiirin asukkaiden laatima laskelma. Kaikki siis samasta lakkautusuhan alla olleesta koulusta.
1) Koulutoimen tekemä säästölaskelma koulutuslautakunnalle lakkautuksen valmistelun yhteydessä. Perustuu vuoden 2006 talousarvioon.
Nykyiset koulun kustannukset: Henkilöstökulut (palkat+sotut)___ 129 000
Palvelut, matkustus ja kuljetus____ 14 000
Ruokahuolto____ 28 000
Muut palvelut_____ 1 500
Aineet, tarvikkeet ja tavarat_____ 7 000
Sisäiset vuokrat (kiinteistöpalvelut)____ 41 000
Muut kulut______ 500
KULUJEN VÄHENNYKSET YHTEENSÄ__ 221 000
Syntyvät lisäkustannukset: Yksi opettajanvirka siirtyy toiseen kouluun lakkautuksen myötä___ 50 000
Koulunkäyntiavustaja siirtyy toiseen kouluun___ 17 000
Siirtyvien oppilaiden aineet ja tarvikkeet toisessa koulussa____ 3 700
Kuljetuskulut (lisääntyvät pidempien matkojen vuoksi)__ 30 000
Ruokahuolto toisessa koulussa (pelkät raaka-aineet)___ 2 400
KULUJEN SÄILYMISET/LISÄYKSET YHTEENSÄ_ 102 300
NETTOSÄÄSTÖ koulun lakkautuksesta_ 119 000
Palvelut, matkustus ja kuljetus____ 14 000
Ruokahuolto____ 28 000
Muut palvelut_____ 1 500
Aineet, tarvikkeet ja tavarat_____ 7 000
Sisäiset vuokrat (kiinteistöpalvelut)____ 41 000
Muut kulut______ 500
KULUJEN VÄHENNYKSET YHTEENSÄ__ 221 000
Syntyvät lisäkustannukset: Yksi opettajanvirka siirtyy toiseen kouluun lakkautuksen myötä___ 50 000
Koulunkäyntiavustaja siirtyy toiseen kouluun___ 17 000
Siirtyvien oppilaiden aineet ja tarvikkeet toisessa koulussa____ 3 700
Kuljetuskulut (lisääntyvät pidempien matkojen vuoksi)__ 30 000
Ruokahuolto toisessa koulussa (pelkät raaka-aineet)___ 2 400
KULUJEN SÄILYMISET/LISÄYKSET YHTEENSÄ_ 102 300
NETTOSÄÄSTÖ koulun lakkautuksesta_ 119 000
2) Kunnanhallituksen tekemä linjaus samoista säästöistä kuntalaisten esitettyä oikaisuja ja korjauksia edellä esitettyyn laskelmaan. Perustuu toteutuneisiin kustannuksiin syksylukukauden 2006 osalta sekä talousarviolukuihin 2007 kevätlukukauden osalta. Huomioitavaa on siis, että kunnan eri elimet voivat perustaa laskelmansa aivan eri lukuihin!
Nykyiset koulun kustannukset: Henkilöstökulut (palkat+sotut)___ 108 000
Palvelut, matkustus ja kuljetus_____ 8 700
Ruokahuolto____ 32 500
Muut palvelut_____ 1 600
Aineet, tarvikkeet ja tavarat_____ 2 600
Sisäiset vuokrat (kiinteistöpalvelut)____ 34 000
Muut kulut______ 800
KULUJEN VÄHENNYKSET YHTEENSÄ__ 188 000
Syntyvät lisäkustannukset: Yksi opettajanvirka siirtyy toiseen kouluun lakkautuksen myötä___ 50 000
Valtionosuuksien menetys (13 lasta siirtyy naapurikunnan kyläkouluun)___ 36 000
Koulunkäyntiavustaja siirtyy toiseen kouluun___ 17 000
Kuljetuskulut, ruokahuolto, aineet ja tarvikkeet toisessa koulussa___ 18 000
KULUJEN SÄILYMISET/LISÄYKSET YHTEENSÄ __121 000
NETTOSÄÄSTÖ koulun lakkautuksesta___ 67 000
Palvelut, matkustus ja kuljetus_____ 8 700
Ruokahuolto____ 32 500
Muut palvelut_____ 1 600
Aineet, tarvikkeet ja tavarat_____ 2 600
Sisäiset vuokrat (kiinteistöpalvelut)____ 34 000
Muut kulut______ 800
KULUJEN VÄHENNYKSET YHTEENSÄ__ 188 000
Syntyvät lisäkustannukset: Yksi opettajanvirka siirtyy toiseen kouluun lakkautuksen myötä___ 50 000
Valtionosuuksien menetys (13 lasta siirtyy naapurikunnan kyläkouluun)___ 36 000
Koulunkäyntiavustaja siirtyy toiseen kouluun___ 17 000
