Pienet koulut ja koululaiset - lapsen koulupolun varrelta

Koulujen monimuotoisuus turvattava

2010-01-19T14:10:00.001+02:00

Helsingin Sanomat uutisoi kyläkoulujen lakkautusuhasta Etelä-Suomen kunnissa (7.11.). Kirjoituksessa esitetään ajatus kunnan profiloitumisesta kyläkoulut säilyttävänä kuntana. Tästä löytyykin jo esimerkkejä, sillä muutamat kunnat ovat oivaltaneet, että kyläkoulut vetävät lapsiperheitä ja samalla veronmaksajia paikkakunnalle;ikääntymiskierre saadaan oikaistua.

Vielä kuitenkin monissa kunnissa haetaan lyhytnäköisesti vain säästöjä. Niiden laskentaperusteita ei pystytä luotettavasti esittämään eikä näin ollen osoittamaan oikeiksi tai vääriksi. Hätiköiden tehdyt päätökset voivat osoittautua virheiksi, jotka merkitsevät vain tappioita; inhimillinen, kulttuurinen, sosiaalinen pääoma ohenee, mikä heijastuu ennen pitkää myös talouteen.

Kyläkoulun kustannuksia ei voida sälyttää yksinomaan opetuksesta aiheutuviksi, sillä koulu palvelee kaikkia kyläläisiä. Kustannuksia voidaan alentaa sallimalla kouluille enemmän autonomiaa. Talkootyön osuus voi olla huomattavan suuri.

Paikalliset olosuhteet vaihtelevat, mutta kyläkoulu voi tarjota tiloja päivähoidolle ja sen yhteydessä voidaan järjestää myös vanhusten ateriapalveluja ym. Ydinpalvelujen järjestämisessä tulee voida yhdistää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimintoja. Tässä tarvitaan innovatiivisuutta ja hallinnollista joustavuutta.

Yhteisöllisyyden merkitystä on vaikea rahassa mitata, mutta se lisää ihmisten hyvinvointia ja on todellista. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että suomalaiset lapset ja nuoret kärsivät muita useammin yksinäisyydestä ja turvattomuudesta.

"Pikasäästöt" voivat osoittautua jonkin ajan kuluttua kustannuksiksi, sillä koulutus on sijoitus, joka tuottaa tulosta vuosikymmenien kuluessa; se on sijoitus osaamiseen, lasten terveyteen, fyysiseen kuntoon ym. Pitkät koulumatkat voivat uhata lasten terveyttä. Säästöt voitaisiin saada nopeasti jollakin muulla hallinnonalalla esim. siirtymällä kotimaisen energian käyttöön.

Kunnat saavat koulutuksen järjestämiseen valtionapua, mutta se voidaan käyttää, mihin kuntapäättäjät haluavat. Tämä ns. korvamerkinnän poistuminen lainsäädännöstä edellisen talouslaman yhteydessä on johtanut tilanteeseen, jossa lasten sivistykselliset perusoikeudet ovat uhattuna. Tähän kiinnitti vakavaa huomiota oikeuskansleri Nikula jo vuonna 2000; tilanne on tästä heikentynyt koko ajan.

Päättäjät ovatkin arvovalintojen edessä ja heiltä edellytetään vahvaa historian tajua, sivistystahtoa ja kokonaisvaltaista ajattelua, mikä tähtää tulevaisuuteen. Kaikkialta tätä ei ole löytynyt, sillä kouluja on lopetettu selvästi enemmän kuin oppilasmäärän väheneminen olisi edellyttänyt. Siksi tarvitsimme selkeää lainsäädännön tukea, ja läpinäkyvyyttä esim. valtionosuuksien laskentaperusteiden määräytymiseen ja niiden käyttöön kunnissa.

Koulujen olosuhteet eri puolilla maata vaihtelevat. Siksi kaiken opetuksen standardointi on vakava uhka opetuksen laadulle. Keskittämiseen tähtäävän koulutuspolitiikan kustannuksista Suomen olosuhteissa emme vielä tiedä. Miksi emme salli monimuotoisuutta myös koulutuksen järjestämisessa. Suomi on Euroopan harvaanasutuin maa. Se on otettava huomioon palveluja järjestettäessä.

Koulutuksen taloudesta kertovat tilastot osoittavat jo, että säästöjä ei ole syntynyt kouluja lopettamalla, sillä kustannukset ovat esim. vuosina 2000 - 2004 nousseet lähes neljänneksen. Erityisopetusta on ollut pakko lisätä, oppilashuollon menot ovat räjähtäneet käsiin; myöskään koulumatkojen kustannusten nousulla ei näy olevan loppua.

Olemme tekemässä arvovalintoja. Onko viisasta hakea säästöjä pienimpien lasten perusopetuksesta, jonka merkitys on ratkaiseva juuri nyt, kun haetaan uutta suuntaa Suomen tulevaisuudelle? Ilmasto- ja energiapolitiikassa tähtäin on 40 vuoden päässä; koulutuksen kehittämisessä sen tulee olla vieläkin kauempana. Juuri nyt koulutuspolitiikka on tärkeintä tulevaisuuspolitiikkaa.

EIRA KORPINEN
kasvatustieteen, erityisesti opettajankoulutuksen, professori
Jyväskylä

Pienen koulun suuret haasteet

2008-05-26T18:41:00.004+03:00

Opettajalehden numerossa 20 sivuilla http://www.opettaja.fi/ on ajatuksia herättävä artikkeli niistä päivittäisistä opetuksellisista haasteista, joita opettaja kohtaa työssään pienessä kahden opettajan koulussa.

Lainaus artikkelin alusta: Opettaja vetää neljää eri opetussuunnitelmaa 27 eri-ikäisen lapsen kanssa samanaikaisesti. Mikä se on? No, kyläkoulu. Kahden opettajan koulussa tiivistyy nyt kuntakentän rakennemuutos, mutta palanen idylliäkin on tallella.

Artikkeli on kokonaisuudessaan luettavissa tässä.

Kyläkoulu on maaseudun vetovoimatekijä

2008-04-29T10:50:00.000+03:00

Kirjoittaja: Kasvatustieteen professori Eira Korpinen

Maaseudun asukkaat ovat yli kymmenen vuoden ajan saaneet kokea peruspalvelujen alasajoa kyläkoulujen lopettamisena. Kun vielä vuonna 1990 oli noin 5 000 peruskoulua, viime vuonna niitä oli enää vajaa 3 100. Tästä saadaan syyttää sekä valtiota että kuntapäättäjiä.

Valtionosuuslainsäädännön muutokset näkyvät koulutilastoissa. Kun niin sanottu korvamerkitty rahoitus poistui, kaikista kunnista ei ole enää löytynyt ymmärrystä kyläkouluja kohtaan, vaan niitä on lopetettu selvästi enemmän kuin oppilasmäärän väheneminen olisi edellyttänyt. Koulujen lopettaminen on koettu hyvin raskaana menetyksenä. Se on merkinnyt sivistyksellisen, sosiaalisen ja henkisen pääoman heikentymisen ohella myös yrittäjyyden edellytysten ohentumista.

Lakkautuspäätöksissä ei ole kiinnitetty huomiota siihen, miten hyvä oppimis- ja kasvuympäristö kyläkoulu on oppilaille. Kun tutkimuksen mukaan Suomen maaseudun tytöt ovat "maailman parhaita lukijoita", voidaan tähän hakea selitystä myös kyläkoulujen opetuksen laadusta ja ainutlaatuisesta pedagogiikasta.

Yhteisöllisyys vahvistuu

Olen koonnut seuraavaan muutamia kyläkoulujen erityispiirteitä toimiessani vuodesta 1994 saakka yhteistyössä Tutkiva opettaja -verkoston kyläkoulujen opettajien kanssa. Peilaan tutkimuslöydöksiä erityisesti niin sanottuun moderniin oppimiskäsitykseen, johon pohjautuu myös perusopetuksen opetussuunnitelma. Ne korostavat oppilaan aktiivisuutta ja vastuuta omasta oppimisesta sekä yhteisöllisyyden kokemuksia; terveen itsetunnon kehittymistä ja motivaatiota elinikäiseen oppimiseen.

Kyläkoulu tarjoaa ensiksikin oppimisympäristön, jossa on runsaasti mahdollisuuksia aktiiviseen toimintaan ja oppilaan itsenäiseen työskentelyyn.

Koulu toimii "keskellä kylää"; sen piirissä tarjotaan runsaasti mahdollisuuksia myös koulun ulkopuoliseen opetukseen. Kyläkoulu ei ole ainoastaan lasten oppimisen paikka, vaan se on kaikille kylän asukkaille avoin oppimis-, jopa kulttuuri- ja hyvinvointikeskus, jossa eri-ikäiset voivat harrastaa ja opiskella yhdessä. Tällä on erityisen tärkeä merkitys lasten ja nuorten identiteetin kehitykselle sekä kaikkien kyläläisten hyvinvoinnille ja viihtyvyydelle. Samalla kouluun suunnatut materiaaliset investoinnit on voitu hyödyntää tehokkaasti.

Toiseksi pieni kouluyksikkö on edullinen ympäristö erilaisille opetuksen innovaatioille. Kyläkoulu on edelläkävijä vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa.

Moderni tietoteknologia tarjoaa rajattomat mahdollisuudet toteuttaa muun muassa etäopetusta, ja eräät kyläkoulut ovat tässä uranuurtajia. Yhdysluokka on haaste opettajalle toteuttaa ongelmakeskeistä, eheyttävää opetusta, jossa hyödynnetään ympäristön asiantuntemusta ja elinkeinoelämää. Ilon pedagogiikka edustaa uusinta lähestymistapaa nykykoulun haasteisiin.

Ongelmat ratkotaan yhteistoiminnallisesti

Monet tärkeät taidot ja tiedot opitaan "luonnollisissa olosuhteissa" yhteistoiminnallisesti. Työskentelytapa muistuttaa tutkimuksen tekemistä: opettaja ottaa huomioon oppilaiden taustan, vanhempien, koulun muun henkilökunnan osaamisen ja laajemman yhteisön. Yhdessä oppilaiden kanssa asetetaan oppimisen tavoitteet ja ongelmat, kehitetään menetelmät sekä haetaan ongelmiin vastaukset. Tällöin oppilaat hahmottavat laajempia kokonaisuuksia yli oppiainerajojen. Tällaisessa oppimisessa suomalaiset erottautuivat muun muassa kansainvälisissä tutkimuksissa.

Edelleen kyläkouluissa toteutuu hyvin koulutuksellinen tasa-arvo, sillä esimerkiksi erityisopetus voidaan hoitaa usein samassa opetusryhmässä. Lapsi saa käydä lähikoulua; lapsen ystävyyssuhteet säilyvät eikä lapsi leimaudu. Samalla voidaan jopa säästää kustannuksissa.

Pieni oppilasryhmä turvaa oppilaalle yksilöllistä huomiota opettajan taholta, mutta myös varttuneempi oppilas ohjaa usein toista oppilasta.

Moni kyläkoulu on ollut edelläkävijä kansainvälistymisessä, jota pidetään maamme henkisen ja taloudellisen kehityksen kulmakivenä. Suomalaiset kyläkoulut menivät ensimmäisinä mukaan esimerkiksi EU-ohjelmiin. Kielitaitoiset opettajat vetivät mukaan muita opettajia ja kouluja. Useat kyläkoulujen opettajat ovat verkottuneet myös kansainvälisesti.

Koulun opetus- ja kasvatustyöhön kansainvälistyminen on tuonut aitoa innostusta muiden maiden ihmisiin sekä motivaatiota kielen opiskeluun. Suomalaisen kyläkoulun oppilas elää keskellä maailmankylää, sen aktiivisena jäsenenä.

Verkostoitunut opettaja on arvostettu voimavara

Kyläkoulun opettajan työ on vaativaa, haasteellista, mutta samalla mielekästä ja motivoivaa. Työ edellyttää laaja-alaisten tietojen ja taitojen hallinnan lisäksi organisaattorin, suunnittelijan sekä yhteistyön taitoja. Opettajalla saattaa olla useita yhteistyökumppaneita, joiden kanssa hän voi jakaa tehtäviä.

Hän voi toteuttaa itseään ja hyödyntää erityistaitojaan sekä luovuuttaan vapaammin pienessä kouluyksikössä kuin suuressa koulussa olisi mahdollista. Hän saa apua ja tukea vanhemmilta, kyläläisiltä ja koulun muulta henkilökunnalta. Opettajan työ kyläkoulussa on esimerkki opettajuudesta, jossa on keskeistä monipuolinen yhteistoiminta vanhempien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Useat opettajat ovat myös monipuolisesti verkostoituneet, mikä edustaa "uusinta opettajuutta".

Opettajan ammatti on Suomessa arvostettu; erityisesti kyläkoulujen opettajat kokevat olevansa arvostettuja. Kyläkoulujen opettajia tuetaan heidän työssään, mikä on työssä onnistumisen kannalta tärkeä asia. Ammatin arvostus heijastuu myös opettajankoulutukseen, jonka suosio on säilynyt korkeana lahjakkaiden nuorten ammatinvalinnassa; monilla miesopiskelijoilla on kyläkoulutausta.

Onko meillä varaa tinkiä perusopetuksen laadusta, sillä juuri sitä merkitsee kyläkoulujen lopettaminen? Suomalaiset arvostavat hyvää koulutusta, jonka kivijalka on laadukas perusopetus.

Maaseudun vetovoima ja ihmisten hyvinvointi riippuu monin tavoin niistä ydinpalveluista, joihin koulu kuuluu. Koulu turvaa kylän elämän sekä pitää maaseudun ja koko Suomen asuttuna. Monen lapsiperheen haave on maaseutumainen elämä. Sen avulla voidaan vastata myös kestävän kehityksen haasteisiin.

EIRA KORPINEN

Kirjoittaja on kasvatustieteen, erityisesti opettajankoulutuksen, professori Jyväskylän yliopistossa.

Kerhokeskus -linkki

2008-03-17T13:35:00.001+02:00

Osoitteesta www.kerhokeskus.fi löytyy Kerhokeskus - koulutyön tuki ry:n sivusto.

Kerhokeskus kuvaa toimintaansa seuraavasti (lainattu sivustolta):

Toiminta-ajatus

Kerhokeskus - koulutyön tuki ry edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja kehittymistä. Se on jäsenjärjestöjensä muodostama lapsi- ja nuorisotyön palvelujärjestö, joka toimii opetuksen ja kasvatuksen alalla yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Kerhokeskus on vahva nuoriso- ja koulutuspoliittinen vaikuttaja. Yhdistys ottaa kantaa lasten ja nuorten hyvinvointia koskeviin säännöksiin ja osallistuu yhteiskunnalliseen debattiin heidän hyvinvointinsa turvaamiseksi.

Yhdistys on mukana vaikuttamassa lasten ja nuorten hyvinvointiin useissa kansallisissa neuvottelukunnista ja yhteistyöryhmissä.

Kerhokeskus kehittää ja tuottaa palveluja ja sisältöjä
-kerhotoimintaan ja opetukseen
-aamu- ja iltapäivätoimintaan
-harrastetoimintaan
-kulttuuri- ja tiedekasvatukseen
-osallisuus- ja demokratiakasvatukseen
-yrittäjyyskasvatukseen.

Koulu palvelee maaseutua -kyläkouluseminaari

2008-03-02T18:05:00.003+02:00

KOULU PALVELEE MAASEUTUA-kyläkouluseminaari
11.3.2008, Kuntatalo, Helsinki

Seminaarissa käsitellään kyläkouluja monitoimikeskuksina (mm. palvelupiste,harrastetila, kirjasto) ja millaisia odotuksia käytölle kohdistuu. Nostetaan esille monitoimikäytön esteitä ja keskustellaan esteiden poistamisesta.Mietitään keinoja käytön lisäämiseen.

Päivän aikana keskustellaan myös kyläkouluista oppimisympäristönä ja kuullaan arviointia siitä. Seminaarin järjestää Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR)Hyvinvointipalvelujen teemaryhmä ja Kulttuuriteemaryhmä.

Aika ja paikka: 11.3.2008, klo 12:00-16:00, Kuntatalo, sali B 3.6, (Toinenlinja 14), Helsinki.

Ilmoittautuminen 6.3.2008 mennessä. Yhteyshenkilö ja ilmoittautuminen: Katja Ilmarinen, katja.ilmarinen@stakes.fi tai 014 260 4802.

Seminaari on maksuton

Ohjelma

12:00-12:10 Seminaarin avaus.

Sivistystoimenjohtaja KT Taina Peltonen, Nummi-Pusulan kunta

12:10-12:35 Kyläkoulu yhteiskunnallisena ilmiönä.

Professori Esko Kalaoja, Oulun yliopisto

12:35-13:00 Pienten koulujen monitoimikäyttö.

Koulunjohtaja Ari Hannula, Alavieskan kirkonkylän koulu

Keskustelua ja kommentointia

13:15-13:30 Kyläkoulun käyttäjien odotukset. Kokemuksia ja käyttöä hankaloittavia asioita.

Kyläaktiivi Reijo Kahelin, Eräjärven Kehittämisyhdistys ry.

13:30-13:45 Kansalaisopiston toimintamahdollisuudet maaseudulla.

Rehtori Leea Keto, Järviseudun opisto

Keskustelua ja kommentointia

14:10 Kahvitauko

14:30-14:45 Pienkouluraportin kertomaa.

Maaseutukehittäjä Peter Backa, Svenska Studiecentralen, Vaasa

14:45-15:10 Pieni kyläkoulu oppimisympäristönä - arviointi- ja tutkimustiedonnäkökulma.

Pääsuunnittelija KT dos. Esko Korkeakoski, Koulutuksen arviointineuvosto, Jyväskylä.

Keskustelua ja kommentointia

15:40-16:00 Yhteenveto päivän teemasta. Taina Peltonen

Myös juuria tarvitaan

2008-02-21T19:50:00.000+02:00

Tulevaisuuden ennustaminen on tärkeää myös opetuksessa ja sen kehittämisessä. Muutoksista kertovien merkkien ja signaalien tulkitsemista tarvitaan. Vaaditaan sopeutumista uudenlaisiin ongelmiin kuten vaikkapa suuruuden ideologiaan, erilaisiin oppijoihin, ei-yhteisöllisyyteen, turvattomuuteen ja tuntemattomiin uhkiin. Opetuksen kehittäjillä on oltava siis vahvaa näkemystä, mutta myös ennakkoluulotonta avarakatseisuutta ympärilleen.

Uutta ei voi luoda tuntematta vanhaa ja ymmärtämättä juuriaan tai historiaansa. Nykyisyydessä tai menneessä voi olla paljon hyvää. On otettava opiksi, kierrätettävä, arvioitava ja käytettävä uudelleen myös se, mitä jotkut ovat tehneet toisin ja mistä on uskallettu olla eri mieltä.

Aiheeseen liittyen löysin Matti Hellströmin blogista Peter Johnsonin artikkeliluonnokseen perustuvan tekstikappaleen "Ei hurahdeta", johon linkki tässä. Kyseisen ajatuksen on tuonut ilmi alunperin Andy Hargreaves.

ILON PEDAGOGIIKKA - VAARALLISTA NAUTITTAVAKSI?

2008-02-12T12:30:00.000+02:00

Ilmestynyt TUTKIVA OPETTAJA-sarjassa 1/2008.
-----------------------------------------------------------------

Juha Juurikkalan raportin
"ILON PEDAGOGIIKKA. KOHTI NYKYAIKAISTA KOULUA"
julkistamistilaisuus Jyväskylän yliopisto,
Vanha Norssi sali X241, 15.2.08 klo 13.30.

Juurikkalan teos tuo keskusteluun uuden, entistä syvemmänyhteiskunnallisen näkökulman koululaitoksen perimmäisestä tehtävästä paitsi tiedon ja sivistyksen jakajana, myös nuorten hyväksymisestä ja ottamisesta yhteiskunnan täysvaltaisiksi jäseniksi.

Teos kertoo myös siitä, mitä suomalainen peruskoulu ansaitsee, miten jatkuvasti paisuvat oppilashuollolliset ja taloudelliset ongelmat saadaan hallintaan ja miten koko koulun kehitys saadaan käännetyksi myönteiselle uralle. Ei siihen mitään taikatemppua vaadita.

Kaiken keskipiste on ihminen, oppija, koululainen, lapsi. Otetaan vain käyttöön jo olemassa oleva psykologinen ja kasvatustieteellinen tietämys ja palautetaan mieliin se, miksi koululaitos on alkujaan luotu. Kun koulun käytännöt muutetaan lapsilähtöisiksi, koululaisesta tulee oman koulunkäyntinsä subjekti ja lapsen luontainen uteliaisuus ja oppimisen halu osoittautuvat sellaisiksi voimiksi, että kaikki muu hyvä ja kaunis saadaan kuin sivutuotteena, ilman suunnattomia ylimääräisiä ponnistuksia. Ilman minkäänlaisia taloudellisia lisäresursseja. Ei kuitenkaan ilman hikeä ja kyyneleitä.

Teoksessa kerrotaan sellaisesta prosessista, joka on toteutettu vuosien kuluessa suomalaisessa peruskoulussa ja joka on vaatinut valtavasti työtä; uskoa ja voimaa, taistelua, keskustelua ja yhteistyötä. Se voi onnistua kaikista ennakkoluuloista, peloista ja vastustuksesta huolimatta, kaikkien lakien, asetusten ja säädösten puitteissa. Suomalaisten opettajien tekemänä, suomalaisten koululaisten kanssa yhdessä.

Juurikkala vaatii julkaisussaan arvovallankumousta. Koulussa on monia piintyneitä asioita ja asenteita, jotka täytyy muuttaa. On tiukkaan pesiytyneitä käsityksiä ja totuuksia, jotka todellisuudessa ovat vain uskomuksia tai suoranaisia valheita. Sellaisten tonkiminen ja kyseenalaiseksi asettaminen saattaa pakottaa lukijan huomaamaan uskoneensa vääriin asioihin. Sellainen tekee mistä tahansa kirjasta vaarallisen.

Tervetuloa tiedotustilaisuuteen!

Yhteydenotot

Juha Juurikkala tai Eira Korpinen
p. 040 581 9057 p. 0400 850411

Kotiperuskoulu

2008-02-04T20:15:00.000+02:00

Kotiperuskoulun omien nettisivujen mukaan "Kotiperuskoulu on ulkomailla asuvien suomalaislasten ja -nuorten oma koulu, jossa voi opiskella Suomen peruskouluaineita kaikkialla maailmassa. Kotiperuskoulussa lasten äidinkielen taidot eivät pääse ruostumaan! Äidinkielen ja kirjallisuuden lisäksi Kotiperuskoulussa voi opiskella kaikkia peruskoulun lukuaineita."

"Ulkosuomalaisten lasten kotiperuskoulu saa valtionavustusta Opetushallitukselta. Oppilaita on jo yli 500 noin 70 eri maassa. Ota Sinäkin Kotiperuskoulu mukaan maailmalle!"

Kotiperuskoulussa voidaan tarvittaessa opiskella kaikkia lukuaineita ja oppilas voi edetä omaa tahtiaan. Koulusta saa opiskeluoppaan, etätehtävät ja tiettyjä lisämateriaaleja. Koulussa on omat yhdysopettajat, jotka tarkistavat tehtävät, neuvovat ja antavat palautetta. Koulun käytössä on myös verkko-oppimisympäristö. Tarvittavat oppikirjat voidaan tilata Kotiperuskoulusta.

---

Voisiko hienoa ajatusta soveltaa jotenkin laajemmasti? Myöskin kotimaassa olevien lasten osalta. Vaikkapa kotikoulujen, pitkäaikaissairaiden lasten tms. erityisasemassa olevien lasten koulunkäyntiä tukevana oppimisympäristönä.

Mielenkiintoisia koululinkkejä maailmalle

2008-01-28T20:20:00.000+02:00

Englantia tavaavalle Internetin maailma on pullollaan mielenkiintoisia linkkejä koskien pieniä kouluja, lähikouluja, koulutaisteluita, koulukeskusteluja ja erilaisia koulutukseen liittyviä aatteellisia organisaatioita.

Maailman merillä on huomioitava se, että esimerkiksi amerikkalaisilla sivustoilla lähestymistapa koulukysymyksiin on hieman erilainen kuin meillä täällä Suomessa. Pääosaa keskusteluissa näyttelevät eri koulujen oppimistulosten (koulukohtaisten pisteiden ja arvosanojen) vertailu toisiinsa. Lisäksi amerikkalaisten käsite "pieni koulu" on sekin sanoisinko hieman suurempi kuin meillä. Ihan niinkuin itse maakin lienee vähän toista kokoluokkaa.

Tässä lukuisasta tarjonnasta muutama linkkivinkki:

Rethinging schools -järjestö edistää ajattelevaa, humanistista sekä kyseenalaistavaa koulutusta. Omien sanojensa mukaan: "Rethinking Schools believes that classrooms can be places of hope, where students and teachers gain glimpses of the kind of society we could live in and where students learn the academic and critical skills needed to make that vision a reality."
Kyseisen organisaation sivuilla on monenlaista aineistoa; vaikkapa pienistä kouluista täällä.

---

Northwest Regional Educational Laboratory (NWREL) tarjoaa tutkimuksiin pohjautuvaa tietoa, teknistä konsultointia sekä koulutusta tavoitteena oppimismenetelmien ja -tulosten kehittäminen. Itse he sanovat sivuillaan näin: "At NWREL, we work to make a difference in students' lives and those who support their learning. As a private nonprofit, we measure our progress in the success of teachers and learners who put our research and training to work."

Heidän sivuiltaan löytyi jo vanha (1996), mutta lainauksiltaan osuva artikkeli otsikolla: "School Size, School Climate, and Student Performance". Artikkeli täällä.

---

Small Schools Project (SSP) perustettiin vuonna 2000 tekemään pr-työtä pienten koulujen ideologian puolesta sekä kehittämään pieniä kouluja. Small School Project on osa Coalition of Essential Schools Northwest Center järjestöä.

Sivuillaan he kertovat itsestään mm. seuraavasti: "We offer a range of services, including school and district coaching and professional development activities for educators and administrators. We publish a variety of publications about small schools and hands-on tools to use in the classroom, school, and community."

Nettisivujen aineistojen perusteella pieniä kouluja käsitellään tosin pääosin lukiotason (High school) opetuksen kannalta.

---

Seuraavaksi linkkivinkki meneillään olevaan koulutaisteluun, jota käydään Ventura County nimisessä paikassa Kaliforniassa. Siellä etsittiin alunperin n. 20 olemassa olevan koulun joukosta parhaiten lakkautukseen sopivia pieniä alakouluja ns. blind scoring system menetelmällä (täysin vapaasti suomennettuna: sokeana pisteytys järjestelmällä).

Paikallisessa VenturaCountyStar -lehdessä löytyy uutisia ja mielipiteitä tunteita kuumentavasta aiheesta, eli mikä tai mitkä koulut lakkautetaan. Uutisten kommenteissa on runsaasti jutun juurta koskien vaikkapa eri koulujen pisteytystä, koulujen murhatilastoja tai paikallista aktiivista kouluihin liittyvää kansalaiskeskustelua koskien.

Tässä 16.1 julkaistu uutinen "Conejo board lists schools for possible closure"

Tässä 17.1 julkaistu uutinen "School closure list narrowed to 8"

Tässä 19.1 julkaistu uutinen "Maple School parents voice frustration"

Tässä 23.1 julkaistu uutinen "District postpones closure decisions"

Uutisointi varmasti jatkuu kyseisen lehden nettisivuilla.

Tässä erään oppilaan äidin vastarintablogi koulujen lakkautukseen liittyen otsikolla "Save Conejo Valley Schools"

---

Lopuksi hieman sanastoa, jota jouduin itsekin opetella surffaillessani maailmalla. Vaikkapa kyseisiä hakusanoja käyttämällä pääset tutustumaan tarjontaan tarkemmin.

Lähikoulu = neighbourhood school

Pieni koulu = small school

Pienet oppimisympäristöt = small learning communities

Peruskoulu = primary school

Alakoulu = elementary school

Koulun sulkeminen = school closure

Kyläkouluseminaari Konnevedellä

2008-01-22T18:26:00.000+02:00

Konnevedellä järjestetään oheinen seminaari 26.1.2008:

KYLÄKOULUSEMINAARI KONNEVEDELLÄ
26.1.2008 KLO 11.00-15.00
Konnevesi-sali, kunnantalo

Luennoitsijat:
Eira Korpinen, kasv.tieteen professori, JYO
Kari Lehtola, siv.toim.tarkastaja, Itä-Suomen LH (yks.henkilönä)
Aila Paloniemi, kansanedustaja, Opetushall. johtokunnan pj
Taina Peltonen, KT, Suomen Lähikoulut ry:n puh.joht

Aiheina mm.
”Lähikoulu lähellä kotia”
”Yhdessä kyläkouluja kehittämään-koulu kulttuuri-ja palvelukeskuksena”
”Lasten perusoikeuksia ja hyvinvointia poljetaan surutta”
”Voidaanko koulussa hyvin vai huonosti?”

Luentojen jälkeen paneelikeskustelu, johon kaikki luennoitsijat osallistuvat. Mahdollisuus yleisökysymyksiin ja keskusteluun ajankohtaisesta ja tärkeästä aiheesta.

Kahvitarjoilu

Tervetuloa!
Järj. Konneveden Kyläyhdistykset

Tapahtumaa tukemassa myös:
Konneveden Osuuspankki

Konneveden kunta

Opettaja lehden artikkeli aiheesta "Väärinymmärretty yhdysluokka"

2008-01-10T19:59:00.000+02:00

Opettaja -lehdestä löytyy mielenkiintoinen artikkeli yhdysluokkaopetuksesta otsikolla "Väärinymmärretty yhdysluokka".

Artikkelissa todetaan Suomen opettajankoulutuksen opetustarjonnan pienkoulupedagogiikassa ja yhdysluokkaopetuksessa heikentyneen viimeisen kymmenen vuoden ajan. Joissakin laitoksissa tätä pedagogista opetusta ei ole tarjolla enää ollenkaan.

Lainaus artikkelista:

"Yhdysluokkaopetusta tutkinut professori Esko Kalaoja Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksiköstä huomauttaa kuitenkin, etteivät yhdysluokat ja eri-ikäisopetus ole mitään katoavaa kansanperinnettä. Monessa maassa yhdysluokkia perustetaan tarkoituksella.

– Tilastojen mukaan 30 prosenttia maailman koululuokista on yhdysluokkia. Yhdysvalloissa koko Kentuckyn osavaltion perusopetus on järjestetty eri-ikäisopetuksena. Klassisten vaihtoehtopedagogien mielestä se onkin ainoa oikea opetusmuoto, Kalaoja sanoo.

Varsinkin multiage-pedagogiikka herättää kiinnostusta eri puolilla maailmaa. Siinä luokkarajat osittain häipyvät ja eri-ikäiset oppilaat voivat edetä oman kehitystasonsa mukaan, edistyneimmät ylemmän ja hitaammat alemman ikäryhmän mukaisesti.

Yhdysluokkaa ja erillisluokkaa käyneiden oppilaiden tiedollisessa tasossa ei yläkouluun siirryttäessä ole eroa, mutta sosiaalisissa taidoissa yhdysluokkien kasvatit ovat usein edellä. He ovat myös opetustilanteissa itsenäisempiä ja omatoimisempia, koska ovat tottuneet siihen, ettei opettaja ole koko ajan vieressä vahtimassa.
– Toivoisinkin, että niin opettajankoulutuksessa kuin täydennyskoulutuksessakin muistettaisiin, että eri-ikäisopetus on arvokas opetusmuoto ja yhdysluokat osa meidän koulukulttuuriamme, Kalaoja esittää."

Artikkelin mukaan yhdysluokka/moniluokkaopetusta löytyy myös kyläkoulujen ja maaseudun ulkopuolelta Helsingistä:

"Helsingin Jollas ei ole syrjäkylä, siellä eri-ikäiset oppilaat on koottu samoihin luokkiin opettajien toiveesta.

Poikkilaakson ala-asteen apulaisrehtori, luokanopettaja Kirsi-Maria Korhonen korostaa, ettei kyse ole perinteisistä yhdysluokista, joissa opettaja on yksinään vastuussa kahden tai useamman ikäluokan opetuksesta. 260 oppilaan Poikkilaaksossa opettajat tekevät työtä tiimeissä. Korhonen vastaa kolmen kollegansa kanssa 4.–5.-luokkien opetuksesta."

Saman artikkelin mukaan kyläkoulut eivät ole kadonneet, vaan tilastokeskuksen oppilaitosrekisterin mukaan (vuonna 2006) 28%:a peruskouluista oli alle 50 oppilaan kouluja ja 5%:a peruskouluista oli yli 500 oppilaan kouluja.

Opettaja -lehden kirjoitus loppuu seuraavasti:

"Yhdysluokkia on siis yhä ja tullee olemaankin. Pienten koulujen lakkauttamisessakin luulisi jonkun rajan tulevan vastaan näin harvaanasutussa maassa."

Kannattaa lukea kokonaisuudessaan; suora linkki Opettaja -lehden artikkeliin tässä.

Suomen koulujärjestelmä vuonna 2020

2007-12-31T16:55:00.000+02:00

Kirjoittaja: Auli Kluukeri

- Lakkautettuja alakouluja on 1300 kappaletta viimeisten 13 vuoden aikana. Toimivia kouluja on jäljellä n. 2000 kappaletta (vuonna 2006 kouluja oli n. 3400 kappaletta).

- Keskimäärin oppilaita jokaisessa alakoulussa on 400 (vuonna 2006 oppilaita per koulu oli n. 170 päätä).

- Toimivat alakoulut sijaitsevat ainoastaan kaupungeissa, joita on jäjellä 40 kappaletta. Kuntaliitosten ja rationalisointien myötä kaikki kunnat, jotka eivät ole kaupunkeja, on lakkautettu (vuonna 2006 kuntia oli n. 415 kappaletta, joista kaupunkeja n. 115 kappaletta).

- Perusopetuksen keskimääräinen luokkakoko lähentelee 30 lasta per opettaja.

- Maaseutulähiöissä keskimääräisen koulumatkan pituus 7-12 vuotiailla lapsilla on 30 km yhteen suuntaan ja keskimääräinen koulupäivän pituus odotustunteineen 7-9 vuotiailla 6 tuntia ja 10-12 vuotiailla 8 tuntia (eli aikuisen työpäivän mitta).

- Erillisiä ja eriytettyjä erityisopetuskouluja perustetaan n. 20 kappaleen vuosivauhdilla ympäri maata koko ajan kasvavan tarpeen vuoksi. Näihin kouluihin osoitetaan kaikki erilaiset oppijat, jotka eivät sovi joukkoon.

- Koulupsykologeista, koulunkäyntiavustajista ja erityisopettajista on huutava pula. Opettajien sairaslomat ovat maamme huipputasoa.

---

Koulutoimen osalta Suomen kaupungit ja opetushallitus harkitsevat:

- Uusia jättiläismäisiä 1000 oppilaan peruskouluja, koska ne tuovat kaupungeille vaadittavia kustannussäästöjä hyvinkin lyhyellä aikavälillä

- Yksiluokkaopetuksen muuttamista yhden ikäluokan hajautetuksi moniluokkaopetukseksi, koska lapsen etujen ja opettajan keskittymiskyvyn kannalta on helpompi opettaa saman ikäluokan oppilaita 3:n eri osaamistason luokissa.

- Perusopetuksen ja siitä aiheutuvien huolien ulkoistusta kilpailukykyiseen hintaan palveluntarjoajille.

---

Terveyttä, jaksamista, voimia ja onnen hetkiä siroteltuna taas ensi vuoden 2008 poluille kaikkiin kouluihin, kaikille opettajille, kaikille lapsille, vanhemmille ja lasten kanssa työtä tekeville. Koulupolun varrella oleville.

Homehaitta helppo tie poistaa pieni koulu kartalta - Kauhavan Orava

2007-12-15T14:40:00.000+02:00

Kauhavalla Oravan koulun toiminta on päätetty 19.11.2007 kunnanhallituksen kokouksessa siirtää Ylikylän koululle homevaurion vuoksi. Koulu on asetettu käyttökieltoon 1.1.2008 alkaen kunnes vauriot on korjattu asianmukaisesti. Toiminta siirtyy Ylikylän koululle kevään 2008 ajaksi.

Samantien kaupunginhallitus on ajatellut poistaa ongelman olemassaolon lopullisesti. Ote hallituksen pöytäkirjasta, joka kokonaisuudessaan täällä:

"Kaupunginjohtajan esitys: Koska Oravan koulun koulukiinteistön kosteus- ja homevaurioista aiheutuu vakava terveyshaitta, kuten tarkastuspöytäkirjasta ilmenee, päättää kaupunginhallitus, että Oravan koulun toiminta siirretään viimeistään 1.1.2008 lukien Ylikylän koulun yhteyteen. Näiden syiden vuoksi ja ottaen huomioon myös koulun alhainen oppilasmäärä koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2008 lukien. Koulun lakkauttaminen tulee koululautakunnan valmistelun jälkeen kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston päätettäväksi myöhemmin.

Kaupunginhallitus antaa koululautakunnan tehtäväksi ryhtyä välittömästi kaikkiin niihin toimenpiteisiin, joihin edellä mainittu päätös antaa aihetta."

Kaupunginhallitusta päivää myöhemmin 20.11.2007 istunut koulutuslautakunta käsittely kokouksessaan ainoastaan akuuttia oppilaiden siirtoa. Koulutuslautakunnan pöytäkirja täällä.

---

Myöskin oppilasmääriltään suurissa kouluissa on todettu homehaittoja, jotka vaativat nopeita toimenpiteitä. Näiden koulujen ovia ei ole naulattu kiinni homehaittoihin vedoten. Niissä on jopa istutettu haittojen olemassaolo tietäen sekä lapsia, että opettajia. Joten terveystarkastajalle kiitos nopeasta toiminnasta.

Kannattaisikohan Kauhavalla aivan aluksi selvittää koulun korjauskustannukset, tuleva koulun oppilasennuste, koulun korjauksen yhteistyömahdollisuudet eri tahojen kanssa sekä lähteä siitä, että puuta ja rakennustarvikkeita saa kyllä kaupasta.

Kuntaliitos ja pienten koulujen turvatakuut

2007-12-12T19:45:00.000+02:00

Kirjoittaja: Risto Ikonen, Joensuu

Harmaapartaiässä erehdyin lähtemään mukaan kunnalliseen päätöksentekoon. Mielenkiintoinen kokemus, sillä jouduinhan nyt ihan tosissaan miettimään, miten mm. pienten koulujen kysymykseen voisi löytyä eri osapuolia tyydyttävä ratkaisu.

Tähän saakka menestys on ollut olematonta vaatimattomampaa. Usko lakkautusten välttämättömyyteen istuu syvällä keskeisten kuntapäättäjien ja virkamiesten mielissä. Välillä tuntuu siltä, että viimeisten vuosikymmenten huima kehitys viestintäteknologian alalla on jäänyt joiltakin tykkänään huomaamatta.

Koulukiistoissa on syytä huomata eräs tärkeä seikka: lakkautuspäätösten puolustajat uskovat ihan tosissaan tekevänsä juuri sen ainoan oikean ratkaisun. Siksi päätöstä vastustava saa kuulla syyllistyvänsä asian politisointiin (näin totesi nuori va. kunnanjohtaja). Näin voi sanoa vain ihminen, joka luulee perustavansa päätöksensä pelkästään kylmään järkeilyyn.

Tuollaista yhden totuuden ajattelua ei pidä hyväksyä, sillä lakkautuspäätökset ovat aina myös poliittisia päätöksiä. Niinpä täällä Pohjois-Karjalassakin on kuntia, joissa kaikki kyläkoulut on lakkautettu. Sitten löytyy kunta, jossa on päätetty, että kyläkoulu jatkaa toimintaansa jo oppilasmäärä on 20 tai enemmän. Tästä huolimatta kyseinen kunta on yksi vakavaraisimmista.

Pidän erittäin ongelmallisena sitä, ettei lähipalvelun jatkuvuudelle ole asetettu minkäänlaisia turvatakuita. Nytkin täällä ollaan lakkauttamassa koulua, jossa on lähes 60 oppilasta. Näistä suurin osa kulkee koulumatkansa omin jaloin.

Tarvittaisiin uudenlaista kuntasopimusta, jolla luotaisiin pelisäännöt lähipalvelujen järjestämiselle. Helpoimmin tämä onnistuu kuntaliitosneuvottelujen yhteydessä. Tai onnistuu, jos on onnistuakseen.

Oheinen muistio liittyy täällä käytyihin kuntaliitosneuvotteluihin syksyllä 2007. Yritin osaltani vaikuttaa siihen, että sopimukseen olisi kirjattu selkeät toimintaperiaatteet koskien pieniä kouluja. Järjestimme tarkoitusta varten yleisötilaisuuden, tosin aivan liian myöhään. Sopimuspaperi oli jo ehditty saattaa lopulliseen muotoonsa (ks. linkki ohessa). http://www.jns.fi/Resource.phx/sivut/sivut-jyty/viisikuntaa/poytakirjat.htx

Myöhäsyntyinen yrityksemme vaikuttaa neuvotteluihin tulkittiin yritykseksi hankkia itsellemme poliittista myötätuntoa. Olimme kuulemma politikoineet asialla. Jotta voitte välttyä vastaavanlaisilta syytöksiltä, toimikaa ajoissa ja ennen kaikkea oma-aloitteisesti. Odotimme turhaan, että asian tiimoilta olisi järjestetty kansalaisten kuulemistilaisuuksia. Näin toki tapahtuikin mutta vasta sitten, kun sopimustekstiin ei voinut tehdä muutoksia.

Ohessa muistiomme, joka jäi siis täydelliseksi suutariksi. Jätin paikalleen edustamani yhdistyksen nimen.

Risto Ikonen, Joensuu

---

Muistio, Joensuun Seudun Vihreät ry.

Kuntaliitossopimukseen liitettävä kylien turvatakuu

Laadittu 9.10.2007 Joensuun kaupunginkirjaston Muikku-salissa käydyn keskustelun pohjalta.

Perusteluosa:

Meneillään olevan kuntien yhdistymisselvityksen ja mahdollisen kuntaliitoksen tarkoituksena on kehittää Joensuun seudusta kilpailukykyinen, yrityksiä ja asukkaita puoleensavetävä alue, jossa toimintoja järkeistämällä ja hallintokuluissa säästämällä pystytään takaamaan asukkaille hyvät palvelut. Kaupunkialueen yhdistäminen kirkonkylien, kylien ja haja-asutuksen kanssa luo erittäin monipuoliset asumis-, kulttuuri-, opiskelu-, työ- ja virkistäytymismahdollisuudet. Mielestämme kylät ovat avainasemassa houkuttelevina tulomuuttopisteinä.

Liitossopimuksessa on astuttava kuntavetoisessa aluepolitiikassa uuteen aikakauteen. Pitäjärajojen poistuttaessa on hylättävä linja, jossa etusijalla oli kuntakeskuksen kehittäminen. Uuden suurkunnan on otettava vakavasti sille kuuluva velvoite vastata alueensa kehitysmahdollisuuksien kaikenpuolisesta hyödyntämisestä. Siksi liitossopimuksessa on sovittava myös kylien tulevaisuutta linjaavista toiminnallisista reunaehdoista.

Lähtökohtana on oltava paikallisen oma-aloitteisuuden ja yritteliään toiminnan kannustaminen. Kylissä piilevää kehityspotentiaalia on ruokittava aluepoliittisin toimenpitein. Näistä tärkein liittyy kunnallisen palvelutarjonnan kulmakiveen, perusopetukseen.

Hajautettu kouluverkko tukee oppilaiden omaehtoista liikuntaa. Koulun lakkauttaminen merkitsee aina sitä, että 100 % oppilaista siirtyy koulukuljetusten käyttäjiksi. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna kyläkoulujen turvatakuu vähentää kunnan koulukuljetusmenoja merkittävästi ohjatessaan tulomuuttoa ensisijaisesti toimivien koulujen tuntumaan.

Keskitetty koulumalli ei passivoi vain oppilaita. Myös kylien aktiivisuus elää ja kuolee kylän oman koulun myötä. Näin on ollut ennen ja näin on nyt. Koulunsa puolesta toimiva aktiivinen kyläyhteisö luo myönteisen kehityskierteen. Usko omien toimenpiteiden vaikuttavuuteen heijastuu mitä luultavimmin myös talouden alalle.

On tiedostettava, että oppilaiden oppiminen on vain yksi kouluverkoston tuotoksista. Vähintään yhtä tärkeä on se yhteiskunnallisen toimeliaisuuden henki, jota koulu ympäristössään synnyttää. Kyläkoulut lisää myös alueen houkuttelevuutta mahdollisten tulomuuttajien silmissä.

Paikallista yritteliäisyyttä ja kekseliäisyyttä ei pidä tieten tahtoen tukahduttaa. Taajamien tyhjät koululuokat eivät missään tilanteessa saa olla syy kyläkoulujen lakkauttamiseen.

Ehdotusosa:

Kyläläisten on voitava vaikuttaa tärkeimmän palvelunsa jatkuvuuteen. Siksi liitossopimuksessa on asetettava selkeät kriteerit, joiden perusteella koulujen jatkosta tai lakkauttamisesta päätetään. Näitä ovat:

1. Jos koulun oppilaskohtaiset kustannukset eivät merkittävästi poikkea kunnan muiden koulujen kustannuksista, koulua ei pidä ilman kyläläisten suostumusta lakkauttaa.

2. Vaikka oppilaskohtaiset kustannukset olisivat korkeammat kuin kunnan muissa kouluissa, kyläläisillä on oltava mahdollisuus esittää vaihtoehtoja kulurakenteen korjaamiseksi. Koulua ei ylipäätään koskaan pidä lakkauttaa ilman että kyläläisille on annettu mahdollisuus etsiä vaihtoehtoisia ratkaisuja.

3. Säilytettävän koulun oppilasmäärän alaraja on 25 oppilasta. Jos oppilasmäärä laskee alle minimirajan, seuraa kolme armovuotta. Jos oppilasmäärä ei ole noussut yli minimirajan, koulu voidaan lakkauttaa, ellei jatkamiselle voida osoittaa erityistä syytä.

4. Koulun jatkamisesta päätettäessä puoltavia tekijöitä voivat olla muun muassa: - kylän tonttitarjonta, - infrastruktuuri (vesijohto ja viemäröinti; joukkoliikenneyhteydet), - palvelutarjonta (kauppa, posti, majoituspalvelut, kyläapulaiset, käsityöläisyritykset), - kyläläisten valmius osallistua koulukiinteistön ylläpitoon ja hallinnointiin, - mahdollisuus, että kyläkouluun saadaan oppilaita naapurikunnan puolelta yhteisesti sovittavin pelisäännöin.

5. Tarpeen tullen oppilaskyytejä on voitava järjestää keskuksista kylien suuntaan. Näin varsinkin tilanteessa, jossa keskuksen koulujen luokkakoot lähenevät sallittua ylärajaa.

Koulutuksesta säästäminen tiensä päässä

2007-12-09T18:20:00.000+02:00

Kirjoittaja: Kasvatustieteen professori Eira Korpinen

Saamme jatkuvasti lukea uutisia koulujen lakkauttamisista.
Kunnan virkamiehet ja päättäjät etsivät edelleen säästöjä pienten lasten koulujen lopettamisesta, mikä vaikuttaa järjettömältä, kun samalla yritetään vakuuttaa kunnan dynaamisuutta, kehitysuskoa ja houkutellaan lapsiperheitä maallemuuttoon.

Lapset ja nuoret ovat kaikkien kuntien ja koko Suomen tulevaisuuden tekijöitä. Turhaan ei sanota, että he ovat tulevaisuuden toivo. Erityisesti maaseutukunnissa juuri lapsiperheet turvaavat myös kunnan talouden vakaan kehityksen.

Perheiden kannalta tärkein kunnallinen palvelu on lasten ja nuorten koulutus, josta on säästetty 15 vuoden ajan enemmän kuin mistään muusta palvelusta.

Kylissä koulu palvelee kaikkia asukkaita. Koulun säilyttämisen kriteerinä ei pidä enää käyttää oppilasmäärää, vaan koulun merkitystä on tarkasteltava kaikille asukkaille palvelujen tarjoajana, joka tuottaa hyvinvointia. Kyläläisten talkootyöllä on myös taloudellista merkitystä. "Seinistä säästämiselle" ei löydy katetta.

On ollut hyvin lyhytnäköistä heikentää koulupalveluja lopettamalla esim. kyläkouluja. Säästöjen etsiminen koulujen lopettamisesta on osoittautunut nyt jo virheeksi, sillä koulutuksen kustannukset ovat päin vastoin nousseet. Tämän tilastot jo osoittavat. Parempia säästökohteita kunnissa löytyy mm. energiaratkaisuissa.

On jo kiireesti lähdettävä kehittämään kylä- ja lähikouluja. On etsittävä joustavia ratkaisuja, joissa otetaan huomioon paikalliset olosuhteet. Myös yksiopettajainen koulu voi olla hyvin toimiva ratkaisu. Sitä voidaan tukea verkostoitumalla muiden koulujen ja ympäristön kanssa. Elämme keskellä tietoyhteiskuntaa ja maailmankylää, jossa tieto on yhä useamman ulottuvilla, mutta ihmisen yhteisöllisyyden ja huolenpidon tarvetta voi tyydyttää vain toinen ihminen.

Juuri tätä ydintehtävää koulu opettajineen, muine aikuisine ja oppilaineen palvelee. Mikään ei voi korvata opettajaa. Koulu olisi yhä useammin monitoimi-, tieto-, kulttuuri- ja palvelukeskus; kaikenikäisten yhteisen toiminnan, tekemisen ja tapaamisen foorumi.

Tutkimustiedon puutteen takia emme vielä tiedä, mitä lasten kannalta merkitsee se, että heidät kiskaistaan juuriltaan; särjetään turvallinen kouluyhteisö ja kyyditään muualle. Pitkät koulumatkat syövät lasten vapaa-aikaa ja vaikuttavat lasten fyysiseen kuntoon sekä terveyteen ja kasvuun.

Kylä- ja lähikoulun lopettaminen tai säilyttäminen on konkreettinen viesti siitä, mikä on päättäjien arvojärjestys;ovatko lapset tärkeitä kunnallisille päättäjille.

Vastuu koulujen lopettamispäätöksistä kuuluu aina luottamushenkilöille, vaikka myös virkamiehet tekevät esityksensä virkavastuulla. Se merkitsee mm. sitä, että lakkautusesitysten tulee perustua oikeisiin tietoihin ja laskelmiin ja ihmisiä on kuultava. Nyt onkin jo alettu kysellä, onko säästöjä todella syntynyt ja miten ne ovat muodostuneet?

Tarvitsemme kipeästi päättäjiä, joiden sanat konkretisoituvat tekoina. Se tuo luottamusta poliittiseen järjestelmään ja vakautta kansalaisyhteiskuntaan.

Lasten ja nuorten kouluviihtyvyyteen haetaan ratkaisuja. Lapset kaipaavat enemmän yhteisöllisyyden kokemuksia, jotka luovat turvaa heidän elämäänsä. On kyse lasten ja nuorten kasvun, oppimisen sekä identiteetin tukemisesta.

Me aikuiset, päättäjät, opettajat ja muut asiantuntijat, olemme vastuussa lapsista ja nuorista; meidän tehtävämme on turvata heille paras mahdollinen kasvuympäristö. Tähän tehtävään sitoutuneita aikuisia kaivataan enemmän kuin koskaan. Samalla rakennamme hyvää yhteiskuntaa ja turvattua vanhuutta itsellemme.

Eira Korpinen
Kasvatustieteen, erityisesti opettajankoulutuksen, professori
Ilon pedagogiikkaa etsimässä -hankkeen tieteellinen johtaja

Itsenäinen Suomi 90 vuotta - koululaitos jo noin 150 vuotta - Arvovalintoja kaikki tyyni

2007-12-06T09:00:00.000+02:00

Kirjoittaja: Auli Kluukeri

Isänmaani Suomi on pieni, joustava ja omalla jurolla tavallansa yhteisöllinen maa. Se sijaitsee suotuisten olosuhteiden vallitsemassa suojaisessa maankolkassa, pienen ja pippurisen kansan asuttamana, oman ainutlaatuisen kansantarinansa ja kulttuurinsa elävöittämänä. En usko, että minulla ja sinulla olisi tätä Isänmaata ja Äidinkieltä ilman sodanaikaisten ihmisten arvovalintoja ja vakaumusta siihen, että he haluavat puolustaa omaa identiteettiään, yhteisöään ja juuriaan. Sotakäskyistä riippumatta.

Vanhojen pyhä-, rippi- ja kiertokoulujärjestelmien jälkeinen Suomen koululaitos on itsenäistä isänmaataan huomattavasti vanhempi. Kansakoulu sai Suomessa alkunsa jo 1800-luvun puolenvälin jälkeen, viimeisenä pohjoismaista. Varsinainen oppivelvollisuuslaki syntyi 1921, jolloin kuusivuotinen kansakoulu säädettiin kaikille pakolliseksi. Korkeammasta yleisestä sivistystasosta huolehtivat oppikoulut. Peruskoulujärjestelmään siirtyminen aloitettiin vuonna 1970. [lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Peruskoulu]

Erityisesti maaseudulla kansakoulun aikaisten koulujen ja koulurakennusten syntymisen mahdollistivat paikalliset kuntalaiset ja kyläläiset. Päätös omasta koulusta tehtiin kunta- tai kyläkokouksissa. Koulurakennuksia rakennettiin talkoilla ja rakennustarvikkeita sekä tontteja lahjoitettiin kyläläisten ja maanomistajien taholta. Kansakoulujen perustamista seurasi usein kylien yhdistymistoiminnan vilkastuminen ja kyläläisten poliittinen järjestäytyminen. [lähde: Päivi Lipponen: Kansakouluhanke valtion, kunnan ja kyläyhteisöjen vallanjaon haasteena https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/3764/kansakou.pdf?sequence=1]

---

Suomen alakoulujen historiaa ja infrastruktuuria ei tehty rahalla. Rahaa ei ollut käytettävissä kunnilla, yhteisöillä tai yksityisillä ihmisillä. Perusta Suomen kattavalle ja tasavertaiselle alakouluverkostolle luotiin pääosin talkoohengellä, yhteisöllisyydellä, sisulla sekä kovia kokeneiden ihmisten haaveiden ja asioiden arvotusten voimalla. Ihmisten, jotka halusivat lapsilleen ja tuleville sukupolville jotakin parempaa, hyvää ja kaunista.

---

Kaukaa tuosta ajasta on tultu tähän hetkeen. Oppimistulokset ovat loistavia. Suomi nappasi taas kerran PISA-ennätyksen ja 90-vuotias Suomi sai opetusministeri Sari Sarkomaan sanoin parhaaksi syntymäpäivälahjakseen ykkössijan 57 maan vertailussa PISA-tutkimuksessa. Kunnia kuulukoon ammattitaitoisille ja motivoituneille opettajille, teknisesti hyvälle koulujärjestelmälle ja opettajankoulutukselle, perheille ja kodeille, päiväkoti- ja esiopetukselle, kulttuurisesti rikkaalle ympäristölle, hyvinvointiyhteiskunnalle sekä erityisesti lapsille ja nuorille itselleen.

PISA-tulokset mittaavat kuitenkin viime kädessä teknistä osaamista, ulkoaoppimista, teoreettista älykkyyttä ja oppimistuloksellisuutta. Nämä tekijät luovat edellytyksiä ja mahdollisuuksia elämää, työtä ja osaamista varten. Tulokset ovat ilman muuta tärkeitä, mutta ne eivät oikeasti kerro kansakunnan lasten ja nuorten onnellisuudesta tai hyvinvoinnista. Ne eivät ole suoraan verrannollisia tasapainoiseen tai turvalliseen matkaan kohti aikuisuutta. Vaikka niin toivoisikin.

Samaan aikaan suomalaiset lapset eivät voi hyvinvointitilastojen mukaan niinkään erinomaisesti. Tilastothan ovat vain teoreettisia mittareita virhe- ja tulkintamarginaaleineen, mutta katsokaamme vanhemmat itseämme silti peilistä. Erityisesti lasten perhe- ja ystävyyssuhteet saavat huonoja pisteitä suomalaisten lasten ja nuorten suusta sanottuna.

---

Kiistattomasti turvallinen ja yhteisöllinen sekä ammattitaitoisilla ja motivoituneilla opettajilla vuorattu koulupolun aloitus on lapsen etujen mukaista kohti hyviä oppimistuloksia sekä suurempia ympyröitä kohti kasvamista.... Kodin jälkeen ja lisäksi.

Tästä voisi kiittää jaksavia, haluavia ja toivoa luovia opettajia. Heitä on kaikissa kouluissa, kaikilla kouluasteilla. He ovat niitä, jotka ovat jääneet mieleemme monesti aikuisuuteen saakka. Tukijana, innostajana, turvana, opastajana ja inspiraation lähteenä. Merkityksellisinä vaikuttajina elämänkaaressamme.

Kiitos.

---

Samaan aikaan rahan ja kustannusten taakse piiloutuen sekä "taloudellisiin syihin perustuen" ollaan viime vuosien ajan oltu romuttamassa tasavertaista sekä tarpeeksi pientä ja yhteisöllistä koulujärjestelmäämme. Kuntapäättäjille suotu itsenäisyys kouluverkon ja koulutuksen järjestämisen osalta ei ole osoittautunut vaatimattoman minäni mielestäni oikeaksi ratkaisuksi.

Asiantuntemusta, avointa mieltä ja arvokeskustelua ei ole ollut nimeksikään. Väärään johtavia taloudellisia tunnuslukuja ja laskelmia sitäkin enemmän. En ole ylpeä koulujärjestelmämme ja verkostomme päätymisestä näihin käsiin tai nuijiin. Ennenkaikkea perusopetukseen liittyvä näköalattomuus sekä opetustoimen rasitteellistaminen ja teollistaminen surettaa. En sure itseni tai lasteni puolesta, suren tulevien sukupolvien tähden.

Voisin hyväksyä sydämessäni kuntien kouluverkkoja koskeneet päätökset, jos niitä olisi edeltänyt todellinen pohdinta, erilaisten tekijöiden arvottaminen, keskustelu sekä oikeat faktat ja tulevaisuuteen liittyvät tietoiset valinnat monen tärkeän tämän ja tuon osalta. Mutta ei.

---

Itsenäisyyspäivänä voisi kysyä itseltään myös seuraavia kysymyksiä:

Mistä rakentuu Suomen valtio?

Vaikkapa suomalaisista ihmisistä.

Kuka omistaa Suomen kunnat?

Ehkäpä kuntien asukkaat.

Ketä varten Suomen koulut ovat olemassa?

Olisivatko ne lapsia varten.

Mihin ihan oikeasti kunnallisen päätöksenteon sekä siihen sisältyvän lasten elämään ja tulevaisuuteen vaikuttavien ratkaisujen tulisi perustua?

Voisivatko ne perustua todelliseen arvokeskusteluun siitä, mihin rahat osoitetaan?

---

Hyviä opettajia ajatellessani mieleeni tulee sama runo kuin koulutoimeen liittyviä päätöksiä tekeviä luottamushenkilöitä ja virkamiehiä ajatellessani:

"Mutta sydämesi,
sydämesi olkoon herkkä
kuulemaan
kaikki äänet
kaikista maista
kaikista roduista
kaikilta rannoilta."

OLAVI PAAVOLAINEN

---

Hyvää itsenäisyyspäivää jokaiselle rannalle "kotosuomeen"!

Kuortaneen Mäyryssä tapahtuu - veronmaksajat äänestävät jaloillaan

2007-12-05T09:40:00.000+02:00

Vuoden 2006 lopussa Kuortaneella kunnanhallitus oli esittänyt Mäyryn koulun lakkautusta, mutta valtuusto oli ottanut asiaan vuoden jatkoajan. 5.11.2007 kunnanhallitus on äänin 5-4 esittänyt uudestaan kyseisen koulun lakkautusta 31.7.2008 alkaen. Linkki kunnanhallituksen pöytäkirjaan tässä (pykälä 281).

Perusteena koulun lakkautukselle on kunnan heikentynyt taloustilanne sekä kunnan vähenevä oppilasmäärä. Lisäksi kh:n pöytäkirjassa todetaan: "Lisäksi muutokset kouluverkossa antavat peruskoululaitoksessa edelleen muita mahdollisuksia tehdä uudistuksia, joilla on kustannuksia pienentäviä vaikutuksia." (?)

Noin 60 mäyryläistä lasta ollaan siirtämässä mm. keskustan Alvarin kouluun, jossa opiskelee ennestään 90 ala-astelaista. Mäyry on Kuortaneen toiseksi suurin ala-aste vajaalla 60 oppilaalla.

Mäyryn asukkaat eivät ole jääneet toimettomiksi, vaan sanomalehti Ilkan 28.11.2007 uutisen mukaan Mäyrystä on uhannut muuttaa pois noin 40 veronmaksajaa, jos koulu lakkautetaan. Tämän seurauksena kunta menettäisi näiden veronmaksajien verotulot ensi vuoden ajalta, vaikka mäyryläiset päättäisivätkin muuttaa takaisin kotikuntaan jo tammikuussa.

Jos verokirjansa siirtää tämän vuoden lopulla (31.12 mennessä) toiseen kuntaan, niin kunnallisvero maksetaan ensi vuoden osalta kyseiseen kuntaan. Vero maksetaan aina siihen kuntaan, jossa henkilö on ollut kirjoilla edellisvuoden viimeisenä päivänä. Sanomalehti Ilkan uutisen mukaan muuton toteutuessa Kuortaneen kunnan veromenetykset valtionapuineen olisivat useiden satojen tuhansien eurojen luokkaa. Mäyryläiset uhkaavat laittaa myös yhteensä 18 oppilasta kouluun Lapuan Lakaluoman koululle. Lapua maksaa yli 20 kilometrin koulukyydit mäyryläisille.

Ilkan uutisessa todetaan myös seuraavasti: "Linjajohtaja Klaus Salonen Etelä-Pohjanmaan verotoimistosta sanoo yksikantaan mäyryläisten aikeista näin: - Suomessa on perustuslaillinen liikkumisen vapaus. Verotuskunta määräytyy edellisen vuoden viimeisen päivän asuinkunnan mukaisesti, Salonen sanoo. Entäs jos mäyryläiset muuttavat takaisin kotikuntaansa heti tammikuussa? - Sellaistahan ihmiselossa sattuu. Ihminen saattaa tulla katumapäälle, Salonen sanoo. Salonen kuitenkin korostaa, että "uudessa kotikunnassa" on oltava asuinpaikkaosoite johon voi muuttaa."

Kuortaneen kunnanvaltuusto päättää asiasta 20.12 pidettävässä talousarviokokouksessa.

Pienkouluraportti, joka pysäytti

2007-12-04T08:00:00.000+02:00

Pieni on paras/Liten är naggande god - pienten koulujen laatu tutkimusten valossa -kouluraportti on ilmestynyt Suomen Kylätoiminta ry:n julkaisemana.

Suomen Kylätoiminta ry:n tiedottaja Ritva Salomaa-Santala on todennut: "Raportin sanoma on selkeä; pieni koulu on monilla mittareilla mitattuna lapselle suurta koulua parempi ja turvallisempi opiskelupaikka ja kasvuympäristö."

Raportti ilmestyy Suomen Kylätoiminta ry:n (SYTY) ensi vuoden julkaisusarjassa, mutta koska asia on akuutti tälläkin hetkellä, niin raportin valmistumista on kiirehditty. Raportti on koottu Svenska Byaservice rf:ssä työskentelevän maaseudunkehittäjän Peter Backan johdolla USA:ssa tohtori Cynthia Reevesin tekemäntutkimuksen pohjalta.

Raporttiin on kirjoittanut myös tohtoriksi piakkoin väittelevä Gunilla Karlberg-Granlund. Peter Backa sanoo USA:ssa tehdyn tutkimuksen osoittavan, että maaseudun ongelmat ovat samankaltaisia kaikkialla maailmassa, mutta ratkaisut ovat erilaisia. "Raportti osoittaa, että suomalainen pienkoulukeskustelu voi hyötyä globaalisuudesta. Se täytyy ottaa rohkeasti käyttöön", Backa toteaa.

Raportti on saatavissa SYTYn nettisivuilta - Tässä linkki.

Raportti on kirjoitettu sekä suomeksi että ruotsiksi ja sitä voi tilata myös osoitteesta: Svensk Byaservice (kenneth.sundman@ssc.fi) tai Suomen Kylätoiminta ry:stä (info@kylatoiminta.fi).

---

Suosittelen lämpimästi lukemaan raportin aivan alusta loppuun.

Voisipa sen kiikuttaa kuntapäättäjillekin tietoisuuden avartamistarkoituksessa.

Yli-Lestin kyläkoulun kohtalo vaakalaudalla

2007-12-03T15:05:00.000+02:00

kuva sivulta http://www.lestijarvi.fi/yli-lestin-ala-aste/

Yli-Lestin koulu sijaitsee pienessä Lestijärven kunnassa Keski-Pohjanmaalla.

Kunnassa toimii Yli-Lestin kyläkoulun lisäksi keskustan ala-aste sekä yläkoulu.

Yli-Lestin koulu on parhaillaan lakkautusuhan alla. Marraskuun alussa kunnan sivistyslautakunta päätti yksimielisesti esittää koulun lakkautusta syksyllä 2008.

20.11.2007 kunnanhallitus päätti lautakunnan esityksestä poiketen esittää koulun lakkautusta syksyllä 2009.

Linkki päätöksentekoprosessiin täällä.

Lestijärven kunnanvaltuusto ei ole vielä käsitellyt asiaa.

---

Lestijärven kunnan kotisivuilla todetaan kunnan kouluista seuraavasti:

"Lestijärvellä toimii yläaste sekä kaksi ala-astetta. Opetus tapahtuu viihtyisissä luokissa. Opetusryhmät ovat pieniä. Opettajat ovat ammattitaitoisia."

"V. 2001 tehdyn valtakunnallisen henkilökohtaisesti tehtyjen oppilaiden haastattelujen perusteella todettiin, että Lestijärven yläaste oli yksi kolmesta yläasteesta Suomessa, jossa oppilaat eivät kokeneet tulleensa kiusatuiksi. Jo usean vuoden ajan kaikki yläasteelta päässeet oppilaat ovat jatkaneet opintojaan joko lukiossa tai toisen asteen koulutuksessa."

---

Olisiko pienillä ja turvallisilla lähikouluilla myös vaikutusta asiaan?

---

Paikallislehti Lestinjoki uutisoi asiasta 19.10 seuraavasti:

"Yli-Lestin kylätoimikunta käsitteli tilannetta tiistai-iltana. Se päätti käynnistää nimiadressin keräämisen koulun säilyttämisen puolesta. Kylätoimikunnan puuhamiehet Raimo Savolainen ja Pentti Untinen sanovat kyläläisten olevan lähes poikkeuksetta oman koulun kannalla. Yli-Lestillä muistetaan hyvin kunnanvaltuuston vuonna 1999 tekemä päätös, jonka mukaan kouluja ei lakkauteta, jos oppilasmäärä on yli 20. Pentti Untinen muistuttaa, että sääntöä jouduttiin käyttämään pari vuotta myöhemmin, kun oppilasmäärä laski Syrin koulussa kyseisen rajan alapuolelle. Yli-Lestillä ei näillä näkymin ole tällaista vaaraa.

Kylälle on muuttanut viimeisten vuosien aikana kymmenkunta perhettä, joilla on myös koululaisia. He ovat tulleet Yli-Lestille juuri sen vuoksi, että täällä on kyläkoulu.Yli-Lestin koulu peruskorjattiin runsaat kymmenen vuotta sitten. Silloin kyläläiset antoivat kouluremonttiin oman panoksensa talkootyön muodossa. Oppilaat voivat mennä KinnulaanPentti Untinen kertoo Ojalanperän suunnalla olleen sellaisia mietteitä, että lapset menevät kouluun Kinnulaan, jos Yli-Lestin koulu lakkautetaan. Ojalan alueelta on yhtä pitkä matka Kinnulaan kuin Lestijärven kirkonkylään.

Olemme olleet yhteydessä Kinnulaan, ja kunnanjohtaja Juha Urpilainen on toivottanut oppilaat tervetulleeksi, jos tilanne ajautuu siihen pisteeseen.Untinen sanoo myös Länsi-Suomen lääninhallituksen todenneen, että oppilaan koulupaikan valinta on lähinnä vanhempien ja naapurikunnan välinen asia.

Mitään estettä Kinnulaan siirtymiselle ei ole, vaikka joissakin yhteyksissä on sellaistakin väläytelty.Yli-Lestillä koulun mahdollista lopettamista pidetään kuoliniskuna kylälle.

Eipä tänne varmasti sen jälkeen jäisi kunnan ylläpidettäväksi kuin katuvalot, Pentti Untinen huomauttaa.Hän muistuttaa, että samalla tavalla veroja maksetaan Yli-Lestillä kuin kirkonkylässäkin.

Kyllä kunnan pitää joistakin palveluista huolehtia.Lestijärven kunnanhallitus odottaa sivistyslautakunnan selvitystä kouluverkosta ensi vuoden talousarviokäsittelyn yhteyteen." Linkki alkuperäiseen uutiseen tässä.

---

Jälkikirjoitus 15.12.2007: Lestijärven kunnanvaltuusto on lakkauttanut Yli-Lestin koulun 13.12.2007 äänin 11-3.

Hillilän koulun lakkautusprosessi eteni lainvastaisesti

2007-11-30T10:30:00.000+02:00

kuva sivulta http://educa.kpnet.fi/himanka/koulut/Hillila/hillila.htm

Hillilän koulu sijaitsee Himangan kunnassa Keski-Pohjanmaalla.

Kunnassa toimii kaksi kyläkoulua sekä yksi keskuskoulu, jossa sijaitsee sekä ala- että yläkoulu.

Hillilän koulu on muutettu kaksiopettajaiseksi 2006. Koulun oppilasmäärä on syksyllä 2008 ennusteen mukaan 21 ja seuraavina vuosina oppilasmäärä laskee edelleen.

Hillilän kyläkoulun lakkautusprosessi on ollut meneillään kuluneena syksynä. Kunnan koululautakunta päätti esittää syyskuussa 2007 koulun lakkautusta. Linkki päätökseen tässä.

Tämän jälkeen Himangan kunnanhallitus päätti lokakuussa 2007 kokouksessaan seuraavasti: "Kunnanhallitus päättää, että ennen valtuuston kokousta järjestään kuulemistilaisuus Hillilän koulun lakkauttamisesta. Tilaisuudessa esitetään ne taloudelliset ja pedagogiset syyt, jotka johtavat lakkauttamiseen, lakkauttamisen aikataulu, miten opettajat ja koulun muu henkilökunta sijoitetaan sekä esitetään suunnitelma siitä miten laadukkaat opetuspalvelut järjestetään tulevaisuudessa. Kuulemistilaisuus pidetään 23.10.2007 Hillilän koululla."

Kuulemistilaisuuden jälkeen vain yhtä päivää myöhemmin 24.10.2007 kunnanvaltuusto päätti lakkauttaa koulun äänin 14 - 7 ja hyväksyi kunnanhallituksen esityksen Hillilän koulun lakkauttamisesta. Linkki päätökseen tässä.

Kunnanvaltuuston päätöksestä jätettiin oikaisuvaatimus Vaasan hallinto-oikeuteen. Oikaisuvaatimuksen oli allekirjoittanut noin 250 kuntalaista. Oikaisuvaatimuksen mukaan koulun lakkautuspäätös tehtiin puutteellisin tiedoin kyläläisiä riittävästi kuulematta. Eli asioiden käsittelyjärjestys ei ollut kunnassa asianmukainen.

Kunnanhallitus päätti 13.11.2007 oikaisuvaatimuksen jättämisen jälkeen (huom! vasta sitten kunnassa mietittiin, meneekö päätöksentekoprosessi laillisesti vai lain vierestä....) jättää täytäntöön panematta asian ja palauttaa sen koululautakunnalle uudelleen käsittelyä varten, koska kuulemistilaisuus on järjestetty vasta koululautakunnan ja kunnanhallituksen kokouksen jälkeen. Linkki päätökseen tässä pykälässä 44.

---

Paikallislehti Lestinjoki uutisoi asiasta mm. seuraavasti: "Sekä Ari Muuraiskangas että Tilus pitivät hallituksen nyt tekemää päätöstä hyvänä signaalina: se osoittaa, että hallitus myöntää tehneensä virheen." "Valtuutettu Tilus peräänkuuluttaa päättäjiltä myönteistä, tulevaisuuteen tähtäävää johtamiskykyä. Niin Hillilän koulun kuin kunnan kehittämisen suhteen ei hänen mukaansa pitäisi tuijottaa yksinomaan tilastoihin, vaan tehdä päätöksiä, joilla kehitys saadaan kääntymään. Pienen kyläkoulun ylläpitäminen voisi olla Himangalle myös markkinointikohde."

"Kouluasia tuodaan lautakunnan kautta hallituksen käsittelyyn marraskuun lopulla ja edelleen valtuustoon 18. joulukuuta. Uutta kuulemistilaisuutta ei koulutoimenjohtaja Heikki Sepän mukaan järjestetä."

---

Niinpä. Milloin kunnat oppivat hoitamaan kuntalaisten elinolosuhteisiin vaikuttavat päätöksensä laillisesti, tasapuolisesti ja kuntalaisia asianmukaisesti kuunnellen? Puhumattakaan asiaan liittyvästä todellisesta arvokeskustelusta.

---

Lopuksi vielä lainaus kyseisen kunnan koululautakunnan kokouksen pöytäkirjasta:

"Hillilän koulun oppilaat mahtuvat järkevästi Raumankarin koululle, eikä opetuksellinen taso heikkene kokonaisuutta ajatellen merkittävästi"

Järkevästi....Opetuksellinen taso...Heikkene....Kokonaisuutta ajatellen...Merkittävästi...

Entä lapsia ajatellen?

Sirkkamäen ja Särkisalon kyläkoulujen lakkautusta ajetaan kiivaaseen tahtiin

2007-11-30T09:05:00.000+02:00

Kuvassa Sirkkamäen koulu (lähde: http://www.konnevesi.fi/Sirkkamaki/kuvat3.htm)

Kuvassa Särkisalon koulu (lähde: http://www.peda.net/verkkolehti/konnevesi/sarkisalo?m=content&s_id=2)

Sirkkamäen ja Särkisalon ala-asteet sijaitsevat kauniissa Konneveden kunnassa lähellä Jyväskylää.

Kunnassa toimii viisi ala-astetta sekä yksi yläkoulu. Sirkkamäen ja Särkisalon koulujen lakkautusprosessi on käynnistynyt vauhdilla.

31.10.2007 kunnan sivistyslautakunta käsitteli kouluverkkoasiaa osana seuraavan vuoden talousarviota. Suoraan kokoukseen (ei etukäteen luottamushenkilöille tutustuttavaksi) tuotiin seuraava päätösteksti ehdolle:

"Talousarvion raamiin pääseminen edellytää sivistystoimelta toimintojen rakenteellista tarkastelua". Kouluverkoston supistamisen osalta sivistystoimen johtajan esitys sivistyslautakunnalle lähtee siitä, että kunnanvaltuuston iltakoulussaan antamaan talousarvion raamiin 2008 ei ole mahdollista päästä ilman koulujen lakkautuksia, joka sekään ei riitä. "

"Talousarvioehdotuksessa esitetään kahden koulun: Sirkkamäen ja Särkisalon koulun lakkauttamista keväällä 2008. Säästöt saavutettaisiin henkilöstökulujen vähentymisen kautta. Henkilöpoistuma olisi kolme (3) henkilöä. Poistuma toteutuisi luontaisen poistuman kautta. Rakenteellisen muutoksen kautta pystyttäisiin erityisesti pitkällä aikavälillä saamaan aikaan selkeitä kustannussäästöjä. Lyhyellä aikavälillä ei isoja kustannussäästöjä ole odotettavissa."

Sivistyslautakunta hyväksyi sivistystoimenjohtajan esityksen pienin muutoksin kokouksessaan.

Lakkautusesitys on ehdollinen Sirkkamäen koulun osalta, koska sitä on suunniteltu seudulliseksi kouluksi.

Linkki lakkautuksen käsittelyyn sivistyslautakunnassa 31.10.2007 kokonaisuudessaan täällä.

Kunnanhallitus on käsitellyt asiaa osana vuoden 2008 talousarviota 26.11.2007. Kyseisen kokouksen pöytäkirjassa ei mainita erikseen koulujen lakkautuksesta sanaakaan. Esitetty talousarvio on kuitenkin hyväksytty kunnanhallituksessa. Konneveden kunnanvaltuusto käsittelee asiaa 14.12.2007.

---

Kunnan sivuilta ei löydy mitään mainintoja seuraavista asioista: Missä on lain vaatima asianosaisten kuuleminen ja vaikuttamismahdollisuuksien varaaminen? Missä avoin keskustelu asian tiimoilta? Vuoropuhelu koulupiirin asukkaiden kanssa? Tiedotus kunnan asukkaille asian vireilläolosta? Missä asianmukainen ja perusteellinen Kuntaliiton ohjeistama kouluverkkoselvitys?

---

Päätöksentekoprosessi ei vaikuta menevän aivan lakien ja asetusten mukaisesti. Puhumattakaan hyvästä hallintotavasta, jota kunnilta edellytetään.

---

Pisimmillään koulumatkaa Konneveden kunnan keskuskouluun kertyy koululaisilla yli 30 km, jos oma kyläkoulu lakkautetaan.

Myöskään sitä ei mainittu missään kunnan elinten pöytäkirjoissa. Lieneekö toisarvoinen asia päättäjien arvomaailmassa?

Säästölaskelmat koulujen lakkautuksesta

2007-11-28T13:18:00.000+02:00

MIHIN KUNTIEN SÄÄSTÖLASKELMAT YLEENSÄ PERUSTUVAT?

Kunnan laatiessa säästölaskelmia jonkin koulun lakkautusta koskien, laskelmat koostuvat yleensä kunnan kirjanpitoon perustuvista koulun nykyisistä kokonaiskustannuksista (= KULUJEN VÄHENNYKSET jos koulu lakkautetaan) sekä arvioiduista tai tiedossa olevista säilyvistä tai lisäkustannuksista lakkautuksen tapahtuessa (=KULUJEN LISÄYKSET). Näiden erotus esitetään päättäjille lakkautuksesta koituvina nettosäästöinä (=SÄÄSTÖT)

Koulun nykyiset kustannukset laskelmissa voidaan esittää joko viimeisen täyden lukuvuoden luvuista, johon on siis koottu kahden eri kalenterivuoden luvut (esim. syyslukukausi 2006 ja kevätlukukausi 2007) tai viimeisen täyden kalenterivuoden luvuista (esim. kevätlukukausi 2007 ja syyslukukausi 2007). Kustannukset voidaan esittää toteutumiin tai talousarvioon perustuen.

Talousarvioon (TA) perustuvat laskelmat on otettu kunnan laatimasta budjetista eivätkä toteutuneista kustannuksista. Toteutuneet kustannukset ovat aina saatavissa kunnasta pyydettäessä tilikohtaisesti edelliseltä täydeltä vuodelta tai vaikkapa kuluvan vuoden osalta jo päättyneiltä kuukausilta kuten vaikkapa 1-6 kuukaudet puolen vuoden toteumana.

Perustuvatpa koulun nykyiset kokonaiskustannukset talousarvioon tai toteumiin, ne ovat yleensä faktaa, josta ei voi olla montaa eri mieltä. Sen sijaan lakkautuksesta koituvien kulujen lisäyksistä esiintyy valitettavan usein virheellisiä ja puutteellisia laskelmia kunnissa.

ESIMERKKI TODELLISESTA ELÄMÄSTÄ ERÄÄN KOULUN LAKKAUTUKSEN SÄÄSTÖLASKELMISTA

Koulu on kaksiopettajainen koulu, jossa yksi koulukäyntiavustaja sekä yksi keittäjä/siivooja. Oppilaita on n. 30. Todellisia lukuja on pyöristetty paremman luettavuuden vuoksi. Ensimmäinen säästölaskelma on koulutoimen laatima, toinen kyseisen kunnan kunnanhallituksen linjaus ja kolmas koulupiirin asukkaiden laatima laskelma. Kaikki siis samasta lakkautusuhan alla olleesta koulusta.

1) Koulutoimen tekemä säästölaskelma koulutuslautakunnalle lakkautuksen valmistelun yhteydessä. Perustuu vuoden 2006 talousarvioon.

Nykyiset koulun kustannukset:

Henkilöstökulut (palkat+sotut)___ 129 000
Palvelut, matkustus ja kuljetus____ 14 000
Ruokahuolto____ 28 000
Muut palvelut_____ 1 500
Aineet, tarvikkeet ja tavarat_____ 7 000
Sisäiset vuokrat (kiinteistöpalvelut)____ 41 000
Muut kulut______ 500
KULUJEN VÄHENNYKSET YHTEENSÄ__ 221 000

Syntyvät lisäkustannukset:

Yksi opettajanvirka siirtyy toiseen kouluun lakkautuksen myötä___ 50 000
Koulunkäyntiavustaja siirtyy toiseen kouluun___ 17 000
Siirtyvien oppilaiden aineet ja tarvikkeet toisessa koulussa____ 3 700
Kuljetuskulut (lisääntyvät pidempien matkojen vuoksi)__ 30 000
Ruokahuolto toisessa koulussa (pelkät raaka-aineet)___ 2 400
KULUJEN SÄILYMISET/LISÄYKSET YHTEENSÄ_ 102 300

NETTOSÄÄSTÖ koulun lakkautuksesta_ 119 000

2) Kunnanhallituksen tekemä linjaus samoista säästöistä kuntalaisten esitettyä oikaisuja ja korjauksia edellä esitettyyn laskelmaan. Perustuu toteutuneisiin kustannuksiin syksylukukauden 2006 osalta sekä talousarviolukuihin 2007 kevätlukukauden osalta. Huomioitavaa on siis, että kunnan eri elimet voivat perustaa laskelmansa aivan eri lukuihin!

Nykyiset koulun kustannukset:

Henkilöstökulut (palkat+sotut)___ 108 000
Palvelut, matkustus ja kuljetus_____ 8 700
Ruokahuolto____ 32 500
Muut palvelut_____ 1 600
Aineet, tarvikkeet ja tavarat_____ 2 600
Sisäiset vuokrat (kiinteistöpalvelut)____ 34 000
Muut kulut______ 800
KULUJEN VÄHENNYKSET YHTEENSÄ__ 188 000

Syntyvät lisäkustannukset:

Yksi opettajanvirka siirtyy toiseen kouluun lakkautuksen myötä___ 50 000
Valtionosuuksien menetys (13 lasta siirtyy naapurikunnan kyläkouluun)___ 36 000
Koulunkäyntiavustaja siirtyy toiseen kouluun___ 17 000
Kuljetuskulut, ruokahuolto, aineet ja tarvikkeet toisessa koulussa___ 18 000
KULUJEN SÄILYMISET/LISÄYKSET YHTEENSÄ __121 000

NETTOSÄÄSTÖ koulun lakkautuksesta___ 67 000

3) Koulupiirin asukkaiden laatimat korjaukset ja kommentit edelliseen kunnanhallituksen säästölaskelmaan.

-Kunnan laskelmissa kulujen lisäyksessä oli laskettu aineet ja tarvikkeet todellisuutta pienemmiksi. Tarvikeostot oli kunnassa keskitetty ja siitä huolimatta ko. kuluerän osuus per lapsi oli arvioitu huomattavasti pienemmäksi uudessa koulussa kuin nykyisessä.

= Puuttuva lisäkustannus n. 6 500 euroa

-Ruokahuollon osalta ei oltu huomioitu sitä, että toiseen kouluun siirtyvien lasten osalta kunnan keskuskeittiö olisi tarvinnut yli 20 000 investoinnin keittiökalustoon lisääntyvien ruoka-annosten vuoksi. Myös uusien ruoka-annosten valmistamisen vaikutus keittiöhenkilökunnan määrään oli arvioimatta.

= Puuttuva lisäkustannus 20 000 euron investointi

-Kunnan laskelmissa ei oltu huomioitu sitä, että jos koulurakennus olisi jäänyt kunnan omistukseen, niin pelkät vuosittaiset ylläpitokulut olisivat olleet n. 10 000 euroa.

= Puuttuva lisäkustannus 10 000 euroa.

-Niissä perheissä, joiden 13 lasta oli ilmoitettu naapurikunnan kyläkouluun (sillä edellytyksellä, että oma kyläkoulu lakkautetaan), oli alle kouluikäisiä lapsia tulossa reilusti lähivuosina kouluun, eli valtionosuuksien menetys olisi kunnan laskelmien lisäki tulevaisuudessa jokaisena vuotena 36 000 euroa (n. 2800 euroa / lapsi).

= Puuttuva lisäkustannus tulevaisuudessa menetetyt valtionosuudet vuosittain 36 000 euroa.

Yllä mainittujen lisäkustannusten jälkeen koulun lakkautuksesta saatava säästö hupenee lähelle ”ei mitään”.

HUOMIOITAVIA ASIOITA SÄÄSTÖLASKELMIA TARKASTELTAESSA

Jokainen säästölaskelmissa esitetty kulu- tai säästösumma on kunnan toimesta voitava purkaa auki siten, että se on kaikkien ymmärrettävissä.

Yllättävän usein säästölaskelmista puuttuu niiden investointien osuus, joita syntyy lasten siirtyessä toiseen kouluun (esim. ruokahuolto, kalusteet ja kalusto jne.).

Lakkautettavan koulun kiinteistökulut eivät katoa, jos rakennus jää kunnan omistukseen. Usein laskelmat on laadittu ainoastaan koulutoimen toimialaa koskien, mutta niissä on huomioitava myös kunnan tekninen toimi (kiinteistötoimi). Koulun lakkautusta on aina tarkasteltava koko kunnan talouden kannalta, eikä yksittäisen toimialan.

Lisääntyvien kuljetuskustannusten osalta on oltava luotettava laskelma/arvio esimerkiksi liikennöitsijältä.

RAHASSA MITTAAMATTOMAT TEKIJÄT

Myös muut kuin suoraan rahassa mitattavat vaikutukset koulun lakkautuksen myötä ON listattava ja arvotettava kunnassa. Ne ovat vähintään yhtä tärkeitä, jollei tärkeämpiä kuin numeeriset seuraukset. Ennemmin tai myöhemmin nämä asiat vaikuttavat myös kunnan talouteen. Näitä ovat mm.

1) mahdollisesti lisääntyvät odotustunnit uudessa koulussa (koulukyyditys vain tiettyihin aikoihin) 2) kuinka pitkäksi matkassa ja ajassa uusi koulumatka muodostuu 3) suurempien luokkakokojen vaikutus lisääntyvään koulunkäyntiavustajien ja erityisopetuksen tarpeeseen 4) kyläkoulut tulevaisuuden vetovoimatekijänä uusille asukkaille
5) yhteisöllisyys, turvallisuus, pienimuotoisuus ja läheisyys lähikoulun ITSEISARVONA.

Lopuksi voidaan tivata kuntapäättäjiltä sekä valmistelevilta virkamiehiltä sitä, MISSÄ on ennakkoluuloton ideointi kylä- ja lähikoulun suomista lukuisista mahdollisuuksista kunnille sen tuomien rasitusten ja säästökohteiden kiivaan etsinnän sijaan. Kyläkoulu monipuolisena kyläkeskuksena yhdistettynä muihin toimintoihin? Vaihtoehtoisen pedagogiikan ja uudenlaisen opetuksen edelläkävijä? Koko kunnan pienten lasten koulu?

Mahdollisuus, ei rasite?

Tasapuolisten koulutusmahdollisuuksien turvaamisesta puheenvuoro oheisessa seminaarissa

2007-11-15T17:05:00.000+02:00

Agricolan perilliset yhdenvertaisessa EU-Suomessa Seminaari kielestä ja kirjallisuudesta

20.11.2007 klo 12-16, Tieteiden talon sali 505
Kirkkokatu 6, 01700 Helsinki. Vahtimestari (09)228 69 265
tai 050-4080 557, tieteidentalo@tsv.fi

Ohjelma - muutokset mahdollisia

Professori Eero Tarasti: Suomalaisen kulttuurin kohtalo

Professori emeritus Osmo Hänninen: Oma kielemme ja ilmaisuvoimamme luovuuden lähteenä

Kirjailija Harri Raitis: Agricolan aate

Lehtori, puheenjohtaja Mervi Murto (Äidinkielen opettajain liitto ry): Kirjallisuudenopetuksen tavoitteita ja käytäntöä

Rehtori Iina Armila: Kielemme semioottis-lingvististen ajatteluprosessien muokkaajana

Fil. yo Juho Pahajoki ja FM, jatko-opiskelija Jarna Pihlajamäki: Tarvitaanko yliopistoissa Suomen kirjallisuuden opetusta?

Sivistystoimentarkastaja Kari Lehtola: Tasapuoliset koulutusmahdollisuudet turvattava – Suomen tavoitteissa ja käytännön toimissa huutava ristiriita

Kommenttipuheenvuoroja

Paneelikeskustelu Miten Agricolan perinnön käy? Professori emeritus Osmo Hännisen johdolla keskustelevat mm. erikoistutkija Sakari Katajamäki, sivistystoimentarkastaja Kari Lehtola, kansanedustaja, KM Tuula Peltonen ja professori Eero Tarasti

Järjestäjinä Suomen sana* ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Tietoja: Katriina Kajannes kajannes.katriina@gmail.com 050-4303451

Vapaa pääsy

*Valtakunnallinen kirjallisuusyhdistys, Suomen sana, on Kuopion yliopistossa perustettu valtakunnallinen kirjallisuusyhdistys. Perustajajäseniä on eri puolilta maata. Puheenjohtajana toimii dosentti Katriina Kajannes Jyväskylästä.
Yhdistys edistää kirjallisuutta, puhuttua sanaa ja kulttuuria. Lisäksi se toimii yhteiskunnan unilukkarina ja yhteiskunnallisen keskustelun synnyttäjänä. Suomen sana seuraa laaja-alaisesti suomen kielen ja kirjallisuuden asemaa. [lainaus Suomen kirjailijanimikkoseurat ry:n sivustolta http://nimikot.nettisivut.fi/uutisia/)

Toivakan Ruuhimäen koulu lakkautusuhan alla

2007-10-28T17:39:00.000+02:00

Toivakan kunnan Ruuhimäen kyläkoulu on lakkautusuhan alla.

Kunnan nettisivujen pöytäkirjoista tai esityslistoista asia ei tule ainakaan ensietsimällä ilmi, vaan ainoa info asiasta löytyy Ruuhimäen kylän nettisivujen koulu -linkin takaa. Uutinen täällä.

Ruuhimäen koulun etusivulta löytyvä omakuvaus lainattuna alla:

KUKAAN EI OSAA KAIKKEA,

MUTTA JOKAINEN OSAA JOTAKIN.

Tuo ajatus ohjaa toimintaamme.

Se on vähentänyt

meidän kaikkien niiskutusta

ja lisännyt hymyä.

Hetken tuota ajatusta mietittyämme

olemme taas jaksaneet

yrittää eteen päin,

ponnistella voimiemme

ja kykyjemme mukaan.

Ponnistelumme on jatkoa tämän koulun kohta sadan

vuoden toiminnalle. Koulumme on täyttänyt sille asetetun

tavoitteen eli auttanut suomalaisia lukemisen ja laskemisen

alkuun. Bonuksena on kerrottu myös muutamasta maailman

ihmeestä; avaruudesta, elämästä maapallolla, ihmisestä

ym. Niillä tiedoilla ja taidoilla oppilaamme ovat voineet

jatkaa elämänsä ja maailman rakentamista.

Kamera kiertää kyläkouluissa perjantaina 5.10

2007-10-04T20:10:00.000+03:00

Perjantaina 5.10.2007 Klo. 19.20 YLE:n Kamera kiertää TV2:lla mm. kyläkoulun ja Ilon pedagogiikan parissa.

Kirjasto sai Ilon Pedagogiikkaa
Ilon Pedagogiikkaa -julkaisu löytyy pian myös Mäntyharjun kirjastosta, sillä aihetta käsitteleviä julkaisuja lahjoitettiin maanantaina kirjastoon.

Halmeniemen Vapaata Kyläkoulua ylläpitäneen yhdistyksen puheenjohtaja Matti Christensen toi kirjastolle viisi kappaletta Eila Korpisen toimittamaa 'Kohti ilon pedagogiikkaa' -kirjasta sekä viisi kappaletta Harri Vainio pro gradu-työtä 'Koulu on päässyt vankilasta'.

Vainio toimi opettajana Halmeniemen Vapaalla Kyläkoululla. Molemmat kirjat on kustantanut Jyväskylän yliopisto, jonka Tutkiva opettaja-sarjassa ne on julkaistu.

Christensenin mukaan kirjat kuuluvat kunnankirjastoon, koska oli niin lähellä, että Mäntyharjussa olisi päästy kehittämään ensimmäisenä suomalaista vaihtoehtoista pedagogiikkaa.

Lahjoitusta kuvasi myös Ylen kamera, sillä toimittaja Pekka Myyryläinen on koostamassa juttua kyläkouluista perjantaiseen Kamera kiertää -ohjelmaan. Myyryläinen kävi myös Hirvensalmella Lahnaniemen kyläkoululla, joka on ohjelmassa esimerkki siitä, miten hyvin asiat voivat kyläkoulussa olla. Ohjelma esitetään TV2:ssa perjantaina klo 19.20.

Esiopetus kyläkouluissa

2007-10-04T19:42:00.000+03:00

Kirjoittaja: Kasvatustieteen professori Eira Korpinen

KYLÄKOULUYMPÄRISTÖ SOPII ESIOPPILAALLE

Lukuvuoden 2001 alussa esiopetus toteutui kaikissa maamme kunnissa. Esiopetusta on kokeiltu ja kehitetty pidempään kuin mitään muuta kouluelämän uudistusta, sillä esikoulukomitea jätti mietintönsä jo 1970 -luvun alussa. Sen pohjalta käynnistyi eri puolilla maata laaja esiopetuskokeilu ja siihen liittyvä kehittämis- sekä tutkimustoiminta.

Kun varsinainen kokeilu päättyi vuonna 1985, esiopetus vakiintui useilla kokeilupaikkakunnilla osaksi koulutointa. Se laajentui myös muihin kuntiin. Melkein kolme neljäsosaa on yhdysluokissa eli kyläkoulujen yhteydessä. Kyläkoulut ovat olleet esiopetusuudistuksessa edellä kulkijoita. Myös aivan tuoretta tutkimustietoa on saatavissa mm. siitä, miten lapset kehittyvät erilaisissa esiopetusympäristöissä.

Tutkimukset osoittavat, että kyläkouluympäristö tarjoaa myös kuusivuotiaille lapsille heidän yksilöllistä kehitystään tukevan oppimisympäristön, sellaisen, jota myös uudet koululait edellyttävät. Niiden mukaan koulutuksen perusturvaan kuuluu mm. lapsen oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Ala-asteikäinen lapsi on herkimmässä kehitysvaiheessa fyysis-motorisen, älyllisen, sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen kannalta arvioiden. Sen sijaan pienten koululaisten pitkät koulumatkat odotteluaikoineen ovat uhka lasten terveydelle ja fyysiselle kunnolle. Suuret luokkakoot ja tehdasmaiset kouluyksiköt eivät turvaa lasten myönteistä yksilöllistä kehitystä.

Uusi oppimiskäsitys, jossa korostetaan jokaisen oppilaan tukemista aktiiviseen oppimiseen ja vahvan identiteetin sekä itsetunnon rakentumiseen, voi parhaiten toteutua pienen koulun tarjoamassa kasvuympäristössä. Suomalaisen lapsen identiteetti rakentuu myönteisesti pienessä lähiyhteisössä, kuten kyläkoulussa, jossa kaikki tuntevat toisensa ja jossa lapselle tarjoutuu turvallinen kenttä kokeilla elämänhallintataitoja. Eri-ikäisten lasten ryhmä laajentaa erityisesti lapsen minäkuvaa: millainen olen ollut pienenä, millaiseksi olen tulossa.

Lapsiryhmä toimii kuten perhe. Siinä huolehditaan pienemmistä, opitaan samalla vastuun ottamista muista ihmisistä ja itsestä sekä sisäistetään tärkeät eettiset säännöt osana jokapäiväistä elämää. Jokaiselle jää vahvana tunne siitä, että minusta välitetään, olen tärkeä ja arvokas. Nämä kokemukset merkitsevät vahvaa itsetuntoa, joka kantaa läpi ihmisen koko elämän. Niiden ydin muodostuu varhaisvuosina. Luonnonläheinen ympäristö tarjoaa ehtymättömän virikkeistön kehittää lasten luovaa uteliaisuutta, kekseliäisyyttä jatutkimisen halua.

Kyläkouluissa toteutuu parhaiten moderni opetussuunnitelmakäsitys, jossa opetussuunnitelma on elävä kulttuurinen rakennelma. Sitä ovat tekemässä yhdessä oppilaiden, opettajien kanssa ”koko kylä” - eri-ikäiset ja eri ammattien edustajat. Samalla koulu on avoin oppimisympäristö kaikille kyläläisille. Tällaisia kyläkouluja löytyy runsaasti kaikkialta Suomesta. Ne ovat myös verkottuneet muiden koulujen kanssa ja solmineet toimivat kansainväliset yhteydet Euroopan maihin mm. EU:n ohjelmien avulla.

Perusopetuslain perusteella koulutuksen järjestäjä voi päättää, mitkä vuosiluokat käsittävissä yksiköissä perusopetusta annetaan. Tämä antaa monia mahdollisuuksia innovatiiviseen opetuksen toteutukseen paikallisella tasolla. Jo tällä hetkellä on syntynyt useita pienten lasten (0-2 -luokat) kouluja, joiden yhteydessä saattaa olla jopa päiväkoti. Monesta kyläkoulusta on tullut kaikkien kyläläisten oppimiskeskus eli myös aikuisopetus on mahdollista samojen seinien sisällä. Tämä merkitsee käytännössä konkreettista ratkaisua elinikäisen oppimisen periaatteiden toteutumiseen.

Kyläkouluilla on poikkeuksellisen hyvät edellytykset ottaa vastaan myös kuusivuotiaat, mikäli kuntien koulusuunnitelmissa nämä koulut on säilytetty tai säilytetään lähikouluina ja samalla myös huolehditaan opettajien täydennyskoulutuksesta. Koska maastamme löytyy runsaasti ala-asteen kyläkoulujen opettajia, jotka ovat hankkineet ammattitaidon myös esioppilaiden opettajina, he voivat toimia ja useat toimivatkin kollegojensa kouluttajina.

Tähän löytyvät keinot verkostoitumalla alueellisesti ja valtakunnallisesti, niin kuin kyläkoulut ovat joissakin tapauksissa tehneetkin. Heillä on myös yhteydet yliopistojen opettajankoulutusyksiköihin, joiden opiskelijoita toimii opettajaharjoittelijoina kyläkouluilla. Esiopetuksen toteutuminen on vahvistanut näitä yhteyksiä.

On tärkeää tukea opettajien työtä ja täydennyskoulutusta esi- ja alkuopetuksen pedagogiikassa, jossa lapsilähtöisyys – lapsen yksilöllinen huomioon ottaminen, mahdollisuus edetä oman kehityskulun mukaan – on keskeinen periaate. Lapselle turvataan joustava, ilman katkoja tapahtuva siirtyminen, esiopetuksesta alkuopetukseen.

Kuusivuotiaan lapsen tietorakenteen kehittäminen vaatii opettajalta paneutumista ja suunnittelua. Esioppilaat suhtautuvat hyvin myönteisesti kouluun. KT Taina Peltosen lisensiaatin tutkimus osoitti, että esioppilaat ”muuttivat” jopa kouluympäristöä kaikille lapsille viihtyisämmäksi; kouluun tuli enemmän leikkiä, oppimispelejä sekä luokkiin leikki- ja leponurkkauksia. Lapsenomaisuuden lisääntyminen – leikin ja satujen osuus opetusmuotoina kasvoivat esioppilaiden myötä.

Vanhemmat kaipasivat enemmän tietoa esiopetuksen sisällöstä ja toiminnasta. Vanhemmat ovat oman lapsensa asiantuntijoita ja opetustyön voimavara. Tällä alueella on tutkimusten mukaan kehittämisen tarvetta. Peltonen toteaakin ytimekkäästi: ”Koulu on valmis vastaanottamaan 6-vuotiaan, jos opettaja on siihen valmis”. Tuore väitöskirjatutkimus osoittaa, että yhdysluokkaympäristö on lapsen koululaiseksi kehittymisen ja kouluun sopeutumisen kannalta myönteisin ympäristö.

Eira Korpinen
Professori
Jyväskylän yliopisto
Opettajankoulutuslaitos

Lapsen etu?

2007-09-04T21:50:00.000+03:00

31.8.2007 pidettiin Jyväskylässä Yhdenvertaisuus-seminaari Keski-Suomen kulttuuriyhdistyksen järjestämänä.

Seminaarissa puhui mm. Itä-Suomen lääninhallituksen sivistystoimentarkastaja Kari Lehtola yksityishenkilönä.

Ohessa Lehtolan kirjoitus sekä linkki itse seminaarin esitykseen.

"Lasten perusoikeuksia poljetaan Suomessa surutta

Elinkelpoisen koulun lakkauttaminen haja-asutusalueella on rikos ihmisoikeuksia (YK), lapsen oikeuksia (lapsen oikeuksien julistus, YK) ja perusoikeuksia (Suomen perustuslaki) vastaan. Perusoikeuksista on rikottu yhdenvertaisuus-periaatetta, sivistyksellisiä oikeuksia sekä lapsen hyvinvoinnista ja yksilöllisen kasvun turvaamisesta huolehtimista vastaan. Julkisen vallan, ensisijaisesti lainsäätäjän, olisi turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Jollei näin tapahdu, olisi sen (valtio/ eduskunta) ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin asiantilan korjaamiseksi. Kunnille annettu itsehallinnollinen asema esim. perusopetuksen järjestämisessä ei poista valtion ensisijaista vastuuta perusoikeuksien turvaamisessa kaikille kansalaisille – etenkin lapsille, joiden pitäisi olla valtiovallan erityisen huolenpidon ja suojelun alla.

Viimeisten 15 vuoden aikana on Suomessa lakkautettu noin 100 koulua joka ikinen vuosi. Koululakkauttamisia on perusteltu ensisijaisesti oppilaiden vähenemisellä ja toissijaisesti kuntatalouden säästövelvoitteilla.

On täysin selvää, että jos koulusta loppuvat oppilaat, on perusteltua lakkauttaa koulu. Nyt on käynyt vain niin, että oppilasvähenemistä on käytetty keppihevosena, jotta on päästy eroon ”turhista” ja ”rahaa vievistä” maaseudun kouluista. Kuvitellut säästöt ovat pääsääntöisesti jääneet kuvitelluiksi.
Lakkauttamiset eivät ole olleet missään järkevässä suhteessa oppilaiden vähenemiseen. Kunnat ovat tehneet koululakkautuksia etupainotteisesti. On järkevää tehdä kouluverkkoselvityksiä, mutta lakkautuksia ei saisi laittaa toimeen ennen kuin faktinen raja on tullut vastaan. Esim. ns. multi-age-opetusratkaisulla voitaisiin opetus toteuttaa laadukkaasti ja kustannustehokkaasti jopa 10 oppilaalle.

Tarkasteltaessa vuosia 2002–2006 nähdään, että maan perusopetuksen oppilaiden määrä väheni 18 438 (597 356 – 578 918), eli -3 %. Saman ajan kuluessa Suomen peruskoulujen määrä väheni 480 (3873 - 3393), vähenemistä oli 12 %. Suhdeluku on siis 1:4, eli koululakkauttamisia tehtiin maassamme nelinkertainen määrä oppilaiden vähenemiseen nähden.

Itä-Suomen läänin osalta oppilasmäärä laski 5208 (65 457 – 60 249), eli -8 %. Kouluja lakkautettiin 98 (414 – 316), eli koulujen määrä tippui 24 %. Suhdeluku on siis Itä-Suomen kohdalla 1:3, eli kouluja lakkautettiin kolminkertainen määrä oppilaiden vähenemiseen verrattuna. Itä-Suomen perusoppilaista jo 31 % on kuljetusoppilaita. Edellisen eduskunnan tekemän pienkoululisän lopettamispäätöksen seurauksena, 1.1.2006 alkaen, kuljetusoppilaiden osuus Itä-Suomessa kasvoi 7 % ja koko maassa lakkautettiin ennätysmäärä kouluja, 186 kpl. Luulen, että kansanedustajia harhautettiin.

Ihmisten yhdenvertainen kohtelu on oikeusjärjestelmämme kulmakiviä. Perusoikeusuudistuksen (v. 2000) yhteydessä korostettiin julkisen vallan velvollisuutta edistää tosiasiallista tasa-arvoa yhteiskunnassa. Lainsäädäntötyö ja voimavarojen kohdentaminen olisivat tehokkaita keinoja yhdenvertaisuuden edistämiseksi yhteiskunnassa. Oppilaiden vähenemistä on pidetty hyväksyttävänä yhteiskuntaintressinä erilaisen kohtelun oikeutukselle. Sitä se olisikin, jos oppilaiden väheneminen ja koulujen lakkauttaminen tapahtuisi samassa suhteessa. Kuntien etujärjestö on alkanut puhua ”riittävästä” yhdenvertaisuudesta; tämän stilisaation jälkeen ei yhdenvertaisuus-käsitteeseen jää mitään objektiivista sisältöä. Keväällä aloittaneen uuden hallituksen ohjelmassa todetaan, että ”jatketaan oppilaitosverkon sopeuttamista väestönmuutoksiin” – tätä sopii todella toivoa.

Koululakkauttamisia on kunnissa perusteltu säästösyillä. Vuosien 2000–2004 aikana perusopetuksen menot nousivat 24 % ja tuottavuus laski 13 %. Menojen suuri nousu selittyy erilaisten oppilashuolto- ja erityisopetusmenojen sekä kuljetuskustannusten kasvulla. Kuntakeskuksissa säästöt ovat selkeimmin näkyneet opetusryhmäkokojen kasvamisena. Kunnista on puuttunut kokonaisstrateginen palvelusuunnittelu. Sektori-suharimainen osittaisoptimointilinja on ollut tuhoisaa kunnan kokonaistaloudelle.

Enemmistövaltaan perustuvan demokratian hampaattomuus turvata kansalaisten perusoikeudet ja yhdenvertaisuus näkyy hyvin koululakkautuspäätöksenteossa. Eturistiriitatilanteessa kuntakeskusten enemmistö jyrää maaseudun vähemmistöt matalaksi. Mistään ei löydy rohkeita poliitikkoja puolustamaan vähemmistön oikeuksia. Ymmärrettävää se on sikäli, että tällainen toiminta olisi todennäköisesti poliittinen itsemurha. Koululakkautuksissa on usein luotu kuva, että kriisitilanteessa olisi muka uhrautuvasti ja rohkeasti pystytty tekemään kunnan pelastanut päätös. Maksumiehiksi on jätetty haja-asutusalueen pienet kansalaiset. Valtion olisi tultava selkeällä ja konkreettisella normiohjauksella ja sitä tukevalla resurssiohjauksella väliin turvaamaan kansalaisten perusoikeudet. Toivo lepää uudessa eduskunnassa ja hallituksessa.

Suomi on luvannut kaikessa päätöksenteossaan ottaa ensisijaisesti huomioon lapsen etu. Käytännössä ei edes suoraan lapsiin liittyvässä päätöksenteossa ole näin toimittu. Vaikka julkilausumissa ja edellisessä hallitusohjelmassa (Vanhasen I hallitus) luvattiin vahvistaa ihmisten yhdenvertaisuutta, alueiden välistä tasa-arvoa ja lähikouluperiaatetta, ovat toimenpiteet ja niin myös tulokset olleet päinvastaiset. Viestintäkulttuuriimme on pikku hiljaa hiipinyt vaikutteita totalitaristisista valtioista. Neuvostoliitossa ja Kiinassa (jms.) oli vakiintuneena viestintätapana röyhkeä, estoton ja sujuva valehtelu. Järjestelmän ja ideologian vahvistamisesta tuli uudelleenarvottamisen tuloksena ainut moraalinen ohjenuora. Julkilausumilla ja teoilla ei tarvinnut edes lähtökohtaisesti olla yhteyttä toisiinsa. Siihen asti moraalikoodistossa ollut puhutun ja kirjoitetun sanan suoruuden ja totuudellisuuden ehdoton vaatimus ohitettiin porvarillisena naiiviutena. Kansallissosialistit taas kehittivät eufemistisen sanankäytön huippuunsa. Siinä kielteiset tai moraalisesti kyseenalaiset asiat peitellään neutraalin tai positiivisen arvolatauksen sisältävien käsitteiden taakse. Toisin sanoen pyritään hämäämään sanoilla. Esimerkiksi seuraavat nykyajasta otetut poiminnot, kuten ”kouluverkkoa tarkastellaan”, ”perusopetuksen tehoa ja laatua parannetaan” ja ”kouluverkkoa vahvistetaan”, sisältävät kaikki piilotetun viestin palvelun heikentämisestä tai leikkaamisesta.

Kuntien etujärjestö on peräänkuuluttanut innovatiivisia ja ennakkoluulottomia tapoja peruspalvelujen järjestämisessä. Perusopetuspalvelupuolella heidän oma vastauksensa tähän on ollut antaa tietoutta, kuinka koulu lakkautetaan siten, että vältytään ikäviltä kunnallisvalituksilta. Nettisivuilla on julkaistu ”Koululakkauttamisen ABC”, jossa rautalankamallilla kuntia ohjeistetaan, kuinka koululakkautusprosessissa tulee edetä ja kuinka lain kirjainta ei rikota; haasteena erityisesti hallintolain edellyttämän kansalaisten kuulemisen toteuttaminen siten, että valitusperustetta ei synny.

Harvan aikuisen ns. aluepalvelu on huonoimmillaankaan sitä, mitä tuhansien lasten ns. lähipalvelu on tänä päivänä. Huomattavaa on, että lapsi käy 190 kertaa vuodessa hakemassa tätä peruspalvelua. Väitän, ettei millekään aikuisryhmälle onnistuisi tehdä tällaista huononnusta elinolosuhteissa kuin näille yli 6-vuotiaille lapsille on onnistuttu tekemään. Mitä tämä kaikki on merkinnyt maaseudun elinkelpoisuuden säilyttämistavoitteiden ja väestömuuton kannalta on kokonaan oma lukunsa.

Kari Lehtola
Mikkeli
(Kirjoittaja työskentelee sivistystoimentarkastajana Itä-Suomen lääninhallituksessa. Hän kirjoittaa yksityishenkilönä.)"

Alla ladattavissa seminaariesitys [nämä asiakirjat voit ladata omalle koneelle tuplaklikkaamalla hiirellä asiakirjan nimeä]

Erilainen, samanarvoinen oppija

2007-08-24T20:23:00.000+03:00

Kirjoittaja: Auli Kluukeri

Äitinä haluaisin lasteni oppivan ja kasvavan erilaisuuden hyväksymisen, suvaitsevuuden, jokapäiväistämisen ja kunnioittamisen ilmapiirissä. Ihmiset, perheet, kulttuurit ja lapset ovat erilaisia. Lapset ovat erivärisiä, erikokoisia, persoonaltaan omanlaisiansa. Yksi on laiha, toinen lihava. Eräs on ujo ja kaverinsa ylivilkas. Tuolla menee terve ja toisaalla sairas tai vammainen. Joku kävelee, joku taas istuu pyörätuolissa.

Jollekin puhuvat sanat, toiselle kuvat. Korvat, silmät, suu ja aivot toimivatkin yksilöllisesti. Tämä lapsi oppii nopeasti ja vierustoverilla on oppimisvaikeuksia. Miina oppii yhdellä, Manu toisella tavalla. Jokaisen lapsen omanlaisuus on arvokasta ja samanarvoista toisiin oppijoihin nähden.

Koulussa erilaisten oppijoiden tasa-arvoisuus perustuu siihen, että koulutoverit ja opettajat toimivat omassa roolissaan tätä tasa-arvoisuutta puolustaen. Erilaisuudesta olisi ehkä myös puhuttava ja kerrottava lapselle enemmän kotona ja koulussa.

Lapsen mieli on avoin ja vastaanottava kaikille asioille, kun ne vain selitetään hänen ymmärtämillään sanoilla. Lapsi hyväksyy ja kunnioittaa erilaisuutta, kun hän ymmärtää sen. Erilaisuuden ymmärtäminen vähentää koulukiusaamista.

Suomessa erilaiset oppijat nähdään hienosti osana tavallista koulua ainakin tietyissä piireissä. Asiasta on kirjoitettu mm. Ikosen ja Virtasen teoksessa "Erilainen oppija - yhteiseen kouluun". Kirjaa saa lainata allekirjoittaneelta ilmaiseksi.

Jotta opettajalla auktoriteettinä, pedagogina ja esimerkin antajana riittää aikaa, taitoa ja voimia toimia työssään erilaisten oppijoiden kanssa, tarvitaan riittävän pieniä oppimisyhteisöjä, henkilökohtaista oppijoiden tuntemista sekä opettajan osaamista ja opettajan korvaamattoman työn arvostusta.

Näiden edellytysten toteutumista toivon äitinä valtion ja kuntien tukevan eri keinoilla. Oppimisedellytysten tukeminen on kansantaloudellisesti kannattavaa ja kasvaa kyllä korkoa:)

Erilainen oppija mielletään käsitteenä yleensä lapseksi, jolla on oppimisvaikeuksia. Ehkäpä käsitettä pitäisikin laajentaa koskemaan myös lapsia, joilla ei ole pelkästään "vaikeuksia", vaan he oppivat eri tavalla, eri tahtiin, erilaisin oppimismetodein. Joku heistä odottaa vain omaa tapaansa ja tilaisuutta oppia.

Erilaisten oppijoiden liiton sivut täällä.

Miten kehittää perusopetusta

2007-08-16T19:14:00.000+03:00

Eira Korpinen kirjoittaa mielenkiintoisesti uudenlaisista kylä- ja lähikoulujen kehittämishankkeista. Korpisen peräämä uudistus voisi pelastaa monia lähikouluja sekä tuoda rikkautta ja monipuolisuutta sekä lasten, että kyläläisten tai lähiasukkaiden elämään. Eri tahojen tulisi herätä ajatukseen mahdollisimman pian.

Korpinen sanoo mm. seuraavasti: "Tarvitaankin uusia ratkaisuja perusopetuksen toteuttamiselle esim. maaseudulla niin, että peruskouluikäisille voidaan turvata lähikoulu. Jos pieni koulu on "liian kallis", kustannustehokkuutta voidaan kehittää, kun tehdään mahdolliseksi yhdistää yksityistä palvelutuotantoa, kolmannen sektorin toimintaa sekä julkisia palveluja. Näin voidaan tukea perusopetuksen järjestämistä."

"Kouluista voidaan kehittää monitoimikeskuksia tai palvelukeskuksia, jolloin koulukiinteistöt voivat toimia eri-ikäisten toimintakeskuksina. Ne tarjoavat vapaa-aikapalveluja aikuisille sekä nuorille, päivähoitopalveluja niitä tarvitseville perheille sekä esim. kotona asuville vanhuksille ateriapalveluja."

"Koulutuksen järjestämisessä tarvitaan luovia ratkaisuja, joissa erilaisuus hyväksytään voimavarana. Standardointi ei sovi koulutukseen, sillä se syrjäyttää monet erilaiset oppilaat; yhtä hyvin luovat lahjakkuudet kuin oppimisen ongelmista kärsivät."
---

Täällä alkuperäinen Eira Korpisen kirjoitus.

Saattaen vaihdettava

2007-08-12T11:12:00.001+03:00

Opettajien välinen yhteistyö ja tietojen vaihto on tärkeää pienemmän ja isomman taivaltajan koulupolun turvaamiseksi. Erityisopettaja Merja Pikkarainen kirjoitti aiheesta kolumnissaan sanomalehti Keskipohjanmaassa viime vuonna otsikolla Koulupolun varrelta.

Pikkaraisen ajatusmalli on se, että lapsen siirtyessä esikoulusta kouluun tai kouluasteelta toiselle, tulisi lasta luovuttavan opetustahon siirtää arvokasta tietämystään lapsen persoonasta, kyvyistä ja tuen tarpeista vastaanottavalle osapuolelle. Näin lapsen matkan jatkuminen koulupolulla turvattaisiin mahdollisimman suotuisissa merkeissä.

Pikkarainen kuvaa ajatuksiaan mm. seuraavasti: "Turvallista koulupolkua ajatellen ei riitä, että vain esikoulun väki ja vanhemmat ovat tietoisia lapsen kyvyistä ja mahdollisista tuen tarpeista. Tieto pitää siirtää eteenpäin niille aikuisille, jotka seuraavaksi ottavat lapsen vastuulleen."

"Vanhoissa rautatievaunuissa näki joskus tekstin: Saattaen vaihdettava. Joskus tekisi mieli laittaa samanlainen lappu lapsen kaulaan, jotta hänen tarpeensa varmasti huomioitaisiin myös seuraavassa elämänvaiheessa. Saattaen vaihto tapahtuu käytännössä esimerkiksi siten, että jo keväällä istutaan yhteisen pöydän ääreen niiden kesken, jotka tuntevat lapsen ja niiden, jotka ottavat hänet seuraavana syksynä vastuulleen."

"Saattaen vaihto -palaveri voi olla paikallaan myös siirryttäessä isompiin ympyröihin 7. luokalle tultaessa tai muulloinkin, jos esimerkiksi opettaja vaihtuu. Joskus myös 9. luokalta keskiasteelle siirryttäessä voisi yhteinen palaveri säästää paljon päänvaivaa, kun opiskelijan koulunkäynnin historia ei jäisi arvailujen varaan."

"Polullaan kohti aikuisuutta lapsi ylittää monenlaisia siltoja siirtyessään elämänvaiheesta toiseen. Toivoa sopii, että asioista vastuuta kantavat aikuiset huomaavat sillan lahot kohdat ja puuttuvat astinlaudat. Ja että he kantavat vastuunsa vielä siinäkin vaiheessa, kun on tartuttava toimeen asioiden kohentamiseksi. Jokaisella meistä on oma vastuunsa yhteisessä rakennustyössä - toisella pienempi, toisella suurempi."

---

Kyseisen vaihto-operaation puuttuessa ainakin virallisesti koulujärjestelmästämme, me vanhemmat voimme jo nyt itse aktiivisesti osallistua saattamiseen. Opettajalta pyydetty kirjallinen tai sanallinen kertomus (ei siis pelkkä koulutodistus) lapsen persoonasta voidaan äitien ja isien kautta välittää uudelle opettajalle tai kasvatustyöhän osallistuvalle. Tämä kertomus tehdään nimenomaan opetuksellisesta näkökulmasta.

Tärkeintä kertomuksessa olisi kuvata lapsen henkilökohtaista persoonallisuutta sekä erityisesti niitä taitoja, joissa lapsi tarvitsee tukea, ja niitä valmiuksia, joissa lapsella on eniten kehitettävää. Tämä edellyttää tietenkin avointa ja rehellistä vuorovaikutusta vanhempien ja opettajan välillä. Lisäksi vastaanottavan opetustahon on haluttava, jaksettava ja kyettävä käyttää saamansa tietous lapsen tukemiseksi. Se on sitä opettajan etiikkaa.

Saattaen vaihtaminen auttaa myös omalta osaltaan lasta selviämään särkymättä isoksi asti:

Niin pieni.
Herkkä.
Niin haavoittuva.
Altis kaikille tuulille
polun kiville
pahoille sanoille.

Miten selvitä
särkymättä
isoksi asti.
Vahvaan aikuisuuteen

Maaria Leinonen

Hoivaa ja helli pientä koululaista

2007-08-12T11:12:00.000+03:00

Mannerheimin Lastensuojeluliitto on julkaissut hienon oppaan pienten koululaisten vanhemmille. Hoivaa ja helli pientä koululaista -opas löytyy täältä. Samasta osoitteesta löytyy myös vinkkejä ja tukea eri tilanteisiin, kuten koulun aloittamiseen tai oppimisvaikeuksiin.

Oppaassa korostetaan erityisesti kodin ja opettajan välistä tiivistä, rehellistä ja avointa yhteydenpitoa, jonka avulla esimerkiksi mahdollisiin oppimisvaikeuksiin tai kiusaamistapauksiin voidaan puuttua aikaisessa vaiheessa.

Taksimaksujen korotukset syövät säästöt

2007-08-12T11:03:00.000+03:00

Taksimaksujen korotukset syövät yhä suuremman osan kouluverkon supistamisen säästöistä. Ohessa STT:n uutinen asiasta.

---

Taksimaksujen korotukset sivaltavat kuntia rankemmalla kädellä kuin kuluttajia.

Kuntaliitto on jo saanut yhteydenottoja kunnilta, joissa koulukyytien hinnat ovat yllättäen nousseet huomattavasti kuluttajille lankeavaa, liikenne- ja viestintäministeriön hyväksymää 3,3 prosentin korotusta enemmän.

– Yhteydenotoissa on tullut ilmi, että joissakin kunnissa taksikuljetusten hinta on noussut jopa kymmenisen prosenttia. Ministeriön vahvistama taksakorotus koskee vain kuluttajahintoja, mutta kuntien osalta korotukset tulevat kilpailutuksen ja markkinahinnan kautta, kertoo liikenneinsinööri Silja Siltala Kuntaliitosta.

Kuntien tämän vuoden budjeteissa ennakoitua suurempaan korotukseen ei ole osattu varautua. Kunnat joutuvat ahtaalle, sillä koulukyydit on hinnasta riippumatta järjestettävä.

– Maaseutukunnissa pulmat ovat suurimmat, kun kouluverkon harventuminen on lisännyt taksikuljetusten määrää entisestään.

Julkishallinnon osuus taksien 641 miljoonan euron kokonaisliikevaihdosta on noin kolmasosa.

---

Alkuperäinen uutinen täällä.

Koulurakennuksia Osa III

2007-06-21T20:05:00.000+03:00

Viittaus Koulurakennuksia Osa I esipuheeseen. Tässä J -kirjaimella alkavien kuntien vanhoja koulurakennuksia.

Jaala - Jaalan koulu

Jalasjärvi - Harrin koulu

Jalasjärvi - Keskikylän koulu

Janakkala - Tanttalan koulu

Janakkala - Viralan koulu

Janakkala - Väihäkkälän koulu

Joensuu - Koveron koulu

Joroinen - Kaitaisten koulu

Joutsa - Angesselän koulu

Joutsa - Mieskonmäen koulu

Juuka - Ahmovaaran koulu

Juva - Hatsolan koulu

Jyväskylä - Puistokoulu

Jyväskylän maalaiskunta - Oravasaaren koulu

---

Rauhaisaa ja linnunlauluista juhannusta kaikille!

Koulurakennuksia Osa II

2007-06-13T19:20:00.000+03:00

Viittaus Koulurakennuksia Osa I esipuheeseen. Tässä I -kirjaimella alkavien kuntien vanhoja koulurakennuksia.

Ii - Ylirannan koulu

Iisalmi - Otavan koulu

Iitti - Tillolan koulu

Ikaalinen - Kilvakkalan koulu

Ikaalinen - Riitialan koulu

Ilmajoki - Ahonkylän koulu

Ilmajoki - Luoman koulu

Inkoo - Barösundin koulu

Ilon pedagogiikkaa Huvudstadsbladetissa

2007-06-11T21:47:00.000+03:00

Kuva lainattu sivuilta www.hbl.fi

Huvudstadsbladetissa on mielenkiintoinen artikkeli Halmeniemestä, pedagogi Juha "Juuso" Juurikkalasta sekä aiemmin mainitusta Ilon pedagogiikasta.

Tässä lainaus artikkelin lopusta:

"FAKTA
I Halmeniemi har man formulerat några goda råd för dem som inte vill acceptera att deras skola stängs:
Ge inte upp genast, streta emot och argumentera.
Om skolan ändå stängs: Kom ihåg att Finland har läroplikt, inte skolplikt. Ta vara på rätten att ordna hemundervisning.
Sök eldsjälar som är redo att jobba på talko.Bilda förening. Då kan man ordna penninginsamlingar och köpa skolhuset.
Sök sponsorer.
Satsa på en alternativ pedagogisk inriktning och anhåll om rätt att bli privat skola."
Koko artikkeli luettavissa täällä.

Koulurakennuksia Osa I

2007-06-10T15:52:00.000+03:00

Joku on sanonut, että lapselle on tärkeää se, mitä hän näkee luokkahuoneen ikkunasta ulos katsoessaan.

Tässä Suomen kuntien Internet -sivuilta löydettyä kaunista koulurakennusperinnettä. Tämä osa I käsittää Suomen kunnat A -kirjaimesta H -kirjaimeen. Valitettavasti kaikkien kuntien sivuilla ei ole kuvia koulurakennuksista.

Vanhat koulurakennukset eivät ehkä aina liene kaikkein käytännöllisimpiä, mutta kauniita ja nostalgisia ne ovat.

Alavus - Sulkavan koulu

Askola - Särkijärven koulu

Haapajärvi - Ylipään koulu

Haapavesi - Humalojan koulu

Haapavesi - Vattukylän koulu

Halikko - Hajalan koulu

Hartola - Riihiniemen koulu

Hauho - Alvettulan koulu

Ilon ja surun kevätjuhla

2007-06-02T00:05:00.000+03:00

Kevätjuhla on yleensä ilon ja haikeuden aikaa raskaan kouluvuoden jälkeen.

Opettajalle se on usein jotakin enemmän, koskettavampaa. Vuodenvaihde ja tilinpäätös tehdystä työstä. Luopumisen hetki. Toivoen parasta lähteville, avaten uutta syliä tuleville.

---

Tänäkin keväänä vietetään useissa kouluissa viimeistä kevätjuhlaa koulun lakkautuksesta johtuen. Näin on esimerkiksi Menosten koulussa Urjalassa, josta voi lukea opettaja Seppo Pirhosen kirjoituksen täältä. Kirjoituksessa sanotaan mm. seuraavasti:

"Oppilaat ovat käyneet tutustumassa tuleviin kouluihinsa. Muutos jännittää ja hieman pelottaakin. Voi vain arvata millainen myllerrys lasten sisällä on käynyt kuluneen lukuvuoden aikana. Kouluissa olemme kuitenkin pyrkineet siihen, että päivittäinen koulutyö olisi ihan normaalia. Siinä on onnistuttu pääosin, mutta aina silloin tällöin lakkautukset ja koulunvaihdot ovat nousseet puheenaiheeksi. Emme ole sitä halunneet estää, koska asioiden läpikäynti helpottaa.

Paria poikkeusta lukuun ottamatta kukaan työnantajataholta ei ole tullut kysymään, miten me selviämme ja jaksamme. Tavallisilta ihmisiltä olemme sen sijaan saaneet paljon ymmärtävää ja myötäelävää asennetta ja tukea."

---

Tässä erään runon sanat kiitokseksi lukuisille hyville opettajillemme:

"Haluaisin tehdä tänään jotain
mitä ei tehdä joka päivä.
Haluaisin kiittää sinua.
Ei tavalliseen tapaan, vain sanomalla "kiitos" .
ei, minä tahtoisin sanoa sinulle,
että olen kiitollinen sinusta."

Jörg Zink: Näillä kukilla kiitän sinua

Lammin kunnan kaikki kyläkoulut lakkautusuhan alla

2007-05-31T19:55:00.000+03:00

Kuva Lammin kunnan Internet-sivuilta www.lammi.fi

Etelä-Suomen Sanomat kirjoittaa 29.5.2007 seuraavasti:

Lammi etsii säästöjä kaikkien kyläkoulujen lakkauttamisesta

Lammin kunnanhallituksen hyväksymä Lammin palvelut 2009 -selvitys sisältää esityksen neljän kyläkoulun lakkauttamisesta ja peruskouluopetuksen keskittämisestä kirkonkylään Konnarin kouluun ja Koulukeskukseen. Vuoden 2008 keväällä lakkautuslistalla ovat Kataloisten, Kostilan, Lieson ja Porkkalan kyläkoulut. Mommilan kyläkoulun lakkauttamispäätös on jo tehty.

Kunnanhallitus hyväksyi kevään aikana valmistellun taloudellisen selvityksen yksimielisesti. Kunnanjohtaja Aarre Järvinen korostaa kuitenkin, että tässä vaiheessa kunnanhallitus hakee valtuustolta lupaa jatkaa säästötoimien valmistelua. Erilliset päätökset kunnan palvelujen uudelleenorganisoinnista tehdään myöhemmin ja kaikki valmistelu tehdään läpinäkyvästi.
Lammin palvelujen uudelleenjärjestely liittyy Hämeenlinnan, Tuuloksen, Hauhon, Rengon ja Kalvolan suunnittelemaan kuntaliitokseen. Liitoksen toteutuminen on monilta osin muutosten edellytys.

Linkki alkuperäiseen uutiseen täällä.

---

Lammin kunnassa on asukkaita n. 5 500 ja kunnassa on kuusi perusopetuksen 1 - 6 luokan koulua. Kirkonkylässä sijaitseva Konnarin koulu on suurin, siellä koulutietänsä käy n. 250 oppilasta. Muut kunnan kyläkoulut ovat kaksiopettajaisia.

Lakkautusuhan alla ovat nyt siis Kataloisten koulu, Kostilan koulu, Lieson koulu sekä Porkkalan koulu. Lakkautuspäätöksen on jo aiemmin siis saanut Mommilan koulu.

---

Lammin kunnan Internet-sivuilla kunnanhallituksen kokouksen 28.5.2007 pöytäkirjassa ei suoranaisesti mainita kouluverkon supistuksesta yhtään mitään, vaan siinä viitataan ainoastaan "Lammin palvelut 2009" selvitykseen pöytäkirjan liitteenä. Tämä liite ei ole edes luettavissa kunnan Internet-sivuilta.

Ote Kh:n kokouspykälästä 151§: Tilintarkastukseen liittyvä taloudellinen selvitys
Liite nro 1; strategia-asiakirja LAMMIN PALVELUT 2009

Ehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy työryhmän valmisteleman LAMMIN PALVELUT 2009 -strategia-asiakirjan ja esittää valtuustolle, että valtuusto vahvistaa sen talousarvion 2008 ja taloussuunnitelman 2008 – 2010 valmistelun pohjaksi.

Lisäksi kunnanhallitus päättää, että yksittäisistä konkreettisista muutoksista palvelurakenteessa koskien mm. kouluverkkoa, päivähoidon järjestämistä sekä organisaatiouudistusta tehdään päätökset erillisen valmistelun pohjalta strategia-asiakirjassa kohdassa 12. Toimenpiteiden yksityiskohtainen suunnittelu, kuvatulla tavalla.

---

Asianmukaista olisi se, että kuntalaiset näkisivät päättävien elinten kokouspöytäkirjoista suoraan kaikki kunnan asioihin ja asukkaiden elinolosuhteisiin vaikuttavat hankkeet, vireillä olevat asiat, suunnitelmat ja asiakirjat; myös pöytäkirjojen liitteet. Tämä olisi hyvän hallintotavan ja hallintomenettelyn mukaista.

---

Kunnan antama puutteellinen informaatio nettisivuillaan on toisarvoista. Ensiarvoisen tärkeää on se, tullaanko kyseisessä kunnassa käymään kunnan päättäjien ja veronmaksajien kesken avoin arvokeskustelu siitä, myykö kunta itsensä kuntaliitokseen kouluverkkonsa kustannuksella, vai onko perusopetus lähipalveluna sille tärkeä ja suunniteltuun liitossopimukseen erikseen "turvattavien lähipalveluiden joukkoon" kirjattava asia.

---

Lämmin kiitos Lammin kunnan yhden koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtajalle vinkistä meneillään olevaan lakkautushankkeeseen!

Toivomme kuntapäättäjiltänne viisautta ja tahtoa arvokeskusteluun ja pohdintaan siitä, millaisena kuntana ja millaisine lähipalveluineeen Lammi lähtee mukaan kuntaliitosneuvotteluihin.

Kaikki vinkit koulujen lakkautuksiin liittyen ovat tervetulleita osoitteeseen pienetkoulut@hotmail.com.

Maaseudun kylätoimintayhdistykset saatava mukaan...

2007-05-29T13:40:00.000+03:00

Kirjoittaja: Kasvatustieteen professori Eira Korpinen

Olisi koottava kaikki mahdolliset tahot tukemaan maaseudun kyläkouluja. Eräs merkittävä taho ovat kyläyhdistykset sekä vanhempainyhdistykset. Erityisesti Suomen kylätominta ry:llä näyttää olevan vahva ja kattava organisaatio ympäri Suomea. Koulu on tärkein instituutio, joka pitää yllä kylän dynaamiikkaa ja vaikuttaa tulevaisuuteen.

Tärkeää on myös ennalta ehkäisevä työ. Monet heräävät vasta silloin, kun koulua ollaan jo lopettamassa. Jokaiselle kyläkoululle tulisi hyvissä ajoin laatia kehittämissuunnitelma ja jokaisen koulun olisi syytä verkostoitua mahdollisimman tehokkaasti. Kyläkoulun kehittämissuunnitelma on kiinteä osa koulun opetussuunnitelman kehittämistä ja samalla kylän kehittämissuunnitelmaa. Julkisuus ja julkinen keskustelu on tärkeää, vaikka se näyttää aina herättävän myös kateutta - valitettavasti.

Kyläläisten palveluista huomattava osa voidaan rakentaa jollakin tavoin koulun yhteyteen - KOULU ON PALVELUKESKUS, TOIMINTAKESKUS, OPPIMISKESKUS, KULTTUURIKESKUS - eri-ikäisten kohtaamispaikka. Juuri nyt tarvitsemme yhteistyön foorumeita ja paikkoja, jossa tuetaan ihmisten identiteetin rakentumista ja yhteisöllisyyttä... On syytä miettiä, miten koulu voi palvella myös loma-aikoina.

Mukavaa kevätlukukauden päätösviikkoa kaikille oppilaille, opettajille ja lasten vanhemmille! Kiitos hyvästä yhteistyöstä ja kamppailusta koulujen puolesta!

Eira Korpinen
Kasvatustieteen professori
Jyväskylä

Kuntaliitokset ja kouluverkko

2007-05-26T16:44:00.000+03:00

Pääsääntöisesti kuntaliitokset ovat uhka kunnan kouluverkon säilymiselle, koska ne ovat yleensä johtaneet koulujen lakkautuksiin ja suurempiin yksikkökokoihin. Mutta näin ei tapahdu itsestäänselvyytenä. Kuntaliitos voi olla myös mahdollisuus kuntalaisille, koululaisille, perheille ja opettajille.

Taitavista tai toisaalta rutiininomaisista kuntaliitoksista voi lukea vaikkapa Sisäministeriön sivuilta filosofian tohtori Arto Kosken laatimana raporttina täältä. Raportti kannattaa lukea loppuun saakka.

Kuntaliitoksia voidaan toteuttaa kahden tai useamman kunnan kesken. Alla olevissa vinkeissä viitataan kahden kunnan kuntaliitokseen, jossa toinen on huomattavasti isompi toista.

Kannanotoilla on merkitystä
Vanhempainyhdistykset, kyläyhdistykset sekä yksittäiset kuntalaiset voivat vaikuttaa kannanotoillaan kuntaliitoksien selvitystyöhön sekä kuntaliitosten seuraamuksiin. Siihen, millainen lopputulos kuntaliitoksella tai ilman sitä saavutetaan.

Miten kunnan tulee toimia?

Jos kotikuntasi aloittaa kuntaliitosselvitystyön toisen tai toisten kuntien kanssa, huomioi seuraavaa:

- Kuntasi tulee virallisesti pyytää kuntalaisten ja kunnan henkilöstön lausuntoja ja kannanottoja hyvissä ajoin
- Kuntasi tulee järjestää asianmukaiset keskustelu- ja kuulemistilaisuudet kuntalaisille kuntaliitokseen liittyen
- Vaadi julkaistavaksi ja kuntalaisten nähtäväksi esimerkiksi kuntasi Internet-sivuille kaikki kuntaliitosselvitystyöhön liittyvät asiakirjat, raportit ja pöytäkirjat
- Mieti, miten mahdollinen kuntaliitos vaikuttaa lastesi koulunkäyntiin, lähiösi tai kyläsi toimintaan, kouluusi tai opettamiisi koululaisiin ja laadi oma kannanottosi kuntaliitokseen liittyen.

Edellytä ja vaadi kuntasi päätöksentekijöiltä sekä kuntaliitosta valmistelevilta virkamiehiltä tai konsulteilta seuraavia asioita:

- Kuntaliitoshankkeen tulee olla lakien mukainen, eli Kuntajakolaki vuodelta 1997 löytyy täältä ja laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta vuodelta 2007 löytyy täältä. Lisäksi Sisäministeriö edellyttää esimerkiksi yhteistä kuntarajaa, siitä lisää täällä.
- Kuntaliitosselvityksessä tulee hahmottaa myös vaihtoehtoisia strategioita ja tulevaisuutta. Kuntaliitoksen sijaan kunnat voivat tiivistää yhteistyötään monin eri tavoin, jotka ehkä tuovat yhtälailla tehokkuutta ja tuloksellisuutta kunnan toimintaan sekä varmistavat samalla kuntalaisten palveluiden saatavuuden ja kunnan elinvoiman.
- Kuntaliitosselvitystyön lopputuloksena on löydyttävä selkeä lista liitokseen liittyvistä eduista ja haitoista kotikuntasi kaikkien eri väestöryhmien sekä kunnan eri toimialuiden (koulutoimi, tekninen toimi, kulttuuritoimi, sosiaali- ja terveystoimi jne.) kannalta.
- Kuntaliitoksen edut ja haitat on listattava ainakin liittyen kunnan henkilöstön asemaan, tulevaan veroprosenttiin, saataviin valtionosuuksien muutoksiin, kuntalaisten maksamien maksujen suuruuteen ja erilaisiin kuntalisiin, omaishoidontukeen tms. sekä palveluiden saatavuuteen ja sijaintiin liittyen.

On huomioitava se, että kun näkyvissä olevat edut ja haitat listataan konkreettisesti, niihin voidaan myös systemaattisesti vaikuttaa hyödyntämällä etuja ja yrittämällä minimoida tai eliminoida haittoja.

Kuntaliitosten investointiavustukset ja yhdistymisrahat

Kunnat saavat kuntaliitosten yhteydessä valtiolta anomiinsa henkkeisiin myös ns. investointiavustusta. Vaadi sitä, että kotikunnallasi on oltava selkeä suunnitelma siitä, millaisiin kehityshankkeisiin ja investointeihin kuntasi alueeseen liittyen aiotaan hyödyntää tätä valtion kuntaliitoksille myöntämää investointi- ja kehityshanketukea.

Lisäksi kunnat saavat valtiolta ns. porkkanarahaa yhdistymisistä. Yhdistyvät kunnat voivat itsenäisesti päättää valtiolta saatavan yhdistymisavustuksen jakamisesta. Esimerkiksi pienen Yli-Härmän kunnan ja Lapuan kaupungin yhdistymissopimuksessa 3,6 Milj.euron yhdistämisavustus jaettiin siten, että Yli-Härmä sai siitä 80% ja Lapuan kaupunki 20%. Miten kotikuntasi kuntaliitoksen osalta on suunniteltu jaettavaksi tämä yhdistymisavustus?

Kuntaliitosten valmistelu ja siitä tiedottaminen

Tutkija Kari Leinamo toteaa kuntaliitoksista seuraavasti: ”Heikosti valmisteltuna ja ilman varsinaista syytä tehtynä tai pakolla toteutettuna kuntaliitosratkaisu saattaa sen sijaan aiheuttaa palvelujen menettämisen lisäksi epäsopua pitkiksi ajoiksi eteenpäin.”. Valmistelutyön pitäisikin olla mahdollisimman huolellista, läpinäkyvää ja julkista. Kuntalaisten, yhdistysten sekä yksityisten henkilöiden mielipiteitä, ideoita ja ajatuksia tulisi aidosti kuunnella.

Selvitystyön edetessä tulisi panostaa aktiiviseen tiedotukseen kuntalaisille, kunnan työntekijöille sekä luottamushenkilöille. Kuntaliitosselvityksestä sekä hallinnon ja palveluiden järjestämissopimusesityksestä tulisi tiedottaa hyvissä ajoin ennen päätöksentekoa kuntalaisille ja luottamushenkilöille.

Alueellinen kehittäminen ja yhteistyö naapurikuntien kanssa

Kuntien yhdistymisen edut eivät välttämättä synny automaattisesti tai itsestään, työstämättä tai tietoisesti edistämättä niiden syntymistä. Tässä tarvitaan molempien yhdistyvien kuntien ideoita, ajatuksia ja työtä. Yhdistymissopimukseen tuleekin kirjata lista niistä konkreettisista alueista ja asioista, joiden kehittämiseen myös yhdistyneessä kunnassa panostetaan. Näiden painopisteiden löytämisessä voidaan hyödyntää esimerkiksi eri kylien kyläyhdistyksiä ja kuntien erilaisia toimikuntia.

Konkreettisten kehittämiskohteiden ja toimenpiteiden kirjaaminen yhdistymissopimukseen luo paremmat edellytykset mahdollisen kuntaliitoksen suotuisalle ilmapiirille. Näitä kehittämishankkeita voidaan toteuttaa mm. valtion investointi- ja kehittämishanketuella.

Huolellisessa kuntaliitosselvitystyössä tarkastellaan myös yhdistyvien kuntien tulevaisuutta sekä niitä uhkia ja mahdollisuuksia, mitä on odotettavissa. Kunnan asukkaiden hyvinvoinnin kannalta tulee kuntaliitoksesta huolimatta tulevaisuudessa todennäköisesti tarve toteuttaa tiivimpää yhteistyötä toisten naapurikuntien kanssa, eikä itsearvoisesti suunnata palvelujen saatavuutta esimerkiksi pienemmästä kunnasta suurempaan. Myös muita yhteistyömahdollisuuksia tulee aktiivisesti selvittää ja toteuttaa jatkossakin.

Sekä koulutus ja sivistys, kulttuuri, sosiaali –että terveyspalveluiden käyttäminen tulisi toteuttaa perinteisestä kuntarajasta riippumatta palveluiden käyttäjän näkökulmasta helposti saataville ja mahdollisimman lähelle palveluiden tarvitsijaa.

Kuntaliitossopimus

Kuntaliitossopimuksesta on löydyttävä selkeät vastaukset siihen, miten pienemmän kunnan asukkaiden palvelut järjestetään konkreettisesti uudessa kunnassa. On huomioitava se, että yhdistymissopimusta ei voida rakentaa pelkän tehokkuusajattelun periaatteella. Sopimuksesta on löydyttävä pykälät myös pienemmän kunnan asukkaiden tärkeiden lähipalveluiden sekä toiminnallisuuksien turvaamiseen lähivuosien ajalle. Kuntaliitossopimukseen voidaan kirjata konkreettisesti ylös tiettyjen lähipalveluiden turvaaminen (esimerkiksi nykyinen kouluverkko) sovituksi ajanjaksoksi eteenpäin tai lähikoulujen säilyttäminen tietyn oppilasmäärän ylittyessä, jonka jälkeen koulun tulevaisuutta tarkastellaan uudelleen.

Hallinnon ja palveluiden järjestämisessä tai muissa käytännöissä sekä toimintatavoissa ei saisi itsestäänselvyytenä turvautua pelkästään suuremman kunnan vanhoihin käytäntöihin, vaan uusia yhteisiä toimintatapoja ja käytäntöjä pitäisi pyrkiä kehittämään ennakkoluulottomasti ja myös pienemmän kunnan näkökulma huomioiden.

Kuntaliitossopimuksessa tulee turvata pienemmän kunnan asukkaille nykyisin lähipalveluna saatavat neuvontapalvelut, asiointipalvelut, hakemuksien, lomakkeiden ja kaavakkeiden saatavuus ja niiden jättäminen kunnalle jne. Tämä voidaan toteuttaa useilla eri tavoilla, esimerkiksi ns. monipalvelupisteiden kautta. Lisäksi tulee ehdottomasti luoda edellytykset sille, että kaikki kunnan asiakirjat ovat saatavilla kaikkien asukkaiden nähtäville ilman, että sivukyläläiset joutuvat matkaamaan asian vuoksi kauas.

Luottamushenkilöt

Kuntien yhdistyessä luottamushenkilöiden yhteismäärä usein vähenee. Pienemmän kunnan kannalta tämä nähdään uhkana kaventaa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Esimerkiksi sivukyliltä ei enää saada välttämättä omia edustajia valtuustoon tai lautakuntiin.

Mahdollisen kuntaliitoksen toteutuessa Kuntajakolain 24§ mukaisesti ensimmäisenä ja toisena valtuustokautena voidaan valita enemmän valtuutettuja kuin kuntien yhteinen asukasmäärä edellyttäisi ja osa valtuustopaikoista voidaan korvamerkitä ja kiintiöidä pienemmän kunnan valtuutetuille. Samoin lautakuntien jäsenmääriä voidaan kasvattaa taaten pienemmän kunnan edustus näissä määräajaksi.

Kuntaliitoksen yhteydessä voidaan myös perustaa aivan uusia lautakuntia. Esimerkiksi Seinäjoen ja Peräseinäjoen yhdistyessä perustettiin uusi asukaslautakunta Peräseinäjoen alueelle. Tälläisen alueellisen pienemmän kunnan asioihin keskittyvän lautakunnan perustamisen mahdollisuus tulee selvittää ja tarvittaessa toteuttaa.

Päätöksenteko

Lopullisen päätöksen kuntaliitoksesta tekee kunnanvaltuusto. Näin huomattavan päätöksen ollessa kyseessä, tulisi kuitenkin kuunnella kunnan asukkaita tarkasti. Tämä voidaan toteuttaa joko kansanäänestyksellä tai neuvoa-antavalla mielipidemittauksella. Kunnassa tulisikin toteuttaa joko kansanäänestys tai neuvoa-antava mielipidemittaus, jotta kunnan luottamushenkilöt voivat muodostaa selkeän käsityksen kuntalaisten mielipiteistä asiaan.

Yhteenveto

Valtio ajaa kuntaliitoksia aktiivisesti ainoana keinona tehokkaampaan ja taloudellisempaan kuntatalouteen sekä hallinto- ja palvelurakenteen järkeistykseen ja laadukkaiden palveluiden saatavuuden turvaamiseen. Tavoite on sinällänsä hyvä.

Suuremmat kunnat, isommat rakenteet tai suurempi väestöpohja ei kuitenkaan ole tae kuntalaisten hyvinvointiin tai taloudellisesti tehokkaaseen toimintaan. Suuri yksikkö ei tutkimusten mukaan läheskään aina palvele parhaiten asiakkaitaan tai toimi tehokkaammin kuin pienempi yksikkö.

Suuruuden ihannoinnin sijasta tulisikin etsiä ennakkoluulottomasti myös toisenlaisia yhteistyömahdollisuuksia, palveluiden järjestämistapoja ja ratkaisuja kuntatalouden ongelmiin sekä kuntalaisten laadukkaiden palveluiden saatavuuden varmistamiseen.

Kuntaliitos ei ole vakuutus paremmasta huomisesta myöskään pienille kunnille. Kunnan eri alueiden kehittäminen, elinvoimaisuus ja kuntalaisten hyvinvointi jäävät mahdollisista kuntaliitoksista huolimatta oikeasti asukkaiden itsensä vastuulle. Virallinen päätöksenteko tapahtuu vain hieman kauempana. Konkreettinen toimiminen asian hyväksi jää edelleenkin lähelle.

Kunnallisvalituksia ja hallinto-oikeuksien päätöksiä kouluasioissa

2007-05-23T17:55:00.000+03:00

Ympäri Suomea on parhaillaan meneillään koulujen lakkautuksiin liittyviä kunnallisvalituksia hallinto-oikeuksissa. Kuluvan ja edellisten vuosien aikana on tehty myös jo useita päätöksiä valituksiin liittyen hallinto-oikeuksissa.

Tälle sivustolle kerätään linkkejä ja tallennetaan esimerkkejä tehdyistä kunnallisvalituksista, kuntien vastalausunnoista sekä hallinto-oikeuksien [tai korkeimman hallinto-oikeuden] päätöksistä.

Kunnallisvalitukset, kuntien lausunnot sekä oikeuden päätökset ovat julkisia asiakirjoja, jotka voidaan julkaista nähtäville. Jostain syystä hallinto-oikeudet eivät ole julkaisseet koulukysymyksiin liittyviä päätöksiä omilla sivuillaan.

Jos kuntasi internet-sivuilla tai muussa lähteessä on saatavilla näitä esimerkkejä, vinkit asiaan liittyen ovat tervetulleita osoitteeseen pienetkoulut@hotmail.com

Tässä esimerkkinä Turusta kaupunginhallituksen 10.4.2007 kokouspöytäkirjasta kouluverkkoselvitykseen liittyvän kunnallisvalituksen käsittely ensin hallinto-oikeudessa ja sitten korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Tässä Mäntyharjun kunnan Halmeniemen kyläkoulun koulutaisteluun 2004-2005 liittyvät tapahtumat sekä kunnallisvalitukseen liittyvät asiakirjat Halmeniemen kylän sivuilta.

Tässä Lohtajan kunnan Alaviirteen kyläkoulun lakkautuksesta tehty kunnallisvalitus, kunnan lausunto, valittajien vastalausunto sekä Vaasan hallinto-oikeuden päätös [nämä asiakirjat voidaan ladata omalle koneelle klikkaamalla hiirellä asiakirjan nimeä]:

Pro Yhtenäiskoulu Helsingissä

2007-05-19T16:55:00.000+03:00

Kuva: Helsingin Käpylän Yhtenäiskoulun sivuilta

Helsingin kaupungin Käpylän Yhtenäiskoulu on kaupungin kouluverkkoselvityksessä lakkautettavien koulujen listalla. Koulun puolesta taistelee Pro Yhtenäiskoulu -liike. Yhtenäiskoulun sivulta löytyy hyviä esimerkkejä eri tahojen kannanotoista ja vetoomuksista koulun säilyttämisen puolesta. Esimerkeistä löytyy mm. arvovaltaisten kasvatustieteilijöiden vetoomus (pdf-tiedosto) koulun puolesta 12.4.2007. Lisäksi oman vetoomuksensa (pdf-tiedosto) ovat antaneet Professori Anto Leikola ja n. 70 muuta tunnettua tiede- ja kulttuurivaikuttajaa.

Lisäksi Helsingissä meneillään olevan kouluverkon tarkistamisen tiimoilta kirjoittavat useat vanhemmat: Minna Harjuniemen Helsingin kouluverkon kehittäminen -blogi täällä. Julia Virkkusen Perheenäiti puhisee -blogi täällä. Saana Mannisen Ihmisenkokoinen koulu -blogi täällä.

---

Viimeisempänä uutisena Yhtenäiskoulun kohtalon osalta näyttää olevan tämä: "Tiistaina 15.5. opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti äänin 9-0 olla esittämättä Yhtenäiskoulun lakkauttamista."

Toivottavasti asia etenee opetuslautakunnasta eteenpäinkin samansuuntaisesti!

---

Aktiivisella kansalaisvaikuttamisella, Pro -liikkeillä, toimivilla vanhempainyhdistyksillä, vetoomuksilla ja nimilistojen keräämisellä voi vaikuttaa ja toimia koulun oppilaiden sekä opettajien hyväksi.

Ainakin enemmän kuin olemalla tekemättä mitään. Tekemättömyys kaduttaa usein jälkikäteen. Mutta se, että yrittää tai tekee parhaansa lopputuloksesta huolimatta, kaduttaa harvoin.

Moraalin ja laadun pistokokeita opettajille

2007-05-15T17:15:00.000+03:00

Kasvatustieteen professori Kari Uusikylän kirjoitus uusimmassa Opettajien eLehdessä 11.5.07 on ajatuksia herättävä.

Uusikylä ottaa kantaa tekniikan tohtori Antero Ollilan kirjoitukseen, joka oli julkaistu 1.5.07 Helsingin Sanomissa otsikolla Myös koulutuksen laatua tulee mitata.

Tiivistelmä Ollilan kirjoituksesta:

"Suomen koulutuspolitiikka ohjataan kuten Neuvostoliitossa talouspolitiikkaa: opetusministeriö jakaa rahaa suoritettujen tutkintojen määrän perusteella, laadusta piittaamatta. Yksi ongelmakohta on lukio-opetus jonka vaatimustaso tulee monelle yllätyksenä. Elinkeinoelämä on jo ilmaissut huolensa opintonsa päättävien nuorien taitotasosta, ja ainoa tekijä joka ylläpitää Suomalaisen lukiokoulutuksen laatua on ylioppilaskirjoitukset. Mikäli ne poistetaan niin lukio-opetuksen taso romahtaa. Opetusministerillä, eli hallituksen todellisella tulevaisuusministerillä olisi nyt mahdollisuus tuoda koulutukseen erilaiset laatumittarit joidenka mukaan rahaa jaettaisiin. Jos julkinen hallinto on jo pystynyt tekemään vastaavanlaisen tempun oman toimintansa mittaamiseen niin onnistuu se myös opetuksessa. Kyse on vain siitä että halutaanko määrää vai laatua?"

Uusikylä kirjoittaa vastakommenttinsa eLehdessä otsikolla Moraalin pistokokeita opettajille.

Professori Uusikylä palauttaa tekniikan tohtoria maan pinnalle monessakin asiassa, mm. opetuksen laadun ja tuloksellisuuden mittaamisessa:

"Koululaeissa ja opetussuunnitelmissa on oppilaiden tunne-elämään, mielenterveyteen, moraaliin ja sosiaaliseen kasvuun liittyviä tavoitteita, jotka tulisi ottaa vakavasti. Niille ei ole mittareita, mutta vain mielen tasapaino ja hyvä olo mahdollistavat tehokkaan opiskelun."

Kirjoitus loppuu seuraavaan toteamukseen:

"Joillekin ei riitä, että Suomi on melkein kaikkien rankinglistojen kärjessä. Mikä heille riittäisi? Tuskin mikään. Kuka perustaa meille ensimmäisenä sikiöille tarkoitetun koulutusohjelman? Ulkomaillahan niitä jo on."

Linkki kyseiseen Kari Uusikylän kirjoitukseen tässä.

Tukea opettajien jaksamiseen

2007-05-10T18:35:00.000+03:00

Varsinkin pienissä, mutta toki myös isommissa kouluissa opettajien jaksamista tulisi tukea kaikin tavoin.

Päivittäistä helpotusta koulutyöhön tuo sopivan aputyövoiman palkkaaminen kouluavustajiksi. Kunta voi työllistää esimerkiksi opettajankoulutuksesta, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajan koulutuksesta, sosiaalialan koulutuksesta tms. valmistuneen työttömän henkilön koululle. Avustaja voi myös olla vielä ilman ammatillista koulutusta oleva nuori tai pitkäaikaistyötön.

Kouluavustajan tehtävä määräytyy koulun tarpeiden ja kouluavustajan henkilökohtaisten ominaisuuksien mukaan. Avustajan tehtävien tulee olla sellaisia ettei niiden suorittaminen välttämättä edellytä opettajankoulutusta. Kouluavustaja voi auttaa opetusmateriaalien valmistuksessa, opetusvälineistön kunnossapidossa, tarvikkeiden järjestämisessä ja toimistotehtävissä. Lisäksi avustaja voi avustaa opettajaa oppitunneilla ja välitunti- ym. valvontatehtävissä.

Kouluavustajan palkkaaminen voidaan toteuttaa esimerkiksi työllistämis- tai työmarkkinatuella, jolloin kunnalle ei koidu ylimääräisiä palkkakustannuksia. Työllistämistukea voidaan maksaa enintään 10 kuukaudelta ja työmarkkinatukea enintään 12 kuukaudelta.

Lisätietoja ja tukien maksamisen edellytykset työvoimatoimistan sivuilta sekä oheisesta työvoimatoimiston oppaasta (pdf-tiedosto).

Lain mukaan työnantajan on selvitettävä lasten kanssa työskentelevien henkilöiden rikostausta. Työvoimatoimisto pyytää työnhakijan rikosrekisteriotteen nähtäväksi ennen työharjoittelu- tai työelämävalmennussopimuksen tekemistä.

Turussa: Salava ja Turvary

2007-05-07T18:00:00.000+03:00

Turun Snellmanin ala-asteella toimii vanhempainyhdistys Salava ry. Salavan (Snellmanin ala-asteen vanhemmat) hallituksen jäsen, tutkija Niina Junttila kertoo seuraavaa:

"Meillä on Snellmanin koululla tällä hetkellä menossa pienellä aikavälillä jo kolmas "kouluverkkotaisto". Ensimmäinen oli vuonna 1998, silloin koulu saatiin säilymään täysin; toinen oli 2005, jolloin menetimme hallinnollisen itsenäisyytemme ja nyt parhaillaan käydään läpi kolmatta verkkoselvitystä. Vanhempainyhdistyksemme Salava ry:n sivustoilla on raportoitu ja koostettu kaikkiin näihin liittyviä lausuntoja, kannanottoja, lehtikirjoituksia, seminaareja ja mielenilmauksia."

Kyseisiltä Salavan sivuilta löytyy paljon mielenkiintoista ja hyödyllistä luettavaa. Mm. Snellmanin ala-asteen ja Salavan vaiheita täällä sekä kouluverkkoon liittyviä tapahtumia ja kirjoituksia vuodelta 2007 täällä ja vuodelta 2006 täällä.

---

Salava ry on Turun alueellisen vanhempainyhdistyksen TURVARY ry:n jäsen.

Lainaus Turvary ry:n nettisivuilta:

"Yhdistyksen päätehtävä on kodin ja koulun yhteistyötä kehittämällä toimia lasten parhaaksi.Olemme aktiivinen toimija ja keskustelukumppani mm. Turun opetustoimen ja kaupungin päättäjien suuntaan sekä informaatiokanava ja tuki vanhempainyhdistyksille. Vanhempainyhdistystoimintaa tukemalla lisäämme lasten oppimisen edellytyksiä ja kouluhyvinvointia. Tavoitteena on yhdessä toimien olla tasa-arvoinen keskustelu- ja yhteistyökumppani osana kaupungin opetus- ja kasvatustyön suunnittelua ja päätöksentekoa. "

Yhdistyksen ajankohtaisista vuodelta 2007 löytyy mm. Turvary:n mielenkiintoinen kannanotto 16.4 Turun lukio- ja perusopetus 2007 - 2015 selvitykseen. Linkki kannanottoon (pdf-tiedosto) tässä.

Itse kaupungin selvitys kouluverkosta täällä.

Yhdistyksen kannanotossa sanotaan mm. seuraavasti:

"Koulu ja luokkakokojen kasvu: Suomalaisessa perusopetusikäisten lasten oppimista ja kouluhyvinvointia tarkastelevassa tutkimuksessa (Korkeakoski, 2005) on todettu mm. seuraavaa: 1) mitä suurempi koulu, sitä huonommaksi oppilaat kokivat työrauhan; 2) mitä suurempi koulu, sitä riittämättömämmiksi oppilashuollon palvelut (ml. lääkäripalvelut, mielenterveyspalvelut, sosiaalipalvelut, puheterapeutin palvelut) koettiin; 3) pienemmissä yksiköissä erityisopetuksen tarve ja resurssit vastaavat paremmin toisiaan. Vaikka pienemmissä yksiköissä resurssit ovat usein suurempia yksiköitä vähäisempiä, on niiden subjektiivinen riittävyyden kokeminen sekä oppilaiden että opettajien kannalta olennaisempaa kuin objektiivinen määrä.

Sen sijaan, että siirryttäisiin suurempiin yksiköihin ja lisättäisiin resursseja, voitaisiin siis pitäytyä nykyisissä pienissä, joissa resurssit jo nyt koetaan riittäviksi. Taloudelliselta näkökannalta siirtyminen suuriin lisää todennäköisesti sekä tuki- ja jakotuntien, eriyttävän opetuksen että oppilashuollollisten palveluiden tarvetta ja siten myös kustannuksia."

Ja Turvaryn sivujen osoite on siis www.turvary.fi

Lähikoulun turvallinen koulumatka

2007-05-04T09:55:00.000+03:00

Lopetettavaksi esitettävien helsinkiläiskoulujen lista on lyhentynyt. Opetusviraston maaliskuun esityksessä vielä ovien sulkemista odottaneet Herttoniemen ja Malminkartanon ala-asteet näyttäisivat saavan jatkaa entisissä tiloissa. Helsingin opetusvirasto julkaisi päivitetyn lakkautussuunnitelman 2.5.

Kumpulassa sijaitseva Käpylän peruskoulun sivutoimipiste on kuitenkin edelleenkin lakkautettavien listalla. Siellä vanhemmat taistelevat pienten koululaistensa oikeudesta lähikoulun turvalliseen koulumatkaan:

"Me Kumpulassa olemme kyllästyneet jatkuvaan pelkäämiseen. Pieni ala-asteen viipalekoulumme, joka on Käpylän peruskoulun sivupiste, ehdotetaan lopetettavaksi ties monennettako kertaa. Syymme puolustaa 1- ja 2-luokat sisältävää kouluamme on yksinkertainen: turvallinen koulumatka."

Lisää asiasta voi lukea täältä.

Käpylän peruskoulusta lisätietoja täällä.

Korjaus kommentoijalta 9.5.2007:

"Hei,ei Kumpulan sivukoulu ole enää ollut lakkautuslistalla, se oli ainoastaan marraskuisessa konsulttiyhtiö Net Effectin listalla. Opetusvirasto poisti sen omalta listaltaan "jo" maaliskuussa.Listalla on kyllä monta muuta koulua, joiden lakkautusehdotuksia ei voi kuin ihmetellä! "

Kiitos korjauksesta, aivan oikein. Tämänhetkinen käsittelyssä oleva suomenkielisen kouluverkon muutosesitys löytyy täältä (pdf-tiedosto).

Sammatin Vapaa Kyläkoulu

2007-05-01T17:17:00.000+03:00

Kuva Sammatin Vapaan Kyläkoulun sivuilta www.sammatinvapaakylakoulu.fi

Karjalohjan ja Sammatin kuntien rajalla toimii Sammatin Vapaa Kyläkoulu. Se on Suomen ensimmäinen maaseudulla toimiva steinerpedagoginen koulu. Koulu on vanhempien perustama ja ylläpitämä.

Lainaus koulun sivuilta koskien koulun pedagogiikkaa:

"Luokanopettaja opettaa samaa opetusryhmää kahdeksan ensimmäistä kouluvuotta. Oppilaat saavat turvallisen opettajasuhteen lapsuuden ajaksi ja opettaja mahdollisuuden oppia tuntemaan oppilaansa tarjoten kullekin persoonallista tukea. Joitakin aineita opettavat myös aineenopettajat. Pääaineiden opetus on jakso-opetusta ja niitä opetetaan noin neljän viikon jaksoina.

Alaluokilla ei käytetä valmiita oppikirjoja, vaan ne laaditaan itse. Oppilaat kirjoittavat ja kuvittavat työvihkot, joihin kootaan opetuksen keskeiset sisällöt.

Käden taidot, ilmaisukyky ja asioiden sisäistäminen harjaantuvat tekemisen myötä. Sosiaalista kasvua tukevat mm. lukuisat yhteiset retket ja näytelmäprojektit. Myös vanhemmat osallistuvat useisiin tapahtumiin ja niiden järjestelyihin."

Koulun vanhemmat kertovat seuraavasti:

"Kyläkoulun vanhempana pääsee seuraamaan läheltä lapsensa koulunkäyntiä ja osallistumaan omien kykyjensä mukaan mahdollisimman hyvän koulun rakentamiseen. Myös käytännön työtä on paljon: vanhemmat huolehtivat mm. koululuokan valmiiksi kesän aikana tulevaa lukukautta varten, osallistuvat melko tiiviisti pidettäviin vanhempainiltoihin, käyvät tarvittaessa luokan- ja aineopettajien kanssa keskusteluja sekä kantavat koulua taloudellisesti (niin kuukausittaisten perhemaksujen ja varainkeruutalkoiden kuin kannatusyhdistyksenkin kautta).
Jos haluaa vaikuttaa tätäkin enemmän siihen, minkälainen koulu lapsellaan on, voi tehdä vielä paljon enemmänkin - kannatusyhdistyksen johtokuntaan saatetaan kaivata tuoretta näkemystä, oman lapsen luokkaan luokkavastaavaa, iltapäiväkerhoon tätiä tai setää ja opetustehtäviinkin voi olla haku päällä.
Kun siis "laittaa" lapsensa Kyläkouluun pääsee itsekin tavallaan mukaan: täällä todella toteutuu osallistuva ja aktiivinen vanhemmuus! "

---
Olisipa mielenkiintoista kuulla koulusta vanhemmilta tai opettajilta lisääkin.

Koulun sivut siis osoitteessa www.sammatinvapaakylakoulu.fi

Ilon pedagogiikkaa etsimässä

2007-04-28T19:10:00.000+03:00

'Ilon pedagogiikkaa etsimässä - koulu hyvinvointikeskuksena' -kehittämis- ja tutkimushanke on käynnistynyt opetusministeriön rahoittamana Tutkiva opettaja -verkostossa. Hankkeeseen liittyvän samannimisen julkaisun toimittanut professori Eira Korpinen sanoo mm. seuraavaa:

"Säästämisen ja syrjäytymisen hinta

Julkaisu haastaa myös keskusteluun koulujen lakkauttamisen kustannusvaikutuksista. Kuntatalous on paininut talousvaikeuksissa, ja kouluja lakkauttamalla on haettu säästöjä, jotka jo muutaman vuoden aikana ovat muuttuneet kuluiksi.

Vuosina 2000-2004 lakkautettiin 300 koulua, mutta perusopetuksen kulut kasvoivat 24% ja tuottavuus laski 13%. Kun vuoden 2001 sivistystoimen menoja merkitään indeksiluvulla 100, huomataan, että oppilashuollon momentti on räjähtänyt käsiin, sillä vuoteen 2005 mennessä tämä indeksiluku oli noussut 180:een.

Ihmisille aiheutettujen ongelmien korjaaminen maksaa: yksi hoitopäivä lasten ja nuorten psykiatrisella osastolla maksaa 630 euroa. Yksi syrjäytynyt nuori hoitokodissa maksaa noin 100 000 euroa/vuosi.

- On tärkeää ymmärtää koulutusmenojen kehityksen taustalla vaikuttavia tekijöitä, joista merkittävimpiä on erityisopetuksen ja oppilashuollollisten tarpeiden lisääntyminen. Koulun lakkauttamisen kustannusvaikutuksien laskeminen on ollut liian vaikea yhtälö hallittavaksi, Korpinen toteaa."

Pedagogi Juha Juurikkala kirjoittaa julkaisussa mielenkiintoisesti. Hän sanoo mm.

"Koulu on oppivelvollisen lapsen työpaikka. Siitä vallinnee suuri yksimielisyys. Kouluunmeno on suuri askel myös lapselle itselleen: onhan koululaisen status aivan jotain muuta kuin päiväkotilapsen. Ylivoimainen enemmistö koulutulokkaista odottaa innolla kouluun pääsyä, luku- ja kirjoitustaitoa, matematiikkaa. Mutta mitä tapahtuu kolmessa, neljässä vuodessa? Mitä me tulemme opettaneeksi lapsille työn teosta? Mihin katoaa työn ilo ja oppimisen halu?"

"Ilon pedagogiikka' on käytännön koulutyössä luotu vuorovaikutukseen perustuva konstruktiivinen käyttöteoria. Sen mukaan koululaiset ovat koulussaan työntekijöitä, kaikkine työntekijän oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Täydellä ihmisarvolla varustettuna. Heitä kuunnellaan, heidän kanssaan neuvotellaan ja tehdään sopimuksia. Heidän työnsä on aktiivinen, omaehtoinen opiskelu, tiedonhankinta, sosiaalinen kanssakäyminen. Tavoitteena on elämässä tarpeellisten tietojen ja taitojen itsenäinen oppiminen.
Opettajat ovat koululaisten työnjohtajia. Heidän tehtävänsä on olla aikuisina henkisesti läsnä, olla käytettävissä ja kuunnella herkällä korvalla; opettaa tilanteen sitä vaatiessa ja pitää työntekijänsä perustehtävän suunnassa. Tavoitteena on rikas vuorovaikutus työnjohtajan ja työntekijöiden välillä."

"Ilon pedagogiikkaa' on kehitetty ja toteutettu 400 - 450 oppilaan koulussa Vantaan Ilolassa vv. 1988 - 2003. Syyslukukaudesta 2005 alkaen sitä on noudatettu yhden opettajan versiona Mäntyharjussa Halmeniemen Vapaan Kyläkoulun reilun kymmenen oppilaan kanssa.
Ideologian peruspilari on usko lapsen haluun oppia ja kasvaa täyteen mittaansa oman sisäisen äänensä ohjaamana. Ilman palkintoja ja rangaistuksia, asioista neuvotellen ja niistä sopien.
Tässä suhteessa lapsiin luottaminen ja heille 'opintovapauden' antaminen vastoin monia ennakkokäsityksiä ei johdakaan anarkismiin ja mielettömyyteen, ajoittaiseen kaaokseen kylläkin."

Pedagogi Juha Juurikkalan artikkeli kyseisessä julkaisussa kokonaisuudessaan täällä.

---

Julkaisua myy:

KAMPUS DATA Gummeruksenkatu 6, 40100 puh.(014) 3333600 kirjamyynti@kampusdata.fi ja Jyväskylän yliopiston kirjaston Kirjavitriini puh. (014) 260 3453, fax.(014) 260 3471.

Pieni koulu voi sijaita myös kaupungissa

2007-04-26T16:27:00.000+03:00

Suomen Vanhempainliiton Vanhempien Sanomat 1/2007 -julkaisussa on artikkeli otsikolla Psyykkisessä kouluhyvinvoinnissa kehitettävää.

Artikkelissa on haastateltu tutkija Niina Junttilaa, joka valmistelee Turun yliopiston Oppimistutkimuksen keskuksessa kasvatustieteen väitöskirjaansa vanhemmuuden ja sosiaalisten suhteiden merkityksestä lapsen oppimiselle ja kouluhyvinvoinnille.

Artikkelissa sanotaan seuraavasti:

"Suomalaisten hyviä oppimistuloksia on totuttu selittämään pienellä luokkakoolla ja pienillä turvallisilla kouluyksiköillä. Mutta mihin ollaan menossa yhä useammalla paikkakunnalla? Pieniä kouluja lakkautetaan ja luokkakokoja kasvatetaan. - Tätä ei voi pitää hyvänä suuntana. Olemmeko rapauttamassa suomalaisen koulujärjestelmän parhaimpia perinteitä? Tämän perinnön vaalimisessa tarvitaan kunnissa myös vanhempien aktiivisuutta, huomauttaa Niina Junttila."

"- Yhteisöllisyys on tärkeää niin luokan kuin koko koulun tasolla ja se leviää myös koulun ympäristöön. Luokan yhteistyöhenki ja kaverisuhteet toimivat perinteisesti paremmin, jos luokka ei ole liian suuri. Tutkimusten mukaan yli 20 oppilaan luokissa esimerkiksi yksinäisyys on suurempi ongelma kuin pienemmissä luokissa. Myös kiusaaminen ja muut lieveilmiöt lisääntyvät luokkakoon kasvaessa."

"Pieni koulu voi sijaita myös suuressa kaupungissa. Esimerkiksi Junttilan oman kahdeksanvuotiaan pojan koulua on kuvattu pieneksi kyläkouluksi keskellä kaupunkia. Snellmanin koulu on oma yhteisönsä, jonka olemassaolon ja säilyttämisen puolesta vanhemmat ovat tottuneet taistelemaan".

"-Hyvinvoiva kouluyhteistö syntyy aika inhimillisistä ja yksinkertaisista perusasioista: sopiva luokkakoko, keskinäinen kunnioitus, erilaisuuden arvostaminen ja kodin ja koulun yhteistyö ovat hyvä perusresepti."

Kyseinen julkaisu ja artikkeli luettavissa kokonaisuudessaan täällä.

Artikkeli Turun Sanomissa yllä mainitun Snellmanin koulun puolesta tehdystä adressista vuonna 2006 löytyy täältä.

Lisätietoa Snellmanin koulusta täällä.

Koulumme saa jatkaa

2007-04-24T09:13:00.000+03:00

Sanomalehti Keskipohjanmaa 24.4.2007:

Valtuusto päätti äänin 12 – 9 Alaviirteen koulu jatkaa sittenkin

Alaviirteen koulun kohtalo sinetöitiin maanantai-iltana Lohtajan valtuuston kokouksessa: Äänin 12 – 9 koulun toiminta saa jatkua ennallaan. Hallituksen esitys oli, että koulu lakkautetaan ensi elokuun alusta lähtien, ja oppilaat siirretään kirkonkylän kouluun.

Valtuutettu Seppo Niemelä (kok.) esitti, että koulua ei lakkauteta ja toiminta jatkuu ennallaan. Ensimmäisenä hänen esitystään vilkkaassa keskustelussa kannatti Anne Perander (kd.).
Valtuutettu Niemelän mukaan säästöt Alaviirten koulun lakkauttamisesta ovat minimaaliset.
– Nyt osa koulun oppilaista on lähdössä Kannukseen kouluun. Tämä tarkoittaa sitä, että aikanaan oppilasmäärä vähenee myös yläkoulussa.

Lohtajan 21-jäsenisessä valtuustossa on 14 keskustan edustajaa. Ryhmän puheenvuoron pitänyt Jouni Huhtala ei sanonut ryhmänsä kantaa, mikä on hänen mukaansa keskustaryhmän tapa muissakin asioissa. Hänen oma kantansa oli selvä: koulu on lakkautettava.

Uutinen alkuperäisenä täällä.

Erään koulutaistelun tarina

2007-04-22T11:45:00.000+03:00

Auli Kluukeri

Kirjoitan tätä sunnuntaina 22.4.2007. Oman kyläkoulumme kohtalo ratkeaa huomenna 23.4.2007 Lohtajan kunnanvaltuuston kokouksessa. Siellä tehdään päätös koulun jatkamisesta tai lakkautuksesta.

En siis tiedä vielä, onko tämä kirjoitus osa surutyötä ja luopumista vai ilon häivähdystä ja helpotusta.

Millaista on ollut vanhempana olla mukana 1,5 vuoden koulutaistelussa verkostossa?

Lukemattomia tunteja panostettua aikaa iltaisin, viikonloppuisin ja öisin. Puhumattakaan toisten omassa koulutaistelussamme mukana olleiden ajankäytöstä. Useiden henkilöiden pyyteetöntä ja periksiantamatonta työtä koulun säilyttämiseksi.

Luettuja ja tutkittuja talousarvioita, tilinpäätöksiä, kouluverkkoselvityksiä, lakeja, koulujen lakkautusprosesseja eri kunnissa sekä perehtymistä opetussuunnitelmiin, yhdysluokkaopetukseen, tieteellisiin tutkimuksiin, koulujen tarinoihin ja kunnalliseen päätöksentekoon.

Laadittuja laskelmia, kirjoitettuja kirjeitä, puhelinsoittoja ja yhteydenottoja kunnan virkamiehiin, luottamushenkilöihin, kansanedustajiin, lääninhallitukseen, opetusministeriöön, sisäministeriöön ja toisiin koulutaistelijoihin. Monia, monia kokoontumisia aktiivien kesken.

Työskentelyä yhdessä upeiden ihmisten kanssa, jotka ovat muodostaneet verkoston koulun säilyttämisen puolesta. Suurta rikkautta saada uusia ystäviä ja tovereita sekä tutustua erilaisiin ihmisiin. Kunnioitusta ja arvostusta omassa taistelussamme ja muissa vastaavissa mukana olleita kohtaan.

Epätietoisuutta, avuttomuutta, tehtyjä virheitä, ylilyöntejä, tunnekuohuja ja osaamattomuutta.

Pettymystä ja epäuskoa kunnallisen päätöksenteon objektiivisuuteen, tarkoituksenmukaisuuteen ja laillisuuteen.

Syvempää ymmärrystä siitä, että opettajat voivat halutessaan ja osatessaan muodostaa lapsen koulupolun varrelle vahvan ja kestävän sillan. Ja että pienessä koulussa opettajan työ on raskasta, haastavaa ja antoisaa. Nöyrtymistä kiitollisena sen tosiasian eteen, että hyvä opettaja on painonsa arvoinen kultaa. Tuhat äänettömästi ja ääneen sanottua kehua, kannustusta ja kiitosta koulumme henkilökunnalle.

Huonoa omaatuntoa näiden 1,5 vuoden ajalta lapsiltani ja perheeltä varastetusta ajasta. Enemmän halua ja tahtoa toimia vanhemman roolissa koulun arjen apuna ja auttajana [muttei tarpeeksi voimia toteuttaa tätä tahtoa]. Syyllisyydentunnetta.

Väsymystä, ahdistusta, syömättömyyttä, tuskaa, voimattomuutta, katkeruutta, vihaa ja epäoikeudenmukaisuuden tunnetta. Paljon itkua ja tyynyyn pyyhittyjä kyyneleitä.

Kymmeniä kuultuja ja kuunneltuja kertomuksia vastaavassa tilanteissa olleiden ja olevien vanhempien, kyläaktiivien ja opettajien suusta samasta ahdistuksesta, loppuunpalamisesta ja sairastumisesta.

Katsomista peiliin. Lukuisia kysymyksiä itselleni siitä, ajattelenko todella nykyisten tai tulevien koululaisten parasta.

Uskoa siihen, että olen mukana ajamassa tärkeää asiaa.

---

Kävipä koulullemme huomenna miten tahansa, tunnen saaneeni matkan varrella itselleni

jotakin arvokasta ja rahassa mittaamatonta. Olen saanut paljon enemmän kuin antanut.

Ilon häivähdykset, kohdatut ihmiset ja koskettavat muistot jäävät ja säilyvät.

---

Tämän kirjoituksen kuvassa pitäisi olla lapsia.

Sen sijaan kuvassa on omat koulutaistelupaperini. Jotenkin tuntuu siltä, että numerot sittenkin hallitsevat liikaa perusopetukseen liittyvässä kunnallisessa päätöksenteossa todellisen arvokeskustelun sijaan.

Perusopetus ja hallitusohjelma

2007-04-20T18:45:00.000+03:00

Uusi hallitus on julkaissut alkuviikosta hallitusohjelmansa.

Muutamia otteita siitä:

" Madalletaan esteitä käydä koulua yli kuntarajojen."

"Edistetään kansalaisten vapaata hakeutumisoikeutta palveluihin yli kuntarajojen."

---

" Oppilaitosverkkoa sopeutetaan väestökehitykseen koulutuksen saatavuus maan kaikissa osissa turvaten."

"Hallitus turvaa perusopetuksen saavutettavuuden lähipalveluna."

---

"Opettajien työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. "

---

"Ikäluokkien pienentymisestä vapautuvat voimavarat käytetään koulutuksen laadun kehittämiseen."

"Tavoitteena on ryhmäkokojen pienentäminen sekä tuki- ja erityisopetuksen, opinto-ohjauksen ja oppilashuollon vahvistaminen ja koulujen kerhotoimintaan panostaminen. "

---

Hallitusohjelma kokonaisuudessaan on luettavissa täällä (pdf-tiedosto).

Rehtori Matti Hellströmin ajatuksia opetukseen liittyvästä hallitusohjelmasta hänen blogissaan.

Vanhojen koulukiinteistöjen omistusoikeus

2007-04-18T20:35:00.000+03:00

"Niinikoskella on käyty koulua nykyisellä paikalla vuodesta 1884 vuoteen 2006. Koulunmäellä seisovat rinnakkain vanha ja uusi koulurakennus. Oppilaita koulussa oli viime vuosina noin 25 luokilla 1-6. Koulu oli kaksiopettajainen vuodesta 1968 sulkemiseensa 2006 saakka." Kuva ja kuvateksti lainattu Niinikosken kylältä.

Vanhojen koulukiinteistöjen osalta kaikkien lakkautettujen koulujen kylien ja kyläyhdistysten on hyvä selvittää kiinteistön (rakennukset ja tontti) todellinen omistusoikeus.

Orimattilassa Niinikosken kylässä kunta lopulta lakkautti kyläkoulun.

Mutta koulukiinteistö jäi kylälle, kun todettiin, ettei kunta ole koskaan maksanut rakennuksista mitään eikä niitä ole lahjoitettukaan.

Jos asia halutaan selvittää, pitää Tapio Kiviniemen mukaan tutkia, millä rahoilla koulu on rakennettu ja tontti hankittu. Jos kylä tai yhteisö on rakentanut koulun ja maksanut sen osalta jotakin, niin kunnan on pitänyt korvata koulusta tälle yhteisölle jotakin siinä vaiheessa, kun koulutoimi on otettu kunnan haltuun. Omistusoikeuden siirrosta tulisi myös löytyä selkeitä virallisia asiakirjoja.

Kunnalla on näyttötaakka omistukseen, jos se voidaan kyseenalaistaa.

Niinikoskella koulurakennuksen omistusoikeuden selvitti Tapio Kiviniemi (Puh. 0500-331 858), jolta tarvittaessa lisätietoja siitä, miten ja mistä omistusoikeus voidaan selvittää.

Kouluhyvinvoinnista

2007-04-16T23:07:00.000+03:00

Suomen Vanhempainliitto on julkaissut 16.4.2007 Vanhempien Barometri -kyselyn, jossa on selvitetty vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvointiin liittyvistä asioista. Keskeisiä teemoja ovat mm. koulupäivän rakenne, koulun tilat, kouluruokailu, oppilashuoltopalvelut, koulussa viihtyminen sekä kodin ja koulun yhteistyö.

Kyselyyn vastasi kaikkiaan 3 181 vanhempaa. Vastauksia tuli yhteensä 222 kunnasta.

Kiinnostavaa oli lukea, miten vanhemmat olivat vastanneet heille esitettyyn avoimeen kysymykseen siitä, mitkä asiat lisäävät kouluhyvinvointia?

Suora lainaus raportista vastauksia koskien:

"Kysymykseen vastattiin monista eri näkökulmista, joista löytyi myös selkeitä teemoja. Suurin osa vastaajista painotti vanhempien ja koulun välistä yhteistyötä oppilaiden hyvinvoinnin lisäämiseksi. Jos tieto kulkee koulun ja kodin välillä hyvin, ovat niin vanhemmat kuin opettajatkin selvillä siitä, missä mennään. Monet vanhemmat toivoivatkin lisää vanhempainiltoja.

Kodin ja koulun yhteiset tapahtumat nähtiin myös tärkeäksi. Vanhemmat pitivät hyvinä koulun tapahtumia, joihin he voivat osallistua yhdessä lapsensa kanssa. Lisäksi painotettiin sitä, että vanhempien tulisi tuntea toisensa.

Oppimisympäristöön kiinnitettiin myös huomiota. Virikkeinen ja siisti ympäristö sekä opiskelu pienessä koulussa katsottiin hyväksi. Ryhmäkokojen toivottiin pysyvän riittävän pieninä, jotta opettaja ehtii opettaa kaikkia ja työrauha luokassa säilyy. Työrauha koettiin muutenkin tärkeäksi, ja vanhemmat toivoivat, että siihen kiinnitettäisiin erityistä huomiota. Oppimisilmapiiriä toivoi osa vastaajista paremmaksi.

Koulukiusaamiseen puuttuminen oli yksi tärkeimmistä asioista, joita vanhemmat nostivat esille. Kiusaamisen vähentämiseksi ehdotettiin muun muassa tukioppilastoimintaa sekä opettajien aktiivista toimintaa kiusaamisen ehkäisemiseksi ja poistamiseksi.

Myös opettajille asetettiin vaatimuksia. Useat vastaajat katsoivat, että tasapuolisesti, mutta samalla yksilöllisesti oppilaita kohteleva ammattitaitoinen opettaja edistää parhaiten oppilaiden hyvinvointia koulussa. Opettajalta edellytettiin pätevyyttä ja kiinnostusta itsensä kehittämiseen. Lisäksi heiltä toivottiin jämäkkyyttä sekä oppimaan oppimisen taitojen opettamista."

Kyseinen, ajatuksia herättävä raportti on luettavissa kokonaisuudessaan täältä.

Kotikoulu Kiskossa

2007-04-16T18:48:00.000+03:00

Jaana Shelby

Kirjoitus on julkaistu Eira Korpisen toimittamassa "Kohti ilon pedagogiikkaa" -julkaisussa.

Lähtökohta

Perheessämme on viisi lasta ja kaksi aikuista. Todettakoon näin uusioperheiden aikana, että olemme molemmat kaikkien viiden vanhempia. Pääkaupunkiseudulla asuessamme olimme saaneet aikaan neljä lasta, joista ensimmäinen ehti käydä ruotsinkielisen kielikylpyesikoulun ennen maallemuuttoamme. Ennen hänen ensimmäistä kouluvuottaan ostimme vanhan kyläkaupan Varsinais-Suomen Kiskon kunnasta, Aijalan kylästä.

Luottamuksen ympäristö

Muuttomme aikoihin Aijalan kylän lapset kävivät naapurikylän kyläkoulua, jossa lapsiluku vaihteli 2000-luvun alkupuolella 25-28 välillä. Koulussa opetettiin yhdysluokissa luokkia 1-2 ja 3-6. Osittain yhdysluokkaopetuksen ja koulun pienen oppilasmäärän vaikutuksesta koulun ilmapiiri oli kannustava ja erilaisuutta huomioon ottava.

Koulun oppilaista osalla oli erilaisia oppimisvaikeuksia, jotka hoidettiin integroidusti siten, että koululla kävi tarpeen mukaan muutamina päivinä viikossa erityisopettaja. Joillain oppilailla oli henkilökohtaisia avustajia ja lisäksi luokissa oli vaihtelevasti kouluavustajia.

Jo ensimmäisissä koulun joulujuhlissa istuimme kyläläisten joukossa ällistyneinä. Juhlien ohjelma oli miltei kokonaan lasten itsensä generoimaa ja sitä oli paljon. Mukana erilaisissa näytelmissä ja kuvaelmissa olivat koulun kaikki oppilaat, ja kaikki olivat esiintymässä useaan otteeseen. Erityisen hienoa meistä kaupungista muuttaneista oli se, että myös herkimmässä esiteini-iässä olevat pojat olivat täysillä mukana. Heidän ikätoverinsa suuremmissa kouluissa eivät voi sallia itselleen tällaista hauskanpitoa, sillä siinä voi joutua toisten coolien jätkien naurun alaiseksi. Näiden esiintyessään ilakoivien lasten elämä perustui selvästi siihen luottamukseen, että hauskaa voi pitää monella tavalla joutumatta tinkimään maineestaan ikätovereiden silmissä.

Yhteisöllisyyttä

Koulu oli kahden kylän toiminnan sydän, sen tiloissa kokoontui 4H, kansalaisopisto, kyläyhdistykset, tiehoitokunnat ja nappulaliiga. Koulu oli kyläläisten olohuone, jota energisen rehtorin luvalla käytettiin kuin omaa. Kylälle syntyvät lapset olivat kouluikään tultuaan viettäneet lukuisia touhukkaita päiviä ja iltoja koulun syövereissä muiden kyläläisten kanssa. He olivat jo oppineet tuntemaan sen joka kolkan ennen kuin astuivat sen ovesta oppilaina.

Myös koulussa työskentelevät aikuiset olivat heille tuttuja ja opettajilla oli etuoikeus tutustua oppilaisiin jo aivan pienestä pitäen.

Kyläkoulu vastatuulessa

Koulun kohtalo oli ollut vaakalaudalla 80-luvulta asti ja säännöllisin välein sitä oltiin lakkauttamassa milloin mistäkin syystä. Vuoden 2004 kuntavaalien tulosten selvittyä tuli kiire lakkauttaa tämä Kiskon kunnan ainoa kyläkoulu. Taistelu oli kovaa ja siihen uhrattiin aikaa ja vaivaa. Koulun menetyksen uhka yhdisti kyläläisiä kamppailuun.

Keväällä 2005 koulu sulki ovensa viimeistä kertaa. Pitkään elänyt unelma oman yksityiskoulun perustamisesta kaatui lopulta rahan ja opetustilan puutteeseen. Suurin osa kylien koululaisista meni kunnan ainoaan kouluun keskustaajamaan, osa naapurikuntien kouluihin. Omat lapsemme alkoivat käydä kotikoulua kotona. Alussa mukana oli myös eräs Yhdysvaltoihin muuttavan perheen neljäsluokkalainen saamassa kielikylvetystä.

Kotikoulun perusteet

Ajatus kotiopetuksesta oli elänyt lasten yhdysvaltalaisen isän mielessä jo jonkin aikaa, Yhdysvalloissahan kotiopetus on melko yleistä. Siellä kotiopetus on haastanut julkisen koululaitoksen ja innoittanut senkin parempiin tuloksiin. Yhdysvalloissa syy kotiopetuksen järjestämiseen on usein julkisten koulujen opetuksen puutteellisuus.

Meidän syymme kotiopetuksen valitsemiseen oli voida jatkaa sitä hyvää työtä, mihin kyläkoulu yhdysluokkineen oli meidät tutustuttanut. Ihanteena oli siis yhdysluokkaopetuksen jatkaminen vaikka pienimuotoisesti. Mieluummin olisimme pitäneet lapsemme kyläkoulussa, mutta se mahdollisuus meiltä vietiin.

Yhdysluokkaopetuksessa kukin lapsi on omalla vuorollaan pieni ja avun tarpeessa, mutta myös vuorollaan vanhempi ja valmis ohjaamaan itseään pienempiä. Näin lapsen kuva itsestään oppijana muodostuu terveesti ja tasapainoisesti. Hän oppii luottamaan omaan kykyynsä oppia ja samalla hyväksyy sen, että jokainen tarvitsee ohjausta ja apua toisilta.

Tämä lapsen kuva itsestään oppijana on ensiarvoisen tärkeää nykylapsille siksi, että heidän on elämänsä aikana jatkuvasti opittava ja omaksuttava uutta riippumatta siitä, minkälaisella työllä he elantonsa ansaitsevat. Ne, jotka näkevät itsensä tyhminä tai hitaina oppijoina, eivät kykene helposti käyttämään kaikkea potentiaaliaan ja heidän elämänhallintansakin voi olla puutteellista heikon itsetunnon vuoksi. Valitettavasti liian monet erilaiset oppijat vielä nykyäänkin leimautuvat sekä itsensä että muiden silmissä. Erilaisuus on edelleen riittävä syrjinnän ja syrjäytymisen syy lasten keskuudessa.

Kun oppiryhmässä on eri ikäisiä ja -kykyisiä lapsia tulee erilaisuuden hyväksymisestä luonnollinen osa elämää. Erityisopetusta tarvitseva lapsi ei leimaudu omissa eikä muiden silmissä, sillä yhdysluokkaryhmän jäsenet jakaantuvat eri tilanteissa eri ryhmiin ja yksinkin tehdään asioita. Kun samanikäisten ryhmässä yleiset samanlaisuuden paineet puuttuvat, hyväksyvät lapset erilaisuutta sekä itsessään että toisissa helpommin.

Erilaisuuden hyväksyminen ja uskallus luovuuteen ovat asioita, joiden emme uskoneet toteutuvan vuosiluokkaryhmässä. Hyväkään opettaja ei voi ratkaisevasti muuttaa sellaisen ryhmän dynamiikkaa, ja jokainen suuressa luokassa oppilaana ollut tietää, kuinka paljon energiaa menee siihen, että välttää naurunalaiseksi joutumista.

Erityisen tärkeäksi koimme sellaisen sosiaalisuuden ja yhteisöllisyyden tärkeyttä korostavan ilmapiirin luomista, jossa suosiota ei saavuteta toisia simputtamalla. Mielestämme oli ja on tärkeää, että lapset oppivat oikean ja väärän ja oppimansa moraalijärjestelmän soveltamisen ihmissuhteissa ja käytännön tilanteissa. Olemmekin kokeneet, että ala-asteikäisten kanssa eettisistä ja moraalisista aiheista keskustelu on tärkeä osa jokapäiväistä kasvatusta. Siitä olemme saaneet olla osana kotikoulussamme päivittäin.

Eri-ikäisten oppimisryhmän sivutuotteena näimme senkin ihmeen, että 3,5-vuotias poikamme oppi ompelemaan tavallisella neulalla ja langalla kangaspaloja yhteen. Hänelle oli annettu tehtäväksi leikata kuvioita kankaasta, mutta se kiinnosti häntä vain hetken. Hän ei pitänyt omaa tehtäväänsä kiinnostavana kun näki isompien lasten tekevät ristipistotöitä. Hänkin halusi neulan ja lankaa.

Opettaja antoi ne hänelle ja näytti miten niitä käytetään. Sitten hänelle annettiin tehtäväksi ommella saumat ja luoda näin pienen kangaspussin. Hän suoriutui tehtävästä hienosti ja kangaspussi roikkuu nyt hänen sänkynsä päädyssä.

Kotikoulun rakenne

Viidestä lapsestamme kotikoulun aloitti syksyllä 2005 kolme ja lisäksi yksi aloitti esikoulun kotona. Viides lapsemme oli kotikoulun alkaessa kolmevuotias. Anna aloitti kotona viidennen luokan, Amanda kolmannen ja Ellen toisen luokan. Ester kävi esikoulua kotona. Jesaja (3 v.) osallistui kuvaamataidon ja käsityön tunteihin.

Opettajina koulussa toimi syyslukukaudella pääsääntöisesti yhdysvaltalainen isä, kevätlukukaudella suomalainen äiti. Koko lukuvuoden tuli kouluun kerran viikossa ulkopuolinen vapaaehtoinen taito- ja taideaineiden opettaja, joka siis opetti kuvaamataitoa, käsitöitä ja musiikkia.

Koulu alkoi joka arkiaamu klo 9 ja päättyi iltapäivällä vaihtelevasti. Välitunteja ei pidetty yhtä taajaan kuin normaalissa koulussa, vaan koulua käytiin lyhyin tauoin aina lounasaikaan asti. Ruokailun jälkeen oli noin tunnin pituinen välitunti, joka vietettiin kokonaan ulkona.

Lomia pidettiin samoihin aikoihin kuin kunnan koulu, ja opetuksen osana tehtiin retkiä ja pidettiin erilaisia teemapäiviä, joiden aloitteentekijöinä olivat yleensä lapset itse. Esimerkiksi retki kylpylään tehtiin vasta hiihtoloman jälkeen, jolloin vältyttiin ruuhkalta.

Pyrimme konkretisoimaan opitut asiat mahdollisimman hyvin siten, että niiden arkipäivän sovellutuksien kautta asiat jäisivät mieleen. Näin esimerkiksi matematiikkaa opeteltiin kun piirakkaresepti piti kertoa neljällä. Samoin kotitaloustöissä saatiin harjoitusta paino- ja tilavuusmittojen käytössä.

Kotikoulun ei tarvitse noudattaa minkäänlaista tuntikehystä, vaan eri asioihin voidaan käyttää kunkin oppilaan kohdalla hänen tarvitsemansa aika. Toista luokkaa käyvä Ellen joutui kamppailemaan muita pidempään lukemisen ja kirjoittamisen kanssa. Hänelle perheen kaksikielisyys on ollut suurempi haaste kuin isommille siskoilleen. Ellen oli saanut kyläkoulun ensimmäisellä luokalla tukiopetusta siten, että hänelle opetettiin hetken aikaa suomea kuin äidinkieleltään vieraskieliselle. Varsinaista lukihäiriötä ei todettu, eikä myöskään keskittymisvaikeuksia. Toisaalta viidesluokkalainen Anna on kotikouluvuoden aikana opiskellut jo joistain aiheista kuudennen luokankin kursseja. Hänelle rakkaita aiheita kuten Suomen historiaa on valaistu lukemalla useita eri aikakausien Suomen historian kirjoja, joita on haalittu kirpputoreilta ja divareista.

Kotikoulun ajankäytön joustavuus on sekä lasten että aikuisten kannalta hyvä asia, kunhan riittävä kurillisuus säilyy. Kun eräänä aamuna taideaineiden opettaja soitti myöhästyvänsä, koska hänen kissansa oli alkanut poikia aamiaisen aikana, lähti koko kotikoulujoukko kiireesti tätä syntymän ihmettä katsomaan. Tuloksena oli biologian, eläintieteen ja kuvaamataidon päivä, josta opinnäytteiksi jäi joukko kirjoitelmia ja piirustuksia. Kokemus teki suuren vaikutuksen koko oppilasjoukkoon.

Kotikoulu ja kunta

Opetuksen edistymistä seurasi lain mukaisesti kunnan kouluviranomainen, joka meidän tapauksessamme oli kunnan keskuskoulun, ja nyt siis kunnan ainoan toimivan koulun, rehtori.

Yhteistyön helpottamiseksi ja etenemisen yhteismitallisuuden vuoksi päätimme kotikoulussamme seurata kunnassa hyväksyttyä opetussuunnitelmaa aina koulukirjavalintoja myöten.

Aluksi meidän oli vaikeaa saada listaa kunnan koulun käyttämistä kirjoista. Lisäksi kirjoja ei ollut saatavilla oman talousalueen kirjakaupoissa, vaan ne hankittiin suoraan kustantajien myymälöistä Helsingistä. Oppimateriaalihankintoihin meni melkoinen summa rahaa.

Lapset kävivät siis aika ajoin kokeissa kunnan koulussa. Koska meillä ei ollut syyslukukaudella tietoa opetuksen etenemistahdista koulussa, kävivät lapset tavan takaa kokeissa aiheista, joita heille ei vielä ollut opetettu. Aina emme edes tienneet mistä aiheista kokeita pidetään. Koetulokset olivat siten hyvin vaihtelevia.

Syyslukukauden lopulla saimme sovittua järjestelyn, jossa kevätlukukaudella joka perjantai saimme sähköpostitse tietää, miltä eri oppikirjojen sivuilta viikon viimeiset läksyt on eri luokka-asteilla annettu. Näin meillä oli paremmat eväät seurata koulun vauhtia. Koetuloksetkin paranivat.

Ikäisten seura

Kotikoulumme suurin haaste on kunkin lapsen omanikäisen seuran puute. Ratkaisuamme onkin kritisoitu erityisesti sen vuoksi, että lastemme katsotaan jäävän ilman ikäistään seuraa. Lisäksi on selvää, että sisarusten väliset suhteet eivät täysin vastaa muiden lasten kanssa solmittuja suhteita.

Pyrimme tarjoamaan lapsillemme mahdollisimman monia tilaisuuksia ikäissuhteiden luomiseen. Näitä tilaisuuksia ovat olleet kerran viikossa kokoontuva seurakunnan lapsikuoro, kahden vanhimman lapsen VPK-harrastus, jossa kokoonnutaan kerran viikossa. Kaikki koululaiset ja esikoululainen ovat lisäksi käyneet kunnan järjestämää urheilukoulua, sitäkin kerran viikossa.

Näiden lisäksi he ovat lukuvuoden aikana osallistuneet eripituisille vapaa-ajankursseille ja leireille.

Kotikoulun saldo

Takanamme on siis yhden lukuvuoden kokemus kotikouluopetuksesta. Lasten koetulosten valossa on todettava, että heidän joukossaan on huippuosaajia ja kielivaikeuksien kanssa kamppailevia ja siltä väliltä. Toisaalta se, mihin kotikoulussamme pyrimme toteutui yli odotusten.

Yhteisöllisyys ja sosiaalisuus, toisten ihmisten ja heidän tekemistensä arvostus ovat osa jokaista kouluhetkeä. Lasten ylitsevuotava luovuus ja nimenomaan vapaus luovuuteen on sekin hämmästyttänyt meitä. He säveltävät musiikkia, luovat kuvaelmia ja näytelmiä, tekevät taidetta ja innovatiivisia käyttöesineitä sellaisella vauhdilla, ettemme sitä osanneet odottaa.

Oppiaineiden opettaminen on muuttunut paljolti yhdessä oppimiseksi, sillä nykykoulun kirjojen lähestymistapa moniin asioihin on niin tyystin toisenlaista, kuin se oli 20 vuotta sitten. Lisäksi on ollut mielenkiintoista tutkia Yhdysvalloista tilattujen koulukirjojen lähestymistapaa suomalaisten vastaavaan. Lapset ovatkin opiskelleet osittain myös näitä ulkomaisia oppikirjoja.

Me vanhemmat ja kotikoulun opettajat olemme saaneet keskustella maailman ilmiöistä lastemme kanssa ja käyttää tätä dialogia oppimisen välineenä. Parhaimmillaan nämä keskustelut sisältävät aimo annoksen filosofiaa, etiikkaa ja logiikan alkeita, joita kaikkia hyvän koulusivistyksen mielestämme tulisikin sisältää. Lisäksi olemme halunneet kehittää lastemme kykyä argumentoida ja väitellä ilman riitelyä. Olemme näin halunneet poimia joitain valikoituja rusinoita anglosaksisen väittely- ja keskustelukulttuurin pullasta.

Silti parasta kaikessa on ollut se järisyttävä oppimisen ilo, jota olemme näin päässeet läheltä katselemaan. Kun toisluokkalainen posket hehkuen kokeista tullessaan ilakoi siitä, että osaa laskea allekkain kolminumeroisia lukuja, on vaikea olla liikuttumatta. Näin ihanaa on uuden oppiminen! Juuri tätä iloa toivomme voivamme iskostaa lastemme mieliin niin, että he koulun jälkeisessä elämässään voisivat innostua uudesta ja suhtautua oppimiseen ilona. Ja luottaa kykyynsä oppia aina uusia asioita.

Kirjoitus on kirjoitettu keväällä 2006.

Kirjoittaja

Jaana Shelby
Aijalantie 123
25550 Aijala
puh 044 503 6867
http://www.jaanashelby.fi/
j.shelby(at)ebaana.net
miukumauku korvattu (at) merkeillä roskapostin ehkäisemiseksi.

Kenen parhaaksi?

2007-04-14T14:58:00.000+03:00

Aiheellista lienee katsoa peiliin ja kysyä itseltään, kenen parhaaksi pienet lähikoulut oikein ovat? Vanhempien? Opettajien? Kyläyhteisön? Lähiön? Kunnan? Lapsen?

Yksiselitteistä vastausta ei liene olemassakaan. Kyläyhteisölle ja lähiölle toimivan koulun pelkkä olemassaolo on aina rikkaus. Kunnalle koulu edustaa sen asukkaiden perusoikeuksien turvaamista, kustannuserää tai markkina-arvoa sisäänmuuttaville lapsiperheille, painotuksesta riippuen jotakin näistä enemmän ja toista vähemmän. Opettajalle työpaikkaa ja vastuuta opetussuunnitelmien toteutumisesta ja lapsien kasvamaan saattamisesta. Vanhemmille mahdollisimman hyvän opetuksen takaamista lapsille.

Entä lapselle?

Isompi koulu voi olla lapsella aivan yhtä hyvä, jollei parempikin ympäristö kuin pieni. Ja kääntäen toisinpäin. Kouluympäristön lisäksi sekä kodilla, että erityisesti opettajilla on merkitystä lapsen koulupolun kannalta. Lisäksi täytyy miettiä, miten koulumatkan pituus ja mahdolliset odotustunnit vaikuttavat lapsen koulupäivän onnistumiseen ja lapsen jaksamiseen.

Lapset ovat myös erilaisia. Innokkaampi, sosiaalisempi ja hyvän itsetunnon omaava lapsi voi hyvinkin viihtyä paremmin heti alussa isossa ympäristössä, toisenlainen lapsi ei. Mitä pienempi koululainen, sitä todennäköisemmin pienempi koulu kuitenkin tarjoaa paremmat edellytykset koulutaipaleen alussa. Isompi koululainen on kasvanut jo ottamaan vastaan avaramman maailman ja omaa valmiudet siihen. Hän ehkä jo odottaa kovasti isompia ympyröitä ja uusia koulutovereita.

Hyvin toimivassa pienessä koulussa lapsella on suotuisat edellytykset ottaa oppia isommistaan ja isompien neuvoa ja opastaa pienempiään. Eri-ikäisten lasten yhdessäolo on tiivimpää. Toisten huomioonottaminen korostuu pienemmässä koulussa, aivan kuten sisarusparvessa. Kiusaaminen huomataan todennäköisesti aiemmin, lapsen erilaisuus on usein hyväksyttävämpää. Opettaja tuntee oppilaansa ja heidän henkilökohtaiset ominaisuutensa, vahvuudet ja heikkoudet paremmin.

Joillekin vanhemmille ja opettajille yhdysluokkaopetus on peikko ja kauhistus. Tosiasiassa tässä opetusmuodossa isompi oppilas saa kuitenkin kertausharjoitusta ja pienempi oppilas taas ennakkotietoa tulevasta. Yhdysluokkaopetukseen liittyen löytyy tutkimustietoa tämänkin sivuston linkeistä.

Pienen koulun toimivuuden edellytys on kuitenkin viime kädessä opettajan motivaatio, halu ja ammattitaito. Sekä jaksaminen. Opettajalle pienellä koululla työskenteleminen on raskasta [mutta kuulemani mukaan antoisaa ja opettavaista]. Kontaktit, ajatusten vaihtamiset ja tuki työtovereilta on pienimuotoisempaa kuin isommassa työyhteisössä.

Pyysin erästä opetuksen ammattilaista mukaan tämän sivuston kirjoittajien joukkoon, mistä hän kohteliaasti kieltäytyi. Hänen sanoi:

"Mutta pieni ei aina ole kaunista. Siitä minulla on vahvat muistot omalta kouluajaltani. Oli loistavaa päästä isompaan kouluun. Näissä koulutaistoissa pitäisi aina ajatella lasta, ei aikuisten parasta."

Olen samaa mieltä siitä, että pieni ei ole itseisarvoisesti kaunista, kuten ei isokaan. Mutta on myös niin, että muistot omilta kouluajoilta ovat erilaisia. Nekin ovat henkilökohtaisia ja yksittäisiä kokemuksia. Kuten jokainen koulu, opettaja ja lapsi on erilainen.

Niin, mikä on lapselle parasta?

---

Tämän sivuston tarkoituksena ei suinkaan ole fanaattisesti tai itsearvoisesti ajaa pienten koulujen säilyttämistä. Vaan herättää keskustelua, mielipiteitä sekä pohdiskella opetuksen tulevaisuutta lähikouluissa ja kertoa vanhemmille kuntalaisten oikeuksista.

Miettiä sitä, mikä se lapsen paras sitten kulloinkin olisikaan.

Ajattele toisin

2007-04-10T19:52:00.000+03:00

Voisiko asioita ajatella toisin?

Muodostettaisiinko kunnan yhdestä koulusta pienten lasten kouluyhteisö? Vietäisiinkö sinne lisäksi pienet erityisoppilaat? Toteutettaisiinko opetus siellä uudella tavalla, ennakkoluulottomasti, pedagogisesti innovatiivisesti? Voisiko joku tai jotkin kunnan kouluista erikoistua ja erottautua jollakin tavalla?

Mitäpä, jos laitettaisiin kaikki luokka-asteet yhteen tilaan? Opettajat opettaisivat samassa tilassa samaan aikaan? Mitä, jos kunnan kaikki ykkösluokkalaiset tuotaisiinkin sivukylän kouluun? Annettaisiinko oppilaalle enemmän vastuuta ja vapautta Juha Juurikkalan pedagogian mukaisesti? Voisiko esiopetus toimia yhdysluokassa ekaluokkalaisten kanssa?

Voisiko kokemuksellista oppimista käyttää enemmän? Pitäisikö lapsen opettaa välillä toista, koska siten lapsi oppii itse parhaiten? Eikö oppilaiden selittämistä, argumentointia ja keskustelua tulisi ottaa tehokkaammin osaksi opetusta?

Miten perusopetusta tai opetussuunnitelmia pitäisi kehittää? Pitäisikö pienien koulujen opetuksen järjestämistä suunnitella ja ideoidakin toisin?

Voisiko koulun ulkopuolisia voimavaroja käyttää paremmin ja tehokkaammin hyväkseen? Vanhempia, taiteilijoita, kirjailijoita, musiikintekijöitä, kylä- tai lähiöyhteisöä? Tarjoaisiko verkko-opetus pienille kouluille uutta? Voisiko koulujen välistä yhteistyötä hyödyntää ennakkoluulottomammin? Miksei yhteisiä opettajaresursseja käytetä enemmän? Kiertäviä opettajia matkustavien lasten sijaan?

Kiinnostaisiko vanhempia tuoda lapsensa uudella tavalla rakennettuun ja ennakkoluulottomaan kouluun? Onko erilaisuus vaarallista? Onko hyväksi se, että kaikki tehdään, kuten aina ennenkin on tehty?

Ovatko kuntasi opetuksen ammattilaiset, koulutuslautakunnan jäsenet tai valtuutetut valmiita ottamaan uusia ajatuksia vastaan? Miettimään uudenlaista markkinointistrategiaa kunnalle? Toisenlaista koulua? Lasten ehdoilla? Ovatko kuntasi opettajat innokkaita ja motivoituneita? Vai onko tulevaisuus ja väistämättä pienenevät oppilasmäärät uhka?

Pitäisikö joskus ajatella toisin?

Verkko-opetus

2007-04-09T14:32:00.000+03:00

Anne Rongas on omien sanojensa mukaan "Verkko-opettaja, etäopetushankkeen vetäjä, verkko-opiskelija - verkkoihin sotkeutunut kalastajan tytär siis".

Oheisessa, vastavalmistuneessa Anne Rongaksen oppaassa on hienosti ja ytimekkäästi kerrottu asiat koskien verkko-opetuksen tehokkaampaa käyttöä osana perusopetusta. Tätä voisi hyödyntää vaikkapa pienissä kouluissa innokkaammin.

Tässä linkki Annen blogien opetuskäyttö sivulle, josta oppaan voi lukea tai tulostaa [tai vaikkapa jakaa eteenpäin].

Lisäksi Annen hieno kirjoitus hänen ITK-blogistaan otsikolla Hitaan ajattelun hurma.

Lainaus kirjoituksesta:

"Pikayhteiskunnassa on se vika, että hitauden tehokkuutta ei ymmärretä. Syvä ymmärrys vaatii aikaa. Kuinka syntyy mestareita? Sitkeän harjoituksen ja vuosikausien harjoittelun kautta. Ajattelun kanssa on samoin. Ja joskus päinvastoin: se etenee parhaiten, kun ei yritä."

Annen Blogien opetuskäyttö -sivustolta löytyy hyviä linkkejä verkko-opetukseen liittyen.

Opettaja.tv

2007-04-09T12:53:00.000+03:00

Koulu-tv:n seuraaja on avannut nettisivut ja aloittaa tv-lähetykset. Nettisivujen kautta tarjottava opetusaineisto näytti äkkiseltään vielä melko suppealta ja yksipuoliseltakin, mutta toivottavasti tarjonta laajenee tulevaisuudessa. Tv-lähetyksia mainostetaan myös meille vanhemmille keskustelun herättäjiksi.

"Opettaja.tv aloittaa toimintansa. Opettaja.tv:n verkkosivuilla on saatavilla YLEn tuottamaa audiovisuaalista oppimateriaalia, työkaluja opettajalle oman opetuksen suunnittelua varten sekä keskustelupalsta, jolla voi pohtia yhteisiä kysymyksiä ja saada muiden opettajien vertaistukea.

Tv-ruudussa opettaja.tv alkaa näkyä YLE Teemalla 27.8.2007. Arkiaamupäivissä on neljä ohjelmapaikkaa opettajille ja oppilaille yhdessä katsottavaksi. Tarjolla on eri luokkatasoille ja eri oppiaineisiin sitä oppimateriaalia, jota tähän asti on tarjonnut Koulu-tv. Suurin osa ohjelmistosta on uutta tuotantoa.

Koska opettaja.tv:n lähetyksiä voivat seurata myös muut kuin opetusväki, ohjelmat toivottavasti lisäävät koulua ja oppimista koskevaa tietoisuutta ja herättävät koulutusta koskevaa keskustelua yhteiskunnassa."

Tässä opetushallituksen tiedote asiasta. Ja täällä opettaja.tv:n verkkosivut.

Alaviirteen koulun tarina

2007-04-07T17:28:00.000+03:00

Alaviirre sijaitsee Lohtajan kunnassa, Keski-Pohjanmaan rannikolla. Yläsuuntimena Oulu on noin 170 kilometrin päässä, alasuuntimena Kokkola vastaavasti n. 35 kilometrin päässä.

Koulurakennus

Alaviirteen koulu on rakennettu 1980 –luvun alussa. Rakennus on hyväkuntoinen, eikä siinä ole todettu minkäänlaisia home- tai muita vaurioita. Koulu on rakennettu 3 –opettajaiseksi yhdysluokkakouluksi, eli tiloissa sijaitsee 3 opetustilaa. Lisäksi rakennuksessa on liikuntasali, puutyöluokka sekä kirjastohuone, jota voidaan myös tarvittaessa käyttää opetustilana. Koululla on erinomaiset keittiö- ja sosiaalitilat. Neliöitä koulusta löytyy 550 m2. Lähimmälle viidelle vuodelle ei ole tiedossa olevaa tarvetta minkäänlaisille investoinneille koulutilojen suhteen, koska rakennukset ovat asianmukaiset ja hyvässä kunnossa.

Koululaiset ja opettajat

Lukuvuonna 2006-2007 koulussa on n. 30 oppilasta, kaksi upeaa opettajaa, yksi henkilökohtainen kouluavustaja sekä keittäjä. Kaikki edellä mainitut ovat painonsa arvoisia kullassa. Kaksi yhdysluokkaa on jaettu siten, että 1-2 luokat ovat omassa sekä 3-6 luokat omassa tilassa. Koulun oppilasennuste vuoteen 2010 on nouseva. Tämän hetken ennusteen mukaan oppilasmäärä nousee n. 46 oppilaaseen. Alaviirteen koulun oppilasennuste on ainoana kunnan kouluista nouseva.

Alaviirteen koulussa on oppilaina kahden eri kylän, Alaviirteen ja Väliviirteen lapsia. Kaukaisimpien lasten kotoa koululle on matkaa n. 10 kilometriä. Väliviirteen lapset kulkevat kouluun linja-autolla. Jos Alaviirteen koulu loppuu, kaikkien lasten kouluksi osoitetaan Lohtajan Kirkonkylän koulu. Kirkonkylän koululle tulisi nykyisen koulupiirin kaukaisimmilla lapsilla matkaa n. 20 kilometriä.

Tapahtumat kronologisessa järjestyksessä

Syksyllä 2005 Alaviirteen koulu oli kolmeopettajainen ja koulussa oli n. 30 oppilasta. Lohtajan kunnassa oli kaikkiaan 3 ala-astetta sekä yläaste. Asukkaita kunnassa oli n. 2900.

Syksyllä 2005 koulun lakkautusta alettiin kunnassa valmistella. Asia oli esillä ns. rehtorien kokouksessa ja koulutuslautakunnassa. Kuntalaisille ja koulupiirin asukkaille vireilletulosta ei tiedotettu mitenkään.

Marraskuussa 2005 Lohtajan kunnanvaltuusto päätti koulun lakkautuksesta äänin 11-10. Koulupiirin asukkaille tieto koulun lakkautusuhasta tuli n. 14 päivää tätä aikaisemmin.

Lisäksi Alaviirteen koulu päätettiin muuttaa kolmeopettajaisesta kaksiopettajaiseksi syksyllä 2006. Minkäänlaista kouluverkkoselvitystä kunnassa ei tehty ennen valtuuston kokousta

Joulukuussa 2005 joukko koulupiirin asukkaita teki lakkautuspäätöksestä kunnallisvalituksen Vaasan hallinto-oikeuteen.

Päätöksentekoprosessi ei kunnassa edennyt lakien mukaisesti. Tammikuussa 8.1.2007 Vaasan hallinto-oikeus kumosi koulun lakkautuspäätöksen Hallintolaki 41 § vastaisena. Lakimiespalkkio määrättiin kunnan maksettavaksi, koska kyseessä oli kunnan virkamiehestä johtuva virhe.

Kunta tyytyi hallinto-oikeuden päätökseen ja vain päivää myöhemmin Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä 9.1.2007 Lohtajan kunnanhallitus teki päätöksen antaa koulutuslautakunnalle tehtäväksi valmistella koulun lakkautus uudelleen ja esittää asia kunnanhallitukselle 15.3.2007 mennessä. Tässäkään vaiheessa mitään kouluverkkoselvitystä ei päätetty toteuttaa. Kunnanhallitus antoi koulun lakkautuksen valmisteltavaksi, vaikka koulunlakkautuksesta ei siis ollut enää olemassa lainvoimaista valtuuston päätöstä.

Koulupiirin asukkaat vaativat virallisesti kouluverkkoselvityksen tekemistä osoittaen vaatimuksensa koulutuslautakunnalle, kunnanhallitukselle ja valtuustolle. Koulutuslautakunta päätti 1.2.2007 tehdä kouluverkkoselvityksen, joka valmistuikin nopeasti 2 viikon sisällä 14.2.2007 mennessä. Kunta järjesti kuulemistilaisuudet Alaviirteen koululla 15.2.2007 sekä kunnan muilla kouluilla seuraavalla viikolla.

Maaliskuussa 2007 on 15 Alaviirteen koulun oppilasta ilmoitettu perusopetukseen naapurikaupungin Kannuksen n. 50 oppilaan kyläkouluun. Lohtaja tulee menettämään jo ensimmäisenä vuotena yli 40 000 euroa opetuksen valtionosuuksia. Jatkossa määrä kasvaa vuosittain, koska naapurikaupungin kouluun tulee siirtymään yli 20 lasta.

Kunnan laatimat säästölaskelmat koulun lakkautukseen liittyen ovat kuluneiden 1,5 vuoden aikana muuttuneet alkuperäisestä n. 180 000 euron säästöistä [jonka perusteella valtuusto päätti lakkauttaa koulun], nykyiseen arvioon 67 000 euron säästöistä. Todellisuus lienee nykyistä arviota noin puolet vähemmän.

Lohtajan kunnanvaltuusto kokoontui 23.4.2007 tekemään päätöksen Alaviirteen koulun kohtalosta.

Äänin 12-9 valtuusto päätti, että koulu saa jatkaa toimintaansa.

Kunnan laatimat säästölaskelmat

2007-04-07T16:42:00.001+03:00

Kunnan laatimat säästölaskelmat koulujen lakkautuksiin liittyen perustuvat yleensä talousarvioon tai tilinpäätöstietoihin sekä "arvioituihin lisäkustannuksiin" koulun lakkautuksen yhteydessä.

Ja kunnan luottamushenkilöt tekevät lakkautuspäätöksiä näihin laskelmiin perustuen.

Mitä on todellisuus?

Viimeinen kunnan talousarvio tai tilinpäätös voi pitää sisällänsä:

- esimerkiksi kunnan ns. sisäisiä vuokria ja kiinteistökuluja , jotka säilyvät kunnan kustannuksina koulun jatkokäytöstä riippuen
- koulun siivouskuluja, jotka esimerkiksi kyläyhdistys voi ottaa hoitaakseen tai koulun siivous voidaan sisällyttää koulun keittiöhenkilökunnan toimenkuvaan ja tehtäviin
- jonkun/joidenkin oppilaiden henkilökohtaisen avustajan palkan, joka kulueränä siirtyy oppilaan mukana toiseen kouluun lakkatuksen yhteydessä

Arvioidut lisäkustannukset:

- ovatko oppimateriaali- ja ruokahuoltokustannukset nykyistä vastaavat ja realistiset uudessa koulussa?
- perustuvatko lisääntyvät kuljetuskustannukset todellisuuteen?
- entä, jos nykyisen koulun oppilaita siirtyykin naapurikunnan kouluun, onko laskelmassa huomioitu menetetyt valtionosuudet, jotka ovat esimerkiksi n. 2 700 euroa/lapsi?
- mitä uusia kalusto-, atk- tai muita investointeja tarvitaan siinä koulussa, jonne oppilaat ovat siirtymässä?

Kaikki tekijät huomioiden, koulun lakkautus voi tuottaa helposti nettotappiota kunnalle tai säästöt jäävät todellisia seurannaisvaikutuksia ajatellen merkityksettömiksi.

Muuta huomioitavaa:

- mihin siirtyvät lakkautettavan koulun muut toiminnot eli mahdolliset päiväkerhot, kirjasto tai kokoontumistapahtumat?
- millaiseksi muodostuu uuden koulun luokkakoot? mahtuvatko oppilaat fyysisesti uusiin luokkatiloihin?
- onko uuteen kouluun odotettavissa suuria investointeja oppilasmäärän kasvamisen vuoksi [puutyöluokat, liikuntasalit, ruokailutilat...]?
- millaiseksi muodostuvat oppilaiden koulumatkat, päivien pituus ja odotustunnit?
- millaisissa olosuhteissa kuntalainen saa verorahoilleen vastinetta lastensa perusopetuksen suhteen?

Yhteenveto

Vaadi selkeitä, faktoihin perustuvia laskelmia. Laadi itse omasi, jollet ole tyytyväinen. Saat kunnasta tilinpäätös- ja talousarviotiedot koulustasi tilikohtaisesti. Ota talouden ammattilainen avuksesi.

Luottamushenkilöt ovat usein ns. maallikkojäseniä, jotka luottavat sokeasti kunnan laatimiin laskelmiin [niin heidän periaatteessa pitäisikin voida luottaa]. Tuo esille perustellut kysymykset, epäilyt ja vastalaskelmat.

---

Lisätietoja säästölaskelmista ja koulujen ylläpitokulujen laskemisesta saat Auli Kluukerilta auli.kluukeri@kotinet.com tai 040-7722 207 (iltaisin).

Asiakirjat kunnan arkistossa ja diaarissa

2007-04-06T18:17:00.000+03:00

Harvoja yksityisyyden suojaa tms. poikkeusta lukuunottamatta kaikki kunnan asiakirjat ovat julkisia. Myös valmisteluvaiheessa olevat asiakirjat voivat olla salaisia päätöksentekoon saakka. Jos sinulta evätään pääsy haluamaasi asiakirjaan, vaadi eväämiselle selkeä peruste lakiin perustuen.

Kunnan arkistoon tulee tallettaa myös kaikki kuntalaisten lähettämät asiakirjat vireilläolevaan asiaan liittyen. Suurissa kaupungeissa käytössä on ns. diaarinumero, jonka alta kaikki asiaan liittyvät asiakirjat on tallennettu ja ovat löydettävissä. Pienissä kunnissa vastaava kirjauskäytäntö ei välttämättä toteudu.

Erilaisista kirjauskäytännöistä huolimatta kunnan arkistosta on löydyttävä asiakirja, päätös tai merkintä, jotta asia on virallisesti ja lakien mukaisesti hoidettu kunnassa. Samoin kaikki kuntalaisten vireillepanevat asiat, aloitteet tai kirjelmät täytyy olla löydettävissä kunnan virallisista arkistoista.

Viranomaisen toiminta on julkista. Kuntalaisella on oikeus saada tarvitsemansa tiedot ja tulla kuulluksi. Pidä huolta oikeuksistasi.

Aloitteet, kirjeet ja vaatimukset kunnan toimielimille

2007-04-06T18:15:00.000+03:00

Jos haluat vaikuttaa, voit tehdä sen usealla eri tavalla kuntalaisena tai koulutaistelijana.

Voit tehdä aloitteen tai vetoomuksen asiasi puolesta, johon keräät kuntalaisten nimiä.

Voit osoittaa julkisen kirjelmän kuntasi lautakunnalle, hallitukselle tai valtuustolle.

Voit myös pukea kirjelmäsi vaatimuksen muotoon, jos haluat sanoa tiukasti sanottavasi.

---

Kaikki edellä mainitut vaikuttamisen muodot ovat siis julkisia, ja niiden takana on seisottava omalla nimellään ja itsenään.

---

Ole siis varma siitä mitä sanot. Ja toivo, että luottamushenkilöt osaavat lukea, laskea ja ymmärtää sanomasi.

Mitä tehdä, jos koulu aiotaan lakkauttaa?

2007-04-06T17:29:00.000+03:00

1) Vedä henkeä ja istu miettimään

Olisiko koulun jatkumiselle mielestäsi järkevät perusteet? Onko koulurakennus hyvässä kunnossa vai vaatisiko se lähivuosina suuria korjausinvestointeja? Onko koulun oppilasennuste lähivuosille nouseva vai laskeva? Oletko valmis hyväksymään yhdysluokkaopetuksen oppilasmäärän laskiessa? Kuinka kauas oppilaat siirtyisivät koulun lakkautuksen myötä? Tulisiko lapselle kuljetusten myötä odotustunteja? Vai tarjoaisiko toinen koulu sittenkin paremman oppimisympäristön? Onko koulun säilyminen tärkeää myös esimerkiksi kylä/lähiö -yhteisölle? Saako lapsesi nykyisessä koulussa mielestäsi hyvää ja laadukasta opetusta? Onko koulu elinkelpoinen? Voisiko sen toimintaa kehittää vaikkapa kuljettamalla toisista kouluista tai naapurikunnasta lisää oppilaita?

Pelastatko seiniä vai olisiko todella lapsen etu, että koulu säilyisi?

Jos päädyt pohdiskelussasi siihen, että koulu on säilyttämisen arvoinen, olet työlään matkan alussa. Kyseenalaistaessasi koulun lakkautuspäätöksen tai sen valmistelun, sinulle ei yleensä tarjota mitään eväitä valmiiksi. Ainakaan kotikuntasi taholta, joka lakkautusta ajaa. Tarvitset aikaa, apuvoimia, verkoston ja sinnikkyyttä. Hyvät hermot eivät myöskään ole pahitteeksi.

2) Selvitä, onko kuntasi toiminut lakien ja hyvän hallintotavan mukaisesti

Aivan aluksi on selvitettävä, onko kuntasi toiminut lakien ja hyvän hallintotavan mukaisesti. Tämä siksi, että jos koulusta on tehty varsinainen lakkautuspäätös (eikä vasta valmisteleva päätös), on mahdollinen kunnallisvalitus tehtävä hallinto-oikeuteen 30 päivän sisällä päätöksen julkiseksi tulosta. Yleensä varsinaisen lakkautuspäätöksen tekee kunnan/kaupungin -valtuusto. Varmista siis kotikunnastasi, että päätös on ns. valituskelpoinen.

Selvitä, miten päätöksentekoprosessi on edennyt kunnan eri elimissä ja pyydä nähtäville kaikki päätöksentekoon liittyvät asiakirjat, kuten toimielinten kokouspöytäkirjat kaikkine liitteineen, mahdolliset säästölaskelmat [tarkkoinen erittelyineen] sekä mahdolliset kouluverkkoselvitykseen liittyvät asiakirjat. Mahdollista valitusta varten pyydä kyseiset asiakirjat oikeaksi todistettuina pöytäkirjaotteina saman tien. Varaudu siihen, että joudut maksamaan pöytäkirjaotteista.

Milloin kuntasi ei ole toiminut lakien mukaisesti?

Yksikäsitteistä ohjenuoraa ei ole olemassa. Lakia vastaan kun voi rikkoa niin monella tapaa. Lue tälläkin sivustolla linkkeinä olevat lait tarkkaan ja kysy neuvoa kunnalliseen päätöksentekoon perehtyneeltä henkilöltä tai lakimieheltä, jos vain mahdollista.

Yleisimpiä syitä lainvastaiseen toimintaan koulujen lakkautuksissa:

Kuntalaki 27 § Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien sivuuttaminen
Kuntalaki 29 § Asianmukaisen tiedottamisen laiminlyöminen
Kuntalaki 52 § Päätöksentekoon tai valmisteluun osallistuvan esteellisyys
Kuntalaki 53 § Kunnanhallituksen valmistelun puutteellisuus
Kuntalaki 55 § Asia on käsitelty valtuustossa kyseisen pykälän vastaisesti
Hallintolaki 41 § Asianosaiset eivät ole saaneet mahdollisuutta perehtyä asiaan tai lausua mielipiteitään, eli yleensä ns. kunnan järjestämän kuulemistilaisuuden puuttuminen
Hallintolaki 42 § Esitettyjen vaihtoehtojen, mielipiteiden, laskelmien tai kirjelmien puutteellinen käsittely.

Näiden lisäksi päätöksentekoprosessin eteneminen vastoin kunnan hallinto- ja johtosääntöjä tai muuten hallintomenettelyn vastaisesti ovat perusteena valittamiselle.

3) Perusteiden löytyessä tee kunnallisvalitus

Lukuisia kunnallisvalituksia on jo tehty hallinto-oikeuksiin viimeisten vuosien lakkautuksien osalta. Valitukset ja niiden sisältö ovat kuitenkin pitkälti tapauskohtaisia, joten käytä mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi julkisoikeuteen perehtynyttä lakimiestä. Tältä sivustolta vasemman reunan linkeistä löytyy esimerkkejä kunnallisvalituksista.

Kunnanhallituksen jäsenten ei ole viisasta toimia valittajina. Kun valitus tulee aikaan kunnanhallitukselle lausuntoa varten, he ovat silloin esteellisiä valittajan roolissaan.

Älä unohda vaatia oikeuskuluja ja mahdollista lakimiespalkkiota korvattavaksi valituksessa. Jos valitus johtaa valittajille myönteiseen pääökseen, hallinto-oikeus määrää usein kaikki oikeuskulut ja palkkiot kunnan korvattavaksi.

Käsittely hallinto-oikeudessa voi kestää muutamasta kuukaudesta jopa yli vuoteen. Ota selville valituksesi esittelijän yhteystiedot ja lähesty häntä asiallisesti ja kohteliaasti. Pyydä huomioimaan tarpeenne asian mahdollisimman nopealle käsittelylle.

Lisää jo alkuperäiseen valitukseen vaatimus hallinto-oikeudelle asettaa päätöksen toteuttaminen toimenpidekieltoon. Myöhemmin asian vaatiminen on huomattavasti vaikeampaa.

Sinulla on mahdollisuus valituksen jättämisen jälkeen täydentää sitä, sekä antaa oma vastineesi kunnan antaman lausunnon jälkeen. Voit jatkaa asioiden selvitystä siis valituksen jättämisen jälkeenkin.

4) Pyydä selvityksiä, laskelmia ja faktoja ja laadi itse selvityksiä
Asianmukaisesti kunnan tai kaupungin toiminta etenee silloin, jos aivan aluksi laaditaan ns. kouluverkkoselvitys. Oikein, perinpohjaisesti ja asianmukaisesti toteutettuna kouluverkkoselvitys on tilannekatsaus sekä tarkastelu tulevaisuuteen mahdollisimman useasta eri näkökulmasta. Tässä kuntaliiton ohjeistus asiasta kunnille.

Vaadi siis, että kyseinen selvitys tehdään kotikunnassasi ja siihen paneudutaan ja käytetään aikaa riittävästi. Kuntaliiton suosituksen lisäksi kouluverkkoselvityksessä tulisi tarkastella myös koulujen erikoistumisten tuomia mahdollisuuksia opetustoimelle ja kunnalle.

Jos et ymmärrä jotakin asiakirjaa, selvitystä, menettelyä tai laskelmaa, pyydä lisäselvityksiä, neuvoja ja opastusta. Jokaisen kunnan virkamiehen virkavelvollisuus velvoittaa heidät siihen.

Älä usko, ennen kuin ymmärrät itse.

5) Kyseenalaista kunnan laatimat säästölaskelmat ja vaadi arvokeskustelua

Usein kuntien virkamiesten laatimat säästölaskelmat perustuvat ns. talousarviolukuihin. Eli yllättävän usein säästölaskelmat pohjautuvat arvioihin ja epätodellisuuteen.

Säästölaskelmista tarkemmin tällä sivustolla otsikolla "Kunnan laatimat säästölaskelmat".

Vaadi jokaiselle yksittäiselle säästölaskelman luvulle sellaiset perustelut ja erittelyt, jotka jokainen kuntalainen voi ymmärtää ja todentaa.

Kouluja ei voida lakkauttaa arvailuihin perustuen, vaikka niin on tehty valitettavan usein.

Jos koulun lakkautus oikeasti tuo huomattavia säästöjä, on syytä käydä arvokeskustelua kuntalaisten ja päätöksentekijöiden kesken rehellisesti ja avoimesti. Pelastaako koulutoimen säästöt kunnan talouden ja onko perusopetus oikea säästökohde, vai voitaisiinko vastaavia säästöjä löytää muilta toimialueilta. Ymmärretäänkö lakkautuksen kaikki seurannaisvaikutukset. Useammassa kunnassa on jo myönnetty se, että lakkautuksesta aiheutuneet erityisopetustarpeet ja muut ongelmat ovat käytännössä syöneet säästöt.

6) Tuo asiat esille kuntasi toimielimissä, ole aktiivinen

Esitä aloitteita, kirjelmiä, kyselyjä ja selvityspyyntöjä kuntasi koulutuslautakunnalle, kunnan/kaupungin -hallitukselle sekä valtuustolle. Julkiset, toimielimille osoitetut kirjelmät on kunnassa jaettava eteenpäin kaikille.

7) Ota yhteyttä kaikkiin mahdollisiin tahoihin

Älä jätä kiveäkään kääntämättä. Ota asiallisesti ja faktoilla perustellen yhteys läänisi sivistystoimentarkastajiin, maaherraan, alueesi kansanedustajiin, opetusministeriöön, maakuntaliittoon jne.

Kunnilla on itsenäinen päätäntävalta kouluverkkonsa suhteen, mutta kaikki apu on sinulle kullan arvoista ja tervetullutta.

8) Lobbaa

Jos edessäsi on vielä kunnan/kaupungin -valtuuston lopullinen päätös, lobbaa. Etsi kaikki suhteesi ihmisiin, jotka voivat vaikuttaa päätöksentekijöihin. Lobbaus on valitettavasti nykypäivän yksi vaikutusvaltaisimmista keinoista.

9) Verkostoidu, organisoi joukkosi ja delegoi

Kaikki edellä mainittu ja mainitsematon vie voimia, aikaa ja vaatii erilaisia taitoja. Muodostakaa verkosto, joka jakaa tehtävät ja toimii yhdessä. Yksin, kaksin tai kolmin ette jaksa.

10) Pysy asialinjalla

Mitä tahansa teetkin ja kenen tahansa kanssa olet yhteydessä, pysy asialinjalla. Aina. Sinulla ei ole varaa asiattomuuteen [puhumattakaan siitä, että haluaisimme hoitaa asioita siten].

Onnea matkallesi.

Lue myös opettaja Seppo Pirhosen hieno kirjoitus asiasta.

Kunnan sisäinen valvonta

2007-04-06T17:25:00.000+03:00

Kunnan sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä ja
menetelmiä, joilla pyritään
- toiminnan tuloksellisuuden ylläpitämiseen, edistämiseen ja parantamiseen (taloudellisuus, tehokkuus, vaikuttavuus),
- toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen,
- kirjanpidon ja muiden informaatiojärjestelmien luotettavuuden varmistamiseen
- erehdysten, virheiden ja väärinkäytösten ennaltaehkäisyyn ja toteamiseen sekä
- varojen huolellisen ja taloudellisen hoidon turvaamiseen.

Kunnan sisäinen valvonta tulee järjestää asianmukaisesti. Sisäinen valvonta (esimerkiksi kunnan tarkastuslautakunta) valvoo ja seuraa myös perusopetukseen ja koulutoimeen liittyvien asioiden hoitamista.

Tässä hyvä linkki esimerkiksi Espoon kaupungin sivuille aiheeseen liittyen.

Kannattaa lukea myös Kuntaliiton Taloutta koskevat johtosääntömääräykset ja muut ohjeet.

Tohtori Kauko Heurun (julkaisu: Kuntalaki käytännössä) mukaan sisäinen tarkkailu on jatkuvaa toimenpiteiden ja varojen käytön valvontaa. Sillä varmistetaan, että tehtävät hoidetaan oikeaan aikaan, hyväksyttävällä tavalla ja tarkoitukseen osoitettujen voimavarojen puitteissa. Tehtävä kuuluu luonnollisena osana järjestelmän muuhun toimintaan ollen ensisijaisesti johtavien viranhaltijoiden asiana.

Sisäinen valvonta sisältää lain tulkinnan mukaan myös ”seurannan” käsitteen. Seuranta liittyy kunnan toiminnan ohjaukseen ja johtamiseen, joka on yksi kunnanjohtajan päätehtävistä. Osana seurantaa on velvollisuus asettaa raportointivelvoitteet, valvoa raportoinnin toteutusta sekä vertailla tehtyjä päätöksiä tuloksiin. Seurannan tuli varmistaa se, että valtuuston osoittama linja sekä talousarvio toteutuu.

Jollet ole varma, toimitaanko kunnassasi oikein sisäisen valvonnan suhteen vaikkapa koulutoimen osalta, tee asiasta selvityspyyntö kuntasi tarkastuslautakunnalle.

Kunnan hallinto- ja johtosäännöt

2007-04-06T16:59:00.000+03:00

Kuntien hallinto- ja johtamismenettelyä ohjaa eri lakien lisäksi ns. hallinto- ja johtosäännöt. Näissä säännöissä määritellään mm. kunnan tiedottamiseen, eri toimielinten ja viranhaltijoiden toimivaltaan ja vastuuseen sekä kunnan toiminnan seurantaan ja valvontaan liittyvistä asioista. Oman kunnan sääntöihin kannattaa tutustua huolellisesti.

Joskus käy valitettavasti niin, että säännöstö onkin enemmän sanahelinää, eikä sitä ole noudatettu esimerkiksi koulutoimeen liittyvien päätösten tai hallintomenettelyiden osalta kotikunnassasi. Laki velvoittaa kunnan toimielimet ja viranhaltijat kuitenkin yksikäsitteisesti toimimaan näiden sääntöjen mukaisesti.

Kauko Heurun (Kuntalaki käytännössä) mukaan ”kuntahallinnossa tulee olla pysyvä organisaatio, tarkasti määrätty työnjako ja toimivalta sekä hallintohierarkia”. ”Hallintoviranomaisen toimivalta perustuu etukäteen annettuun kirjalliseen sääntöön. Tärkein kunnallinen johtosääntö on hallintosääntö” Heurun mukaan johtosääntö on hallintoa velvoittava normisto, eikä mitään sanahelinää. Kunnallinen johtosääntö annetaan noudatettavaksi. Jos johtosääntöä rikotaan, siitä seuraa menettelyvirhe

Onko kunnassasi toimittu näiden sääntöjen mukaisesti koulutoimen osalta?

Lisäksi jokaisessa kunnassa on lakien ja näiden sääntöjen mukaisesti organisoitava ns. sisäinen tarkastus, valvonta ja seuranta, jonka tehtävänä on valvoa sitä, että kunnan toimielimet ja viranhaltijat toimivat hyvän hallintotavan mukaisesti, tarkoituksenmukaisesti ja talousarviota noudattaen.

Onko tämä järjestetty kunnassasi asianmukaisesti?

Oman kuntasi säännöt saat todennäköisesti sähköisessä muodossa ilman korvausta sähköpostiisi.

Kuntalaki 50 § sanoo hallintosäännöstä seuraavasti:

Valtuusto hyväksyy hallintosäännön, jossa annetaan tarpeelliset määräykset ainakin:
1) toimielinten kokoontumisesta;
2) varajäsenten kutsumisesta;
3) toimielimen puheenjohtajan tehtävistä;
4) kokouksen tilapäisestä puheenjohtajasta;
5) kunnanhallituksen edustajan ja kunnanjohtajan läsnäolosta ja puheoikeudesta muiden toimielinten kokouksissa;
6) muiden kuin jäsenten läsnäolosta ja puheoikeudesta toimielinten kokouksissa;
esittelystä;
7) pöytäkirjan laatimisesta, tarkastamisesta ja nähtävänä pitämisestä;
8) asiakirjojen allekirjoittamisesta;
9) asiakirjoista perittävistä lunastuksista;
10) tiedottamisesta;
11) menettelystä otettaessa asia ylemmän toimielimen käsiteltäväksi;
12) kunnan taloudenhoidosta; sekä
13) hallinnon ja talouden tarkastuksesta.

Kotikuntasi toimielinten ja virkamiesten on toimittava lakien sekä kunnan sääntöjen mukaisesti myös koulutoimeen ja perusopetukseen liittyen.

Esteellisyys

2007-04-06T16:04:00.000+03:00

Esteellisyys ei ole suinkaan yksikäsitteinen asia kunnallisessa päätöksenteossa. Jos luottamushenkilö on äänestämässä esimerkiksi koulun lakkautuspäätöksestä, joka vaikuttaa välillisesti hänen lähisukulaisensa määräaikaiseen opetusvirkaan, ei luottamushenkilö välttämättä ole jäävi. Esteellisyys on useilta osiltaan melko ympäripyöreä käsite, eivätkä tuomioistuinten ratkaisut ole valitettavasti yhtään yhdenmukaistaneet tätä käsitettä.

Varmaa on ainoastaan se, että virkamiehen tai luottamushenkilön tiedossa oleva ennakkokäsitys päätettävään asiaan liittyen ei ainakaan tee henkilöstä esteellistä. Ei myöskään asianosaisuus kaikilta osin.

Jokaisen kunnan virkamiehen ja kaikkien luottamustoimessa olevien oikeus ja velvollisuus on selvittää oma esteellisyytensä vireillä olevaan asiaan liittyen Kuntaliiton lakimiehiltä. Lakimiehet antavat pyydettäessä lausunnon heille asiasta. Jokainen kuntalainen voi vaatia siis ennen asian käsittelyä tarvittaessa tietyiltä virkamiehiltä tai luottamushenkilöiltä omatoimista asian selvitystä Kuntaliitosta.

Selvitä ajantasaisesta Hallintolaista virkamiestä ja luottamushenkilöä koskevat esteellisyysperusteet. Alla nykyisin voimassaolevat perusteet Hallintolaista:

28 §
Esteellisyysperusteet

Virkamies on esteellinen:

1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen;
2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen;
4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
6) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai
7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

Läheisellä tarkoitetaan 1 momentissa:

1) virkamiehen puolisoa ja virkamiehen lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa, isovanhempaa ja virkamiehelle muuten erityisen läheistä henkilöä samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa;
2) virkamiehen vanhempien sisarusta sekä hänen puolisoaan, virkamiehen sisarusten lapsia ja virkamiehen entistä puolisoa; sekä
3) virkamiehen puolison lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa ja isovanhempaa samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa sekä virkamiehen puolison sisarusten lapsia.
Läheisenä pidetään myös vastaavaa puolisukulaista. Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä.

29 §
Esteellisyyden ratkaiseminen

Virkamiehen esteellisyyttä koskeva kysymys on ratkaistava viipymättä.

Virkamies ratkaisee itse kysymyksen esteellisyydestään. Monijäsenisen toimielimen jäsenen ja esittelijän esteellisyydestä päättää kuitenkin toimielin. Monijäseninen toimielin päättää myös muun läsnäoloon oikeutetun esteellisyydestä. Jäsen tai esittelijä saa osallistua esteellisyyttään koskevan asian käsittelyyn vain, jos toimielin ei olisi ilman häntä päätösvaltainen eikä hänen tilalleen ole ilman huomattavaa viivytystä saatavissa esteetöntä henkilöä.
Esteellisyyttä koskevaan päätökseen ei saa hakea erikseen oikaisua eikä muutosta valittamalla.

30 §
Asian käsittelyn jatkaminen

Esteellisen virkamiehen tilalle on viipymättä määrättävä esteetön virkamies. Virkamies saa kuitenkin käsitellä kiireellisen asian, jonka ratkaisuun esteellisyys ei voi vaikuttaa.

Jaana Shelby

2007-04-05T11:04:00.000+03:00

Olen Jaana Shelby, 47-vuotias viiden lapsen äiti Varsinais-Suomen Kiskon kunnasta. Kotiopetan viidestä lapsestamme neljää, nuorin kun on vasta nelivuotias. Muut neljä ovat luokilla 1, 3, 4 ja 6 ja he siis saavat oppia opastuksellani meillä kotona. Kolmena päivänä viikossa kotikouluryhmämme on viisilapsinen, kun käymme pitämässä koulua naapurikunnassa erään hevostilan pojalle.

Kiskossa kävimme kovan taistelun oman kyläkoulumme, Kaukurin koulun, säilyttämiseksi. Hävisimme, ja koulu myytiin yksityiselle kodiksi vaikka kyläläiset olisivat halunneet ostaa sen itselleen. Kylien elinvoimaisuus on koetuksella ja monet perheet muuttivat pois kyläkoulun mentyä. Monet olivat kaupungista maaseudulle muuttaessaan nimenomaan etsineet paikkaa lähellä pientä koulua.

Mieheni Stephen on yhdysvaltalainen, Teksasista. Hänen kanssaan näimme, kuinka ihanteellinen oppiympäristö yhdysluokkapedagogiikkaa toteuttava kyläkoulu oli, kun kolme lapsistamme kävi Kaukurin koulua. Emme halunneet luopua siitä, joten ryhdyimme opettamaan lapsia kotona.

Uskomme molemmat siihen, että ihmiset ovat erilaisia, ja että meillä kaikilla on paljon annettavaa. Uskomme, ettei erilaisuus ole uhka vaan voimavara. Meistä ei ole oikein, että pieni ihminen leimautuu omissa ja toisten silmissä sillä tavalla erilaiseksi, että siihen pitää 'puuttua'.

Jaana Shelby
Aijalantie 123
25550 Aijala
puh 044 503 6867
http://www.jaanashelby.fi/
j.shelby(at)ebaana.net
miukumauku korvattu (at) merkeillä roskapostin ehkäisemiseksi.

Sepustaja

2007-04-05T11:03:00.000+03:00

Olen neljän koululaisen äiti, kyläkoulutaistelija ja lasteni opetuksesta kiinnostunut idealisti-haihattelija.

Uskon siihen, että pienen koululaisen on saatava olla ensin pieni saadakseen riittävät eväät kasvaa isoksi. Mielestäni lähellä oleva, tarpeeksi pienen mittakaavan omaava, turvallinen koulu on lapsen edun mukaista koulupolun alkuvuosina. Pienemmässä koulussa isompien ja pienempien lasten yhteinen sosiaalinen ympäristö on lapselle rikkaus.

Pienten koulujen opettajille työ on haasteellista ja vaativaa, koska opetustyö tapahtuu usein ns. yhdysluokkaopetuksena. Viime kädessä opettajan ammattitaito, halu ja etiikka ovatkin ratkaisevia itse opetustyön onnistumisen kannalta. Hyvä opettaja on painonsa arvoinen kultaa. Lapsen koulutielle riittävät eväät antaa koti, opettajat sekä kouluympäristö yhdessä ja yhteistyössä. Mutta ei mikään niistä yksinään.

Lakkautuspaineet lähikouluille kunnissa ja kaupungeissa jatkuvat. Päättäjät tuntuvat omaksuneen sokeasti, laput silmillä ainoaksi oikeaksi tieksi siirtymisen yhä isompiin kouluyksiköihin, yhä kauemmaksi koululaisesta. Totta on, että varsinaisten kasvukeskuksien ulkopuolella oppilasmäärien väheneminen etenee, mutta loputtomiin pienempiä kouluja ei voida lakkauttaa kustannussäästöihin vedoten. Kohtuullisen lähellä olevat, tarpeeksi pienet koulut tulisikin nähdä lapsen perusoikeutena, voimavarana kohti aikuiseksi kasvamista.

Olen kyläkoulun sekä yhdysluokkaopetuksen kasvatti ja taistellut ystävieni kanssa viimeiset 1,5 vuotta lapsiemme oikeudesta pieneen lähikouluun. Taival on ollut työteliäs, tuskainen, epätoivoinen ja vaikea. Toivoisin, että jollekin toiselle tie olisi helpompi. Että tietoa olisi enemmän ja helpommin saatavilla. Että joku neuvoisi ja antaisi vinkkejä. Että voisi vaihtaa ajatuksia samassa tilanteessa olevien ihmisten kanssa.

Myös vastakkaiset ajatukset tai mielipiteet pienistä kouluista tai yhdysluokkaopetuksesta ovat tärkeitä. Asioista pitää puhua ja kuunnella toista. Lisäksi pitäisi puhua enemmän perusopetuksen tulevaisuudesta pienillä paikkakunnilla, eli voisiko joskus ajatella ja tehdä toisin, uudella tavalla?

Verkostossa.

Siksi tämä sivusto on olemassa.

Kirjoittaja

Auli Kluukeri
Viirretie 118
68240 Alaviirre
auli.kluukeri(at)kotinet.com
miukumauku korvattu (at) merkillä roskapostin ehkäisemiseksi