Kuljetuskulut, ruokahuolto, aineet ja tarvikkeet toisessa koulussa___ 18 000
KULUJEN SÄILYMISET/LISÄYKSET YHTEENSÄ __121 000
NETTOSÄÄSTÖ koulun lakkautuksesta___ 67 000
3) Koulupiirin asukkaiden laatimat korjaukset ja kommentit edelliseen kunnanhallituksen säästölaskelmaan. -Kunnan laskelmissa kulujen lisäyksessä oli laskettu aineet ja tarvikkeet todellisuutta pienemmiksi. Tarvikeostot oli kunnassa keskitetty ja siitä huolimatta ko. kuluerän osuus per lapsi oli arvioitu huomattavasti pienemmäksi uudessa koulussa kuin nykyisessä. = Puuttuva lisäkustannus n. 6 500 euroa -Ruokahuollon osalta ei oltu huomioitu sitä, että toiseen kouluun siirtyvien lasten osalta kunnan keskuskeittiö olisi tarvinnut yli 20 000 investoinnin keittiökalustoon lisääntyvien ruoka-annosten vuoksi. Myös uusien ruoka-annosten valmistamisen vaikutus keittiöhenkilökunnan määrään oli arvioimatta. = Puuttuva lisäkustannus 20 000 euron investointi
-Kunnan laskelmissa ei oltu huomioitu sitä, että jos koulurakennus olisi jäänyt kunnan omistukseen, niin pelkät vuosittaiset ylläpitokulut olisivat olleet n. 10 000 euroa. = Puuttuva lisäkustannus 10 000 euroa.
-Niissä perheissä, joiden 13 lasta oli ilmoitettu naapurikunnan kyläkouluun (sillä edellytyksellä, että oma kyläkoulu lakkautetaan), oli alle kouluikäisiä lapsia tulossa reilusti lähivuosina kouluun, eli valtionosuuksien menetys olisi kunnan laskelmien lisäki tulevaisuudessa jokaisena vuotena 36 000 euroa (n. 2800 euroa / lapsi). = Puuttuva lisäkustannus tulevaisuudessa menetetyt valtionosuudet vuosittain 36 000 euroa.
Yllä mainittujen lisäkustannusten jälkeen koulun lakkautuksesta saatava säästö hupenee lähelle ”ei mitään”.
HUOMIOITAVIA ASIOITA SÄÄSTÖLASKELMIA TARKASTELTAESSA
Jokainen säästölaskelmissa esitetty kulu- tai säästösumma on kunnan toimesta voitava purkaa auki siten, että se on kaikkien ymmärrettävissä.
Yllättävän usein säästölaskelmista puuttuu niiden investointien osuus, joita syntyy lasten siirtyessä toiseen kouluun (esim. ruokahuolto, kalusteet ja kalusto jne.).
Lakkautettavan koulun kiinteistökulut eivät katoa, jos rakennus jää kunnan omistukseen. Usein laskelmat on laadittu ainoastaan koulutoimen toimialaa koskien, mutta niissä on huomioitava myös kunnan tekninen toimi (kiinteistötoimi). Koulun lakkautusta on aina tarkasteltava koko kunnan talouden kannalta, eikä yksittäisen toimialan.
Lisääntyvien kuljetuskustannusten osalta on oltava luotettava laskelma/arvio esimerkiksi liikennöitsijältä.
RAHASSA MITTAAMATTOMAT TEKIJÄT
Myös muut kuin suoraan rahassa mitattavat vaikutukset koulun lakkautuksen myötä ON listattava ja arvotettava kunnassa. Ne ovat vähintään yhtä tärkeitä, jollei tärkeämpiä kuin numeeriset seuraukset. Ennemmin tai myöhemmin nämä asiat vaikuttavat myös kunnan talouteen. Näitä ovat mm.
1) mahdollisesti lisääntyvät odotustunnit uudessa koulussa (koulukyyditys vain tiettyihin aikoihin) 2) kuinka pitkäksi matkassa ja ajassa uusi koulumatka muodostuu 3) suurempien luokkakokojen vaikutus lisääntyvään koulunkäyntiavustajien ja erityisopetuksen tarpeeseen 4) kyläkoulut tulevaisuuden vetovoimatekijänä uusille asukkaille
5) yhteisöllisyys, turvallisuus, pienimuotoisuus ja läheisyys lähikoulun ITSEISARVONA.
Lopuksi voidaan tivata kuntapäättäjiltä sekä valmistelevilta virkamiehiltä sitä, MISSÄ on ennakkoluuloton ideointi kylä- ja lähikoulun suomista lukuisista mahdollisuuksista kunnille sen tuomien rasitusten ja säästökohteiden kiivaan etsinnän sijaan. Kyläkoulu monipuolisena kyläkeskuksena yhdistettynä muihin toimintoihin? Vaihtoehtoisen pedagogiikan ja uudenlaisen opetuksen edelläkävijä? Koko kunnan pienten lasten koulu? Mahdollisuus, ei rasite?
-Kunnan laskelmissa ei oltu huomioitu sitä, että jos koulurakennus olisi jäänyt kunnan omistukseen, niin pelkät vuosittaiset ylläpitokulut olisivat olleet n. 10 000 euroa. = Puuttuva lisäkustannus 10 000 euroa.
-Niissä perheissä, joiden 13 lasta oli ilmoitettu naapurikunnan kyläkouluun (sillä edellytyksellä, että oma kyläkoulu lakkautetaan), oli alle kouluikäisiä lapsia tulossa reilusti lähivuosina kouluun, eli valtionosuuksien menetys olisi kunnan laskelmien lisäki tulevaisuudessa jokaisena vuotena 36 000 euroa (n. 2800 euroa / lapsi). = Puuttuva lisäkustannus tulevaisuudessa menetetyt valtionosuudet vuosittain 36 000 euroa.
Yllä mainittujen lisäkustannusten jälkeen koulun lakkautuksesta saatava säästö hupenee lähelle ”ei mitään”.
HUOMIOITAVIA ASIOITA SÄÄSTÖLASKELMIA TARKASTELTAESSA
Jokainen säästölaskelmissa esitetty kulu- tai säästösumma on kunnan toimesta voitava purkaa auki siten, että se on kaikkien ymmärrettävissä.
Yllättävän usein säästölaskelmista puuttuu niiden investointien osuus, joita syntyy lasten siirtyessä toiseen kouluun (esim. ruokahuolto, kalusteet ja kalusto jne.).
Lakkautettavan koulun kiinteistökulut eivät katoa, jos rakennus jää kunnan omistukseen. Usein laskelmat on laadittu ainoastaan koulutoimen toimialaa koskien, mutta niissä on huomioitava myös kunnan tekninen toimi (kiinteistötoimi). Koulun lakkautusta on aina tarkasteltava koko kunnan talouden kannalta, eikä yksittäisen toimialan.
Lisääntyvien kuljetuskustannusten osalta on oltava luotettava laskelma/arvio esimerkiksi liikennöitsijältä.
RAHASSA MITTAAMATTOMAT TEKIJÄT
Myös muut kuin suoraan rahassa mitattavat vaikutukset koulun lakkautuksen myötä ON listattava ja arvotettava kunnassa. Ne ovat vähintään yhtä tärkeitä, jollei tärkeämpiä kuin numeeriset seuraukset. Ennemmin tai myöhemmin nämä asiat vaikuttavat myös kunnan talouteen. Näitä ovat mm.
1) mahdollisesti lisääntyvät odotustunnit uudessa koulussa (koulukyyditys vain tiettyihin aikoihin) 2) kuinka pitkäksi matkassa ja ajassa uusi koulumatka muodostuu 3) suurempien luokkakokojen vaikutus lisääntyvään koulunkäyntiavustajien ja erityisopetuksen tarpeeseen 4) kyläkoulut tulevaisuuden vetovoimatekijänä uusille asukkaille
5) yhteisöllisyys, turvallisuus, pienimuotoisuus ja läheisyys lähikoulun ITSEISARVONA.
Lopuksi voidaan tivata kuntapäättäjiltä sekä valmistelevilta virkamiehiltä sitä, MISSÄ on ennakkoluuloton ideointi kylä- ja lähikoulun suomista lukuisista mahdollisuuksista kunnille sen tuomien rasitusten ja säästökohteiden kiivaan etsinnän sijaan. Kyläkoulu monipuolisena kyläkeskuksena yhdistettynä muihin toimintoihin? Vaihtoehtoisen pedagogiikan ja uudenlaisen opetuksen edelläkävijä? Koko kunnan pienten lasten koulu? Mahdollisuus, ei rasite?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